yle.fi-etusivu

Nobelin rauhanpalkinto ydinaseiden vastaiselle kampanjalle ICAN:ille – järjestö sai alkunsa Suomessa

Nobel-komitea haluaa tukea ydinaseet kieltävää YK-sopimusta ja toivoo ydinasevaltiot mukaan ydinaseriisuntaan.

Nobelin rauhanpalkinto
mielenosoittajia , banderolli ja ohjus
ICAN-aktivistit osoittavat mieltään ydinaseita vastaan USA:n lähetystön edessä Berliinissä 13. syyskuuta 2017.Britta Pedersen / Lehtikuva

Vuoden 2017 Nobelin rauhanpalkinto on myönnetty ydinaseita vastaan kampanjoivalle ICAN-järjestölle. The International Campaign to Abolish Nuclear Weapons on kansalaisjärjestöjen liittouma, joka pyrkii edistämään ydinaseriisuntaa.

– Järjestö saa palkinnon työstään huomion kiinnittämiseksi katastrofaalisiin humanitaarisiin seurauksiin, joita millä tahansa ydinaseiden käytöllä olisi, ja sen uraauurtavista ponnistuksista sellaisten aseiden kieltämiseksi sopimusten kautta, Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen ilmoitti.

– Elämme maailmassa, jossa ydinaseiden käytön riski on suurempi kuin pitkään aikaa, Reiss-Andersen sanoi.

Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen julisti Nobelin rauhanpalkinnon saajan 6. lokakuuta.
Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen julisti Nobelin rauhanpalkinnon saajan 6. lokakuuta. Heiko Junge / EPA

Komitea palkitsee ydinaseiden vastaisen työn hetkellä, jolloin tilanne Korean niemimaalla on jännittynyt Pohjois-Korean ydinkokeiden ja ohjuskokeiden takia. Samaan aikaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin epäillään aikovan irrottaa maansa Iranin kanssa tehdystä ydinsopimuksesta.

ICAN syntyi Suomessa

Ydinaseita vastustava järjestö sai alkunsa ydinaseita vastaan toimivien lääkäreiden yhteisjärjestön IPPNW:n Helsingissä järjestetyssä biennaalissa syyskuussa 2006. Tuolloin järjestö hyväksyi aloitteen toimintansa laajentamisesta maailmanlaajuiseksi.

ICAN kuvailee itseään ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen yhteenliittymäksi. Se aloitti toimintansa virallisesti Wienissä 2007.

ICAN tuki YK:ssä käytyjä neuvotteluja ydinaseet kieltävästä sopimuksesta, ja Nobel-komitea pyrkii palkinnolla rohkaisemaan hallituksia liittymään sopimukseen.

ICANin Suomen verkoston ICAN Finlandin koordinaattori Kati Juva sanoi STT:lle, että rauhanpalkinto ei ollut suuri yllätys sen jälkeen, kun YK sai kesällä hyväksyttyä ydinaseet kieltävän sopimuksen.

ICAN oli Juvan mukaan ratkaisevasti mukana lobbaamassa sopimuksen puolesta.

– Tosin on samalla todettava ydinasesopimuksen ongelmat. Ydinasevaltiot ja esimerkiksi Suomi eivät ole allekirjoittaneet sitä, Juva muistuttaa STT:n haastattelussa.

Nobel-komitea ilmaisi tukeaan ydinasekiellolle

Ydinaseet kieltävä sopimus hyväksyttiin YK:ssa heinäkuussa. Sen puolesta äänesti 122 maata. Ainoana vastaan äänesti Nato-maa Hollanti. Muut Nato-maat Norja mukaan lukien boikotoivat äänestystä. Myös Naton ulkopuoliset ydinasevallat jättäytyivät ulkopuolelle.

Suomi ja monet EU-maat eivät osallistuneet edes sopimusneuvotteluihin. Suomen mielestä sopimus on merkityksetön, koska sen avulla ydinaseita ei vähennetä.

Nato-maat ovat uhanneet sopimukseen liittynyttä Ruotsia vastatoimilla.

Rauhanpalkinnon saajan valitsee Norjan suurkäräjien valitsema viisihenkinen Nobel-komitea. Palkinto jaetaan Oslossa.

Viime vuonna rauhanpalkinnon sai Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos ponnisteluistaan Kolumbian pitkän sisällissodan lopettamiseksi.

ICAN muisti ydinräjähdyksistä selvinneitä

– On suuri kunnia vastaanottaa Nobelin Rauhanpalkinto 2017 tunnustuksesta roolistamme Ydinaseiden kieltosopimuksen aikaansaamisessa, ICAN sanoo tiedotteessaan.

Järjestö muistuttaa, että ydinaseet ovat maailman tehokkaimpia aseita ja ainoa asetyyppi, jonka käyttäminen voisi johtaa ihmiskunnan täydelliseen tuhoutumiseen.

ICAN muisti miljoonia vapaaehtoisia kampanjatyöntekijöitään, samoin kuin ydinaseiden käytön ja niiden kokeilujen uhreja.

– Se [palkinto] on kunnianosoitus Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommi-iskuista selvinneille, "hibakusheille", ja ydinasekokeiden uhreille eri puolilla maailmaa, joiden karmaisevat todistukset ja uupumaton työnteko olivat ratkaisevan tärkeitä sopimuksen hyväksymiselle.

Lähteet: STT, AFP, AP, Reuters

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Urheilu

Tshekki tarjoili Leijonille syksyn ensimmäisen tappion - hattutemppusankari nosti kahden maalin takaa voittoon

PyeongChang 2018

Kummola ei näe KHL:n täyskäännöksessä mitään tolkkua: ”Kuulostaa ihan kiristykseltä”