yle.fi-etusivu

Analyysi: Kaupunkien kapinan kätevät sivuvaikutukset

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) kapinakokous haiskahti näytökseltä, jonka yksi tarkoitus on lepytellä kokoomuksen kaupunkilaisäänestäjiä.

politiikka
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori katsoo, että maakuntauudistus pitäisi hylätä.Vesa Moilanen / Lehtikuva

21 suurimman kaupungin johtajat kokoontuivat eilen illalla Helsinkiin pohtimaan yhteistyötä. Kokouksella ei ollut esityslistaa ja osallistuja toisensa perään kertoi Ylelle menevänsä paikalle avoimin mielin. Mediassa kokoontuminen kehystettiin nopeasti kaupunkien kapinaksi, nimitys, jonka koollekutsuja Vapaavuori kiistää.

Pormestari Vapaavuori on yhdessä tamperelaiskollegansa Lauri Lylyn (sd.) kanssa vaatinut koko maakuntauudistuksen hylkäämistä (siirryt toiseen palveluun). Vapaavuoren mukaan esityksessä on niin paha valuvika, ettei se ole korjattavissa. Pormestarien visiossa kaupunkien rooli kasvun vetureina korostuu tulevaisuudessa entisestään, ja kasvupolitiikka pitäisikin räätälöidä ensisijaisesti kaupunkien kehitystä silmällä pitäen.

Uudistuksella on kaupunkilaisten kannalta kiistatta varjopuolensa. On hankala kuvitella, että esimerkiksi Helsingissä palveluihin käytettäisiin asukasta kohti yhtä paljon rahaa kuin nykyään, kun rahoitus jakautuu koko maakunnan alueelle. Pormestareiden huoli uudistuksesta on tässä suhteessa varsin oikeutettu.

Kokonaan toinen asia on, mitä kaupungit häviäisivät kasvupolitiikassa, jos maakuntauudistus toteutuisi suunnitellussa muodossaan. Niille on kaavailtu roolia täydentävien palvelujen tuottajina. Sitä ne ovat myös nykyisin, sillä lakisääteiset kasvupalvelut eli työllisyys- ja yrityspalvelut ovat ELY-keskusten tonttia. Osa maakuntauudistuksen vastustajistakin katsoo, ettei kasvupolitiikassa tapahtuisi merkittävää muutosta vaikka uudistus toteutettaisiin.

Jos muutosta kasvupolitiikan saralla ei ole luvassa, mistä pormestarit sitten oikein ovat huolissaan? Yksi vastaus on pelko siitä, että maakuntiin valuisi tulevaisuudessa aina vain lisää kaupunkien tonttiin kuuluvia tehtäviä. Tämä huoli näyttää varsin perustellulta. Kulisseissa kuiskitaan, että maakunnista keskusta saa itselleen ikiliikkuvan vaaliteeman, kun se voi vaatia yhä uusien kokonaisuuksien siirtämistä maakuntien hoidettavaksi.

Sote- ja maakuntauudistus on jo kertaalleen aiheuttanut hallituskriisin. Tuolloin sopu saavutettiin siten, että kokoomus sai sosiaali- ja terveyspalveluihin valinnanvapauden ja keskusta maakunnat. Valinnanvapaus on kuitenkin matkan varrella vesittynyt, kun palveluiden pakkoyhtiöittäminen todettiin perustuslain vastaiseksi.

Lisää vettä valinnanvapauteen tuli perustuslakivaliokunnan pohdinnoista, mitä viranomaistehtäviä ylipäänsä voidaan siirtää yksityisille (siirryt toiseen palveluun). Monet sosiaalipalvelut, kuten vaikkapa huostaanotot ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin liittyy virkavastuu, joka ei käden käänteessä ole siirrettävissä yksityiselle.

Valinnanvapaus-cocktail alkaa olla jo niin laimea, että se enää maistu valinnanvapauden tilanneelle kokoomukselle. Lisäksi ulospäin tilanne näyttää tällä hetkellä siltä, että keskusta on saamassa tahtonsa, mutta kokoomus ei. Kokoomusta kannatetaan kaupungeissa, joiden etu maakuntauudistus ei läheskään kaikissa tapauksissa ole. Sen on nyt osoitettava kaupunkilaisäänestäjilleen, että kaupunkilaisten kannattaa edelleen äänestää kokoomusta.

Tässä kohtaa areenalle astuu Jan Vapaavuori kaupunginjohtajakollegoidensa kera. Myönnytys kaupunkien suuntaan, edes symbolinen sellainen olisi osoitus siitä, että kokoomus on kaupunkien asialla eikä niele maakuntauudistusta ehdoilla millä hyvänsä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on sellaista jo vilautellutkin.

Vaikka virallisesti Vapaavuori kiistää, että kokouksen tarkoitus olisi liehitellä kaupunkilaisäänestäjiä, jopa kokoomuksen sisäpiiristä kerrotaan Ylelle, että tämä kätevä sivuvaikutus on otettu huomioon, kun kokousta on lähdetty järjestämään.

Hallituksen kaatumista tuskin haluaa kukaan, ei edes gallup-suosikki kokoomus. Näköpiirissä ei ole hallituspohjaa, jolta kokoomus saisi paremmat lähtökohdat valinnanvapaudelle kuin pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) aikanaan.

Todennäköisintä onkin, että myös maakuntauudistusta pyritään vesittämään, ja lopulta mikä tahansa vesitetty kompromissi nimetään sote- ja maakuntauudistukseksi. Ei siksi, että se olisi kenenkään tahto, vaan siksi, ettei muutakaan kaiken venkoilun jälkeen voida.