Talkooväki käytti 10 000 työtuntia ja kunnosti järven – rautapitoisuus löi ällikällä

Pienen pohjoispohjalaisen Jäälinjärven veden laatu parani vapaaehtoisen talkooväen voimin. Järveä on kunnostettu kalastamalla, asukkaita valistamalla ja tulovesia suodattamalla.

Maaperän ja vesistöjen kunnostus
Kalamäen kosteikon rakennettua ympäristöä Oulun Jäälissä.
Talkootyönä rakennetuilla kosteikoilla on voitu estää ravinteiden ja kiintoaineiden leviämistä Jäälinjärveen.Paulus Markkula / Yle

OuluJo entuudestaan oli tiedossa, että Pohjois-Pohjanmaalla Perämereen laskevan Kalimenjoen alueen vedet ovat happamia ja rautapitoisia. Silti raudan suuri määrä löi vesistön kunnostajat ällikällä.

Rautapitoisuus tuli näyttävästi esiin, kun Kalimenjoen vesistöön kuuluvan Jäälinjärven kunnostajat rakensivat järveen laskeville vesille luonnonmukaiseen suodattamiseen soveltuvia kosteikkoja.

Suurin kosteikko on Jäälinjärven kaakkoispuolella Saarisenojassa Kalamäelllä. Ojan kautta järveen laskee suurin osa sen vedestä. Kosteikon yhteyteen on rakennettu myös saostusallas, jonka kautta puhdistettavaksi johdettava vesi virtaa.

– Laskimme karkeasti, että parinsadan metrin kanavassa on useita tonneja alkuainerautaa, kertoo diplomi-insinööri Birger Ylisaukko-oja. Hän on yksi Jäälinjärven kunnostamiseen osallistuvista paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen aktiiveista.

Rautaan sitoutunut myös fosforia ja typpeä

Kanavaan ja lietealtaaseen päätynyt liete poistetaan pumppaamalla se ensin saostuskaivoon ja siitä suolle. Siellä vesi suodattuu ennen valumistaan järveen. Rautaan on sitoutunut myös suuret määrät fosforia ja typpeä, joten suodatuksella vähennetään samalla järven rehevöitymistä.

Kalameän kosteikkoa Oulun Jäälissä.
Kalamäen kosteikossa vanhaa suoraa Saarisenojan uomaa on muutettu niin, että vesi kiertelee nyt kosteikon ympärillä ja virtaa välillä myös suomaata pitkin, jotta se puhdistuisi matkallaan Jäälinjärveen.Paulus Markkula / Yle

Vain pari–kolme metriä syvä Jäälinjärvi on yksi Perämereen laskevan Kalimenjoen valuma-alueen 27 järvestä. Koko alueella vedet ovat vanhastaan olleet happamia humusvesiä, joissa rautaa on paljon. Vesistön laatuun vaikuttavat taajamien lisäksi myös muun muassa turvetuotanto ja metsien ojitukset sekä hule- ja jätevedet.

– Tämä kosteikko vähentää typen liukoisia fraktioita jopa 60–70 prosenttia ja fosforia parikymmentä prosenttia, mutta tuo kiintoainekysymys on täysi mysteeri, Ylisaukko-oja pohtii.

Suomen maaperässä on yleensäkin paljon rautaa, mikä on usein haasteellista myös juomavesien puhdistamisessa, mutta tarkkaa syytä veden suuriin rautapitoisuuksiin ei tunneta.

Jäälinjärvellä on nyt tarkoitus selvittää ilmiötä laajalla tutkimuksella (siirryt toiseen palveluun), jossa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Luulajan yliopisto, Lapin yliopisto sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.

Kalamäen kosteikko Saarisenojan varrella Jäälinjärven yläpäässä Oulun Jäälissä.
Vesistön parannustyöt Jäälinjärvellä ovat maksaneet noin 400 000 euroa. Myös tukea hankkeille on löytynyt, mutta itse työ on tehty vapaaehtoisten voimin.Paulus Markkula / Yle

Tuhansia talkootunteja

Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys on kuuden vuoden aikana kunnostanut Oulun Kiimingissä asutuksen keskellä olevaa Jäälinjärveä paitsi rakentamalla tulovesien suodatukseen tarkoitettuja kosteikkoja ja patorakennelmia, myös tehokalastamalla järvestä särkiä.

Järven valuma-alueella on opastettu ihmisiä muun muassa käyttämään lannoitteita harkitusti sekä jättämään ranta-alueella suojavyöhykkeitä, jotka estävät rehevöittävien vesien valumisen suoraan järveen.

Rahaa kunnostustöihin on kulunut arviolta 400 000 euroa. Yhteiskunta on tukenut hanketta noin 250 000 eurolla, mutta itse raaka työ maastossa on tehty vapaaehtoisten voimin ja talkoohengessä.

Birger Ylisaukko-oja Jäälin Kalamäen kosteikkoon rakennetulla pohjapadolla 5.10.2017.
Veden suuri rautapitoisuus näkyy vielä suodatetun veden laskuojaan rakennetulla pohjapadollakin. Vuosi sitten kivet olivat vielä puhtaita, mutta heti ensimmäisen tulvan jälkeen ne värjäytyivät ruosteisiksi Birger Ylisaukko-oja kertoo.Paulus Markkula / Yle

Birger Ylisaukko-oja laskeskelee, että kuuden vuoden rupeaman aikana on talkootunteja kertynyt noin 10 000.

– Kyllä siinä on paljon hikeä valunut ja tullut kuraisia vaatteita ja käsiä. Ihan nyrkit savessa tätä hommaa on tehty.

Järven kunnostus on vaativa työ

Kunnostustoimien vaikutuksia yleisesti järvien elinoloihin omassa väitöstutkimuksessaan selvittänyt limnologi Pauliina Salmi Jyväskylän yliopistosta kiittelee Jäälinjärven kunnostajia erityisesti siitä, että he ovat keskittyneet järven tulovesien parantamiseen.

Hänen mukaansa järvien kunnostamisessa parhaat ja pitkävaikutteisimmat tulokset saadaan juuri vaikuttamalla järviin laskevien tulovesien laatuun.

– Kosteikot ja laskeutusaltaat samoin kuin suojavyöhykkeet ja muu ulkoisen kuormituksen suitsiminen ovat pitkän tähtäimen keinoja, Salmi toteaa.

Pauliina Salmen mukaan järvien kunnostustoimilla voidaan saada aikaan hyviä tuloksia nopeastikin, sillä yleensä Suomen järvissä vedet vaihtuvat suhteellisen nopeasti.

Levätilanne parantunut viime vuosina

Jäälinjärven ulappaa Oulun Jäälissä.
Jäälinjärvi on Oulussa entisen Kiimingin kunnan alueella. Jäälin alueen asutus on keskittynyt järven ympärille. Sillä onkin suuri merkitys alueen virkistyskäytössä.Paulus Markkula / Yle

Parin viime kesän aikana järvestä ei ole löytynyt sinilevää eikä uimareita kiusanneita limaleviä. Pauliina Salmi empii kuitenkin tekemästä parin vuoden kokemuksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hänen huomauttaa, että tuloksia pitäisi verrata myös muihin vastaaviin vesiin, joissa samanlaisia kunnostustoimia ei ole tehty.

–Näin voidaan sulkea pois ilmasto-olosuhteita, jotka vaikuttavat sinilevien esiintymiseen, Salmi sanoo.

Myös Birger Saukko-oja myöntää, että parin vuoden kokemuksilla ei vielä voida varmuudella sanoa, ovatko tulokset juuri kunnostustoimien tulosta. Särkien tehokalastus on hänen mukaansa joka tapauksessa elvyttänyt järven petokalojen elämää.

– Nyt Jäälinjärven hauki- ja ahvenkanta ovat selvästi elpyneet, Ylisaukko-oja kertoo.