"Joillakin perheillä ei ole varaa lukioon" – uuden kustantajan mukaan oppikirjojen hinnoista saadaan puolet pois

Suurten kustantamoiden haastajan mukaan lukiolaisen oppimateriaalit voi saada reilulla tuhannella eurolla. Nykyisellään lukio maksaa keskimäärin 2 000–2 600 euroa.

oppikirjat
Opiskelijoita tietokoneiden ääressä.
Katso Yle Uutiset Pirkanmaan TV-juttu: Digikirjojen tulo markkinoille ei ole laskenut odotetusti lukion oppikirjojejn hintoja.

Digitaalisuus on laskenut monien tuotteiden hintoja, mutta oppikirjamarkkinoilla muutos ei ole tapahtunut odotetusti. Hinnoissa on isoja eroja niin tuotteiden kuin kustantamoiden välillä.

Suomen suurimmat oppikirjakustantajat ovat Sanoma Pro ja Otava. Myös Edita julkaisee paljon lukion oppikirjoja. Heitä haastamaan markkinoille ovat tulleet Tabletkoulu ja e-Oppi, jotka tekevät sähköisiä oppimateriaaleja.

Isojen kustantamoiden digitaaliset oppimateriaalit maksavat jopa tuplaten enemmän kuin markkinoille tulleiden uusien toimijoiden. Esimerkiksi yksittäinen englannin kurssin digimateriaali maksaa kalleimmillaan yli 25 euroa, halvimmillaan kurssimateriaalin saa 12 eurolla.

Uutena yksittäisestä paperisesta englannin kurssikirjasta voi joutua pulittamaan yli 30 euroa.

– Meillä yksi kurssi maksaa 12 euroa. Se on hieman halvempi kuin kierrätetty kirja, sanoo Tabletkoulun markkinointipäällikkö Jukka Meklin.

– Säästö syntyy siitä, että asioita tehdään uudella tavalla ja silloin myös tuotteet voidaan tarjota toisenlaisella hinnalla.

Isot kustantajat pyytävät lisäeuroja digioppimateriaalien pitkistä 48 kuukauden mittaisista sopimuksista. Käytännössä kirjoituksiin valmistautuva lukiolainen joutuu pulittamaan enemmän euroja, jos mielii kerrata asioita vielä kirjoitusten alla.

Tabletkoulun kaikkien kurssien lisenssi on viiden vuoden mittainen.

Lukiokirjat reilulla tonnilla?

Kirjahankinnat ovat lukiolaisen suurin kustannuserä. Suomen Lukiolaisten liiton laskelmien mukaan lukio maksaa uusilla printtikirjoilla keskimäärin noin 2 600 euroa, sähköisillä neljän vuoden lisensseillä lukio tulee pari sataa euroa halvemmaksi.

– Hinnoissa on selkeä paine tulla alaspäin. Hinta ei kuitenkaan ole päämäärä sen enempää meillä kuin muillakaan. Oleellista on hyvä sisältö ja hyvät tuotteet opettajille ja oppilaille, Meklin sanoo.

Suuria kustantajia haastava Tabletkoulu laskee, että diginä lukiolaisen oppimateriaalinen kokonaishinta voisi pudota jopa puoleen nykyisestä.

– Jos lähdetään siitä, että tuote on uudenlainen sähköinen oppimateriaali, niin puhutaan reilusta tuhannesta eurosta sen sijaan, että puhuttaisiin reilusta kahdesta tuhannesta eurosta, laskee Meklin.

Hintojen alentuminen tekisi lukion mahdolliseksi nykyistä useammille, arvioi Tampereen lyseon lukiota käyvä Paavo Haapamäki.

– Se kuulostaa oikein hyvältä, koska joillakin perheillä ei selvästikään ole varaa.

– Joidenkin lukioon pääsy voi johtua siitä, ettei ole rahaa. Tai ettei pääse siihen lukioon, mihin haluaa, koska ei ole varaa oppimateriaaleihin, sanoo Haapamäki.

Tekeminen maksaa

Isojen kustantajien mukaan tekeminen maksaa. Sisällön tuottaminen on oppimateriaalin suurin kustannuserä, ei painaminen ja logistiikka.

– Meillä on reilu 400 aktiivista oppimateriaalin tekijää ja se maksaa. Digimateriaalissa myös teknologia maksaa, sanoo kustannusyhtiö Otavan kustannusjohtaja Teuvo Sankila.

Myös Sanoma Pron mukaan sisällön tuottaminen ei kevene digimateriaalia tehtäessä, pikemminkin päinvastoin.

Loppukäyttäjähintaan vaikuttaa sekä Sanoma Pron että Otavan mukaan myös digitaalisten sisältöjen korkea arvonlisävero. Digikirjojen arvonlisävero on 24 prosenttia, kun painettujen kirjojen arvonlisävero on 10 prosenttia.

– Toivomme, että digituotteiden verotus laskisi samalle tasolle painettujen tuotteiden kanssa. Hyöty menisi suoraan kuluttajahintoihin ja vaikuttaisi lukion digimateriaalien loppukäyttäjähintaan, toteaa Sankila.