Koe uusi yle.fi

Aikuiset uhkailevat nuoria väkivallalla Facebookissa: "Mä oisin heittänyt kiusaajia kivillä"

Kolme kommentoijaa kertoo taustat rajujen kommenttien takaa. Heistä jokaista on kuritettu fyysisesti lapsuudessaan.

sosiaalinen media
Facebook-hymiöitä
Facebook-kommentti

Kein Napp ei muista kirjoittaneensa kivittämisestä. Hän epäilee, että ainakin se on ymmärretty todennäköisesti väärin. Siellä kommentti kuitenkin seisoo, Puskaradio Espoossa helmikuussa julkaistun päivityksen alla. Kirjoitus koski tilannetta, jossa espoolaisnainen näki joukon nuoria kiusaamassa poikaa. Poikajoukko huuteli ja heitteli poikaa kivillä.

Virosta kotoisin oleva 24-vuotias Kein Napp kertoo uskovansa karmaan. Periaatteessa sanonta "silmä silmästä, hammas hampaasta" kuvaa hänen elämänkatsomustaan. Kein on opettu niin, että jos häntä lyödään, pitää lyödä kovemmin takaisin. Jos ei pysty pistämään pahoille ihmisille vastaan, pahanteko todennäköisesti vain jatkuu ja jatkuu.

Mutta silti Kein ei ollut vakavissaan kehottaessaan viskomaan lapsia kivillä. Kommentti oli vain "semmoinen heitto siihen väliin", jollaisia hän harvemmin kirjoittaa.

– En minä tietenkään mitään kiviä olisi heittänyt. Todennäköisesti olisin juossut noita kiusaajia kohti tai pelotellut heitä, jotta olisin saanut tuon tilanteen loppumaan.

Remmiä saanut kammoksuu puhetta väkivallasta

33-vuotiaan Tommi Tienhaaran on vaikea ymmärtää somekeskustelijoita, jotka peräänkuuluttavat lasten pahoinpitelyä ratkaisuksi nuorison huonoon käytökseen. Häntä puistattavat kommentit, joissa annetaan ymmärtää väkivallan olevan lapselle jopa kasvattavaa. Letkautukset, joissa selkäsaunoissa ei ole mitään pahaa ole, ovat hämmentäviä.

Facebook-kommentti

Tommi itse sai päiväkoti-ikäisenä remmistä. Koulun alettua isä siirtyi rankaisemaan huonosta käytöksestä tukkapöllyillä. Henkinen väkivalta jatkui aikuisiälle saakka.

Hän on tehnyt paljon töitä päästäkseen eroon lapsuuden taakasta. Jyväskyläläinen Tommi kertoo taustastaan avoimesti myös muille somekeskustelijoille entisen kotikaupunkinsa Varkauden alueen ilmoitustaulu -faceryhmässä. Hän on osallistunut ryhmässä arviolta puolenkymmeneen keskusteluun huonosti käyttäytyvistä lapsista. Hänen viestinsä on aina sama: kurittaminen ei ole oikea tapa kasvattaa lasta.

– Väkivallan kannattajat ajattelevat, että kyllähän pahoista teoista pitää seurata rangaistus. Näin simppelillä ajatuskululla päästään moraalin rappusilla korkeintaan kakkostasanteelle.

Facebook-kommentti

Puhetta väkivallasta kasvatuskeinona Tommi pitää surullisena ja hälyttävänä. Lapsen fyysisestä kurittamisesta tuli Suomessa laitonta 1984, Tommin synnyinvuonna. Silti edelleen osa somekeskustelijoista ei pidä lapsiin kohdistuvaa kuritusta rikollisena toimintana, vaan enemmänkin kaihoaa sen perään.

– Eihän me aikuisetkaan vedetä toisiamme turpaan tai käydä käsiksi, jos joku törttöillee. Se on laitonta ja siitä voi tulla meille rangaistus. Lasten kurittamisen oikeuttaminen on kummallinen ajatus, joka helposti siirtyy sukupolvelta toiselle.

Kurittamista vastustava Tommi ei kuitenkaan ole sitä mieltä etteikö lasten kuuluisi saada pahoista teoistaan rangaistusta. Rangaistuksen vain tulee olla ennalta määritelty, ei mielivaltainen. Näin lapsi tietää mitä mistäkin teosta seuraa.

Lapsena pahoinpidelty ehdottaa nuorison kivitystä

Kein Napp kertoo, ettei ole koskaan juonut tippaakaan alkoholia, polttanut yhtäkään tupakkaa eikä käyttänyt mitään päihteitä. Eikä tule koskaan käyttämään. Periaatteen on synnyttänyt repaleinen lapsuus 1990-luvun Tallinnassa. Alkoholistiäiti tukisti ja nosti pientä Keinia korvista ilmaan lähes päivittäin. Useamman kerran kuukaudessa äiti pieksi vyöllä. Arvet kurituksesta näkyvät edelleen Keinin alaselässä.

Kein on kiitollinen karmivista kokemuksistaan. Hän ajattelee, että juuri ne tekivät hänestä sellaisen kuin hän on tänään. Perusti tänä vuonna oman yrityksen, joka tarjoaa leivän neljälle työntekijälle. On saattanut maailmaan pojan, josta on kasvanut isän sanoin erittäin hyvin käyttäytyvä 7-vuotias. Sitä Kein toki harmittelee, ettei poika asu isänsä kanssa.

Facebook-teksti

Keinin kommentit voivat hämmästyttää, kun tietää hänen itsekin joutuneen väkivallan uhriksi. Kysyttäessä kirjoittamistaan kommenteista, Kein ei häkelly. Vaikka hän kirjoittaa lasten kivittämisestä tai korvia pitkin vetelystä, ei hän niin oikeasti tekisi.

Maailma on Keinin mukaansa niin karu, että oikeastaan jokaisen pitää pitää huolta vain itsestään. Ei voi luottaa siihen, että yhteiskunta hoitaa. Hän arvostaa Facebookin puskaradioiden yhteisöllisyyttä. Pidetään huolta omasta asuinalueesta ja sen nuorisosta.

Sillä nykynuorisosta hän on huolissaan. Se kun näyttää tekevän tuhoa enemmän kuin ennen. Hän pohtii, voisiko se johtua siitä, että lapsia kasvatetaan nykyisin eri tavoin kuin ennen.

– Uskalletaanko enää pitää julkisesti rajoja lapselle? Jos lapsi käyttäytyy esimerkiksi ostoskeskuksessa huonosti, niin vanhemmat ei enää uskalla kovaan ääneen sanoa lapselle. Pitää niitä rajoja. Mietitään liikaa mitä muut ajattelevat minun tavastani kasvattaa lastani.

"Koska vapaa kasvatus" - kuria lisää lapsille

Koulukiusaaminen tulee lähelle, vaikka 30-vuotiaalla Miika Sutisella ei olekaan omia lapsia. Hän ei muista omista kouluvuosistaan pientä kärhämää suurempia kiusaamiskokemuksia, mutta huoli sukulaisten lapsista saa Miikankin tarttumaan näppäimistöön. Varkauden alueen ilmoitustaululla keskusteltiin isoin kirjaimin koulukiusaamisesta vain muutama päivä kesäloman päättymisen jälkeen.

Facebook-kommentti

Miika arvelee lapsien huonoon käytökseen liittyvien keskustelujen kiihtyvän osittain siitä syystä, että osa vanhemmista ei suostu uskomaan omien lastensa käyttäytyvän huonosti. Lapset käyttäytyvät Miikan mukaan nykyään paljon röyhkeämmin kuin vaikkapa hänen omassa nuoruudessaan.

– Toki samat kolttoset on käytössä edelleen. Mutta ei minulle olisi itselle tullut esimerkiksi mieleenkään huudella tai kiusata vanhuksia.

Suurimmaksi ongelmaksi Miika näkee vapaan kasvatuksen. Se näkyy hänen mukaansa siinä, että nykyisin aikuinen, joka menee puuttumaan lasten huonoon käytökseen saa itse silmilleen. Niin lapsilta, kuin heidän vanhemmiltaan.

Facebook-kommentti

Kasvatuksesta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Keskustelu aiheen ympärillä kuohahtaa helposti ja lastensuojelun asiantuntijoiden mukaan puhe lipsahtaa helposti kärkkääksi, kärjistäväksi ja vastakkainasetteluja hakevaksi. Lapsen fyysistä kurittamista kaihoavat kommentit voivat kertoa ihmisten voimattomuudesta tai omasta väkivaltaisesta lapsuudesta.

Miikakin on saanut osansa selkäsaunoista ja tukkapöllyistä, mutta lapsena parhaiten toimivat nuhtelut. Ehkä siksi Miika kertoo, ettei ehdottele fyysistä kurittamista ratkaisuksi nuorison ojentamiseen. Se ei ole tätä päivää.

– Mutta kyllä kaikki kotoa lähtee. Vanhempien on saatava lapsensa sen verran kuriin, ettei käyttäydytä ihan miten tahansa.

Miika myöntää seuraavansa mielenkiinnolla keskusteluja, joissa joku "vetää oikein kunnolla palkokasvin nenäänsä". Hän ei omien sanojensa mukaan ole kuitenkaan koskaan loukannut ketään kommenteillaan. Ainakaan vielä. Sillä välillä Miikalta karkaa somekommentoinnissa mopo käsistä. Hän kertoo nauraen, että silloin tällöin vain tulee kirjoitettua ihan mitä sattuu.