Koe uusi yle.fi

Kipu vei naisen lääkehelvettiin – ei tiennyt ruoan pahentavan sairautta: "Minulle kokeiltiin yli 20 lääkettä"

Hanna Huttunen ymmärsi rajujen oireiden jälkeen, ettei kipulääkkeistä ollut pysyvää hyötyä. Asiantuntijan mukaan kipulääkkeitä määrätään liian helposti. Myös ruokavalio voi vaikuttaa kipuun.

kipulääkkeet
Hanna Huttunen
Hanna Huttunen söi vuosien ajan kipulääkkeitä. Vasta ruokavalion muuttaminen toi helpotusta hänen kipuihinsa. Jouni Immonen / Yle

HELSINKI Hanna Huttunen, 45, luuli vielä muutama vuosi sitten, että hänen koko elämänsä olisi taistelua kroonisen kivun kanssa.

– Elin kuin jatkuvassa marraskuussa. Minulla oli kankeat nivelet ja minun oli vaikea lähteä käyntiin ollenkaan. Sain kerätä roskapussin ulosviemiseen voimia pari tuntia ja sitten en jaksanut enää mitään.

Fysiatri diagnosoi vuonna 1999 fibromyalgian. Reumaliiton mukaan (siirryt toiseen palveluun) nimi tulee sanasta fibro eli sidekudos ja myalgia eli kipu lihaksissa. Siihen ei ole olemassa tiettyä parannuskeinoa. Kyseessä on oireyhtymä, joka aiheuttaa muun muassa kroonista kipua ja uupumusta.

– Diagnoosin saaminen oli minulle huojennus.

Kipulääkkeiden napsimista se ei kuitenkaan lopettanut.

Lääkärit kehottivat minua elämään sairauden kanssa ja sietämään sitä kipulääkkeillä.

Hanna Huttunen

– Lääkärit kehottivat minua elämään sairauden kanssa ja sietämään sitä kipulääkkeillä.

Huttusen käyttämät lääkkeet olivat tavallisia, esimerkiksi parasetamolipohjaisia kipulääkkeitä. Myös opioideja hän otti satunnaisesti.

Huttunen söi kipulääkkeitä jo teini-iässä ennen aikuisena saatua diagnoosia. 18-vuotiaana Huttunen sai vatsakatarrin, ja hän uskoo, että kipulääkkeiden napsimisella oli osuutta asiaan.

– Aloin popsia niitä iltaisin kuin karkkia, ettei vain aamulla olisi kipeä olo. Siinä ei ollut mitään järkeä.

Hanna Huttunen
Hanna Huttunen Jouni Immonen / Yle

Valviralle vinkkejä epäasiallisesta lääkkeiden määräämisestä

Viime kesänä kerrottiin, että Valvira saa vinkkejä epäilyttävistä lääkemääräyksistä.

Valviran ylilääkäri Riitta Pöllänen ei ota kantaa yksittäistapaukseen, vaan kertoo yleisellä tasolla, että lääkärit voivat edelleen antaa liian kepein perustein potilailleen kipulääkkeitä, kuten opioideja. Myös Panacodin, rauhoittavien lääkkeeiden, unilääkkeiden ja pregabaliinin määräämiseen on kiinnitetty valvonnassa huomiota.

– Näissä on ollut epäasiallista lääkkeiden määräämistä, Pöllänen sanoo.

Pölläsen mukaan kipulääkkeistä erityisesti opioidilääkityksen määrääminen on tieto- ja taitolaji.

Vakavasti potilasturvallisuutta vaarantava toiminta käsitellään valvontalautakunnassa, jonka paristasadasta vuosittain tekemästä päätöksestä noin 70 prosentissa on ollut epäasiallinen opioidien määrääminen.

– Valvontatyössä opioideja näkee määrättävän epäasiallisesti potilaille, joilla on riippuvuusongelma ja lääkkeiden tai päihteiden väärinkäyttöä.

Ennen opioidilääkityksen aloittamista lääkärin olisi tarkkaan mietittävä hyödyt ja haitat.

Samalla Pölläsen mukaan pitäisi pohtia aina myös lääkkeettömiä hoitoja ja sitä, miten potilas vieroittuu opioidista, kun sairaus on parantunut.

– Tutkimusten mukaan pitkäaikainen opioidin käyttö muuhun kuin syöpäkipuun ei hyödytä potilasta kivunhoidon, elämänlaadun tai toimintakyvyn paranemisen kannalta.

"On helppoa vain kirjoittaa resepti"

Hanna Huttusen mukaan lääkärit eivät ohjeistaneet häntä juurikaan kipulääkkeiden käytössä. Huttunen uskoo, että monet jäävät turhaan kipulääkekoukkuun. Näin se oli myös hänen tapauksessaan.

– On helppoa vain kirjoittaa resepti. Viime kädessä apteekissa sanotaan, että luethan pienellä kirjoitetun tekstin.

Huttunen muistaa eräänä päivänä levittäneensä sängyn päälle kaikki reseptit, joita hänelle oli määrätty sairaushistorian aikana.

– Tajusin, että minulle kokeiltiin yli kahtakymmentä eri lääkettä.

Hanna Huttunen
Hanna Huttusen olo oli aikaisemmin kaukana siitä, miten hän voi nyt. Jouni Immonen / Yle

Kipupotilaille ja heidän läheisille tukea tarjoavan järjestön Suomen Kivun puheenjohtajan Virpi Paasisalon mukaan kipulääkkeiden määräämiseen liittyy toisinaan ongelmia. Hän uskoo, että opioideja ongelmallisempia ovat krooniseen kipuun määrätyt tulehduskipulääkkeet.

– Kun potilas menee valittamaan kipua, hänelle helposti määrätään buranaa tai panadolia, eikä asiaa tutkita kummemmin, sanoo Virpi Paasisalo.

Tulehduskipulääkkeet eivät Paasisalon mukaan kuitenkaan auta esimerkiksi hermokipuun, ja pitkäkestoisessa käytössä ne ovat terveydelle hyvin vahingollisia.

– Oikean kipulääkkeen saaminen voi olla hyvin vaikeaa. Vaikeimmassa tilanteessa ovat ne potilaat, joiden kivulle ei löydy yksiselitteistä syytä. Ilman diagnoosia kipupotilas jää usein heitteille ja hoidon ulkopuolelle, Paasisalo kertoo.

Joutui psyykelääkitykselle

Hanna Huttusen huono olo vaikutti myös hänen mieleensä.

– Suolisto meni huonoon kuntoon ja sitä kautta se alkoi vaikuttamaan myös psyykeeseen.

Hänelle määrättiin psyykelääkitys fysiatrin toimesta fibromyalgiadiagnoosin yhteydessä nostamaan kipukynnystä. Lisäksi myöhemmin tarjottiin psyykelääkkeitä pahentuneeseen masennukseen.

– Se oli tasaisen harmaata aikaa, ja minulla oli elämässäni vain pieniä ilon pilkahduksia. Kun meni huonommin, olin pitkälti kotini seinien sisällä.

Lopulta Huttunen sai 2000-luvun alussa reumalääkäriltä sekä psykiatrilta puoltavat lausunnot, joilla hän haki osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Hakemus tuli kuitenkin kieltävänä takaisin.

– Muistan, että itkin monta päivää putkeen, etten sitä saa. Koin, ettei minusta ollut täysipäiväiseen työhön.

Silloin Huttunen ei enää välittänyt ruokavaliostaan. Hän halusi mennä itsesäälissä viltin alle telkkarin ääreen ja syödä mitä sattuu.

Kaveri sanoi minulle: "Näytät sadan metrin päästäkin katsottuna siltä, että joku on hakannut sinut."

Hanna Huttunen

– Syksy oli sitä, että ei muuta kuin ranskalaisia uuniin ja ketsuppia päälle siihen asti, että vintti oli pimeänä.

Lopulta ruokavalio, stressi ja lääkkeet näkyivät myös Huttusen naamasta. Suupielet verestivät ja iho alkoi hilseillä pois. Huttunen ajatteli, ettei kehtaa astua ovesta ulos. Sukujuhlien valokuvaukset saivat hänet juoksemaan kameraa karkuun.

– Kaveri sanoi minulle: "Jos kukaan ei ole sinulle tätä sanonut, niin minä kerron sinulle rehellisesti. Näytät sadan metrin päästäkin katsottuna siltä, että joku on hakannut sinut."

Silloin Huttunen ymmärsi, että huono ruokavalio yhdistettynä psyyke- ja kipulääkitykseen oli pahentanut myös ihon oireilua.

– Motivaatio pitää tulla itsestä ja kyllästymispiste pitää olla niin tapissa, että on valmis muutokseen. Minulla viimeinen etappi oli se, kun katsoin peiliin.

Silti Huttunen ei vielä tuolloin yhdistänyt asioita fibromyalgiaan.

Olo parani ruokavalion kautta

Vuonna 2008 Antioksidanttiklinikan lääkäri sanoi, että Huttusen suolisto oli huonossa kunnossa ja se aiheutti osan hänen oireistaan. Huttunen koki, että lääkäri vähätteli.

– Olin vuosikausia etsinyt vastausta, mitä vaivani ovat ja taistellut diagnoosin saamiseksi.

Huttusen aviomies kuitenkin sai Huttusen pohtimaan asiaa uudestaan.

Huttunen karsi ruokavaliostaan pois gluteenin, nopeat sokerit ja teolliset valmiit ruoat. Hän myös hoiti suolistoaan ravintoterapeuttisesti.

Iho parani ja voimat lisääntyivät. Tyypillisesti syksyisin Huttusen kivut ja uupumus lisääntyivät, mutta nyt oireita ei enää tullutkaan takaisin.

– Toipumisessa tärkeää olivat myös psyykkiset asiat ja kokonaisvaltaisuus. Opin rentoutumaan ja tuntemaan itseni sekä stressin aiheuttajat.

Turun yliopistollisen keskussairaalan reumasairauksien erikoislääkäri Markku Malin mukaan reumassa ja fibromyalgiassa ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä tai laajoja tutkimuksia siitä, että jokin ruokavalio olisi toista parempi.

Tiedän potilaita, jotka saavat kipuoireita syötyään punaista lihaa tai jotain muuta ruoka-ainetta – nämä on opittu enemmän kokeilun kautta.

Turun yliopistollisen keskussairaalan reumasairauksien erikoislääkäri Markku Mali

– Löytyy pieniä tutkimuksia, että esimerkiksi keliakian ruokavalio olisi vähentänyt fibromyalgian oireita, mutta suurempia päätelmiä ei voida vetää, Mali sano.

Keliakia on autoimmuunisairaus, josta kärsivän on vältettävä gluteenia. Gluteenia sisältävät vehnä, ohra ja ruis.

Myös liha saattaa Malin mukaan aiheuttaa kipua.

– Tiedän potilaita, jotka saavat kipuoireita syötyään esimerkiksi punaista lihaa tai jotain muuta ruoka-ainetta – nämä on opittu enemmän kokeilun kautta, Mali sanoo.

Virallinen kaikille suositeltava ruokavalio on Malin mukaan sydänterveellinen kasvi- ja kalarasvoja ja vihanneksia suosiva monipuolinen ruokavalio.

– Sydän ja verisuonisairaudet ovat kuitenkin se tärkein sekä yleisin kuolinsyy, johon ruokavaliolla voi olla merkitystä, Mali sanoo.

Myös D-vitamiinin saannilla voi olla vaikutusta kipuun ja immuunijärjestelmään.

– Pimeässä Pohjolassa D-vitamiinilisää voi suositella, tosin ei D-vitamiinista ole mitään vakuuttavaa hoitotutkimusta tarjolla kipuasiassa.

Mali ei suosittele tarpeettoman tiukkaa ruokavaliota. Eri ruoka-aineiden ja dieettien vaikutus vaihtelee eri yksilöiden välillä.

– Sillä täytyy olla merkitystä, mitä ja kuinka paljon suuhun laitetaan. Suoliston bakteerikasvuston on viime vuosina todettu säätelevän elimistömme toimintaa sekä hormonaalisia seikkoja paljon enemmän kuin olemme edes ajatelleet.

Kokemuksista syntyi kirja

Hanna Huttunen kertoo nyt voivansa paremmin kuin koskaan. Siihen on hänen mielestään auttanut paitsi ruokavalion muuttaminen, myös parempi stressinhallinta ja kohentunut mieliala. Kipulääkkeet hän karsi elämästään jo aikaisemmin, koska niistä ei ollut pysyvää hyötyä.

Jälkeenpäin ajateltuna Huttunen kokee, että osatyökyvyttömyyseläkkeen kielteinen päätös oli hänelle pelastus.

– Moni saattaa pistää asioita sen piikkiin, että kun minulla on nyt tämä sairaus, niin sen kanssa on vaan elettävä. Se on noidankehä. Ei ole voimia etsiä apua tai kääntää kurssia.

Hanna Huttunen voi nyt hyvin.
Hanna Huttunen voi nyt hyvin. Jouni Immonen / Yle

Huttunen kouluttautui vuosia sitten ravintoterapeutiksi ja kirjoitti kokemuksistaan kirjan Kiputus.

Se kertoo kivun ja uupumuksen taustatekijöistä ja niihin vaikuttamisesta ruokavalion ja muiden hoitomuotojen avulla.

– Haluan auttaa muita. Tuo tipan linssiin, kun joku sanoo, että sai elämänsä takaisin, Huttunen kertoo liikuttuneena.

Korjattu 13.10. kello 17.06: Parasetamoli ei ole tulehduskipulääke, kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Lue myös:

Raastavaa kipua ja henkisiä haavoja – alamäkipyöräilijä Matti Lehikoinen ajoi itsensä kuoleman porteille

Kipu ei kuole huutamalla, mutta sitä voi oppia huijaamaan

Ole onnellinen, jos pilleri vie pääkipusi

Valvira saa vinkkejä epäilyttävistä lääkemääräyksistä – "Panacod tuntuu olevan erittäin suosittu"

Kipupotilaat kokevat, ettei heitä oteta vakavasti päivystyksissä – "Pahimmassa tapauksessa annetaan lähete päihdepolille"