Raportti: Syrjäytyminen on Suomen keskeisin sisäisen turvallisuuden haaste

Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen ovat monimuotoisen syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia, todetaan valtioneuvoston tuoreessa sisäisen turvallisuuden strategiassa.

syrjäytyminen
rikottu lasi, taustalla hupparihahmo
Yle

Turvallisuus ei ole yhteiskunnassa pelkästään turvallisuusviranomaisten asia, sillä usein siinä vaiheessa, kun viranomaistoimia tarvitaan, jokin on menossa tai jo mennyt pieleen. Silloin kun taas ihmisellä on perusasiat kunnossa ja hän kokee tulevansa hyväksytyksi yhteiskunnassa, on turvallisuusasiatkin usein hänen osaltaan hyvällä mallilla.

Muun muassa näin voisi tiivistää valtioneuvoston tänään hyväksymän sisäisen turvallisuuden strategian keskeistä viestiä.

Raportin sanamuodon mukaan sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan niitä yhteiskunnan ominaisuuksia, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.

Töissä – ja poissa pahanteosta

Nimenomaan syrjäytyminen määrittelee suurelta osin sen, kuinka paljon tarvitaan turvallisuusviranomaisten tuottamia, johonkin ongelmaan reagoivia palveluja.

Raportissa todetaan, että myös lähitulevaisuudessa työnteko on keskeinen syrjäytymisen estäjä. Huolta aiheuttaa se, ettei työ välttämättä enää toimi tulonjaon tasaajana, ja että taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasaisesti. Toisaalta raportissa katsotaan, että käsitys siitä, mikä on työtä ja merkityksellistä tekemistä, tulee muuttumaan.

Edelleen raportti muistuttaa, että alle 5 prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista ja 10 prosenttia väestöstä kokee yli kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta.

Lytätty kaljapurkki ja tupakantumppi maassa.
Syrjäytyminen määrittelee suurelta osin sen, kuinka paljon tarvitaan turvallisuusviranomaisten tuottamia palveluja.Wasim Khuzam / Yle

Ennakoitavuutta taloushaasteista huolimatta

Keskeisiä turvallisuuteen vaikuttavia asioita ovat myös globaalin turvallisuusympäristön muutokset, arvojen sirpaloituminen, muuttoliike, teknologia sekä ääriliikkeet ja –ideologiat.

Itsestään selvää myös on, että niukkuuden oloissa ongelmien korjaaminen on vauraita aikoja vaikeampaa. Silti suomalaisen yhteiskunnan katsotaan kehittyneen vakaasti ja ennakoitavissa olevalla tavalla.

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle selonteon sisäisestä turvallisuudesta toukokuussa 2016. Siinä missä selonteko keskittyi arvioimaan viranomaisten toimintaa ja tarpeita, strategia tarkastelee sisäistä turvallisuutta laajan turvallisuuskäsityksen näkökulmasta. Strategian valmisteluun osallistui yli 100 asiantuntijaa noin 30 eri organisaatiosta.

Mies ja nainen juovat olutta Helsingissä.
Mikko Stig / Lehtikuva

Lue myös: Syyttäjä Eija Velitski: Oma tukihenkilö jokaiselle syrjäytyneelle