yle.fi-etusivu

"Räkänokat ja mätäpaiseet" – asiantuntijat ruotivat rumaa puhetta lapsista Facebookissa

Empatia on kortilla ja kirjoittelu välillä vastuutonta, summaavat somekeskustelua peranneet MLL:n ja Lastensuojelun keskusliiton asiantuntijat.

sosiaalinen media
Kooste Facebook-kommenteista

Koulukiusaamista, lumipalloilla heittelyä, temppupyöräilyä autojen seassa, pitseriassa rellestämistä, mopoilla yöaikaan rälläämistä ja aikuisille haistattelua. Lasten huono käytös puhuttaa ympäri Suomea Facebookin kaupunkien puskaradioissa. Eikä sanoja säästellä. Lapsia nimitellään räkänokiksi, mätäpaiseiksi ja paskahousuiksi. Ratkaisuksi tarjotaan niin selkäsaunaa kuin välittävää vanhemmuuttakin.

Facebook-päivitys

Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton suunnittelija Tuulikki Matero saavat luettavaksi koonnin viiden kaupungin puskaradioiden lapsiin liittyvistä päivityksistä. Kaksitoista keskustelua liittyvät kaikki lasten huonoon käytökseen ja ovat kirvoittaneet yhteensä satoja kommentteja.

Facebook-teksti

– Tämä otanta edustaa tyypillistä nykyajan nettikeskustelua. Kärjistävää, kärkästä ja vastakkainasettelua hakevaa, summaa suomalaisia kasvatusasenteita ja kuritusväkivallan käyttöä tutkinut Hyvärinen.

Facebook-kommentti

Tuulikki Materokin osasi odottaa värikästä keskustelua. Vaikka ronskia puhetta lapsista saatetaan heittää tunnekuohuissa, kertoo se yleisestikin suhtautumisesta lapsiin. Siitä, ettei pystytä asettumaan lapsen tai nuoren asemaan. Juuri empatian Matero huomasi olevan kortilla puskaradiokeskusteluissa.

– Kommenteista huomaa, että niitä on heitetty hyvin nopeasti, enempää pohtimatta. Aihe on herkkä, tunteet ovat vahvasti pelissä.

Lapsettomat kaihoavat kurituksen perään

Somekeskustelut eivät tietenkään näytä koko kuvaa yleisestä asenneilmapiiristä, mutta kurituksen suhteen kansa jakautuu niin arjessa kuin netissäkin kahtia.

Facebook-kommentteja

Tuoreen kuritusväkivallan käyttöä selvittävän tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista tietää lasten fyysisen kurittamisen olevan laitonta. Jopa 41 prosenttia suomalaisista kuitenkin kertoo joskus turvautuneensa kuritusväkivaltaan lastensa kasvatuksessa. Tukistamiset, sormille näpäytykset, läimäytykset ja väkivallalla uhkailut ovat edelleen joissain perheissä todellisuutta.

Kuritusväkivallan perään kaihoavat useimmiten ne, joilla ei ole itsellään lapsia. Sekin on tiedossa, että lapsuuden kurituskokemukset vaikuttavat siihen kuinka hyväksyttävänä kurittamista pitää. Lapsena selkäsaunoja saanut on taipuvaisempi kasvattamaan omia lapsia fyysisesti kurittamalla.

Facebook-kommentti

– On erityisen ikävää, että osa ihmisistä pitää edelleen väkivaltaa oikeana tapana puuttua nuorten ongelmakäyttäytymiseen. Toki positiivista on, että näissä somekeskusteluissa väkivallan kaihoajat saavat nopeasti vasta-argumentteja eteensä, erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen toteaa.

Tuulikki Matero pohtii, että esimerkiksi kiusaajien kivittämistä somekeskustelussa ehdottava aikuinen voi olla itse hyvin häkeltynyt. Lukiessa kuvausta nuorison ilkeästä käytöksestä on voinut nousta kiukku, ärtymys, jopa pelko.

– Hän on varmaan halunnut kuvata, miten jollain äkkinäisellä keinolla saisi pysäytettyä ikävän kiusaamistilanteen. Ei ole keksinyt mitään muita keinoja.

Vapaa kasvatus monelle punainen vaate

Kasvatuksesta puhutaan nykyisin paljon. Kasvatusasenteita tutkineen Sauli Hyvärisen mukaan vanhemmat pohtivat ja arvioivat aiempaa huomattavasti enemmän omia ja muiden kasvatustapoja. Tietoa ja eri näkökulmia lasten kasvattamiseen liittyen on tarjolla loputtomiin. Se voi hämmentää.

Facebook-kommentteja

– Osasta kommenteista heijastuu se voimattomuus. Ei yksinkertaisesti tiedetä miten nuorten huonoon käytökseen tulisi puuttua.

Keskusteluissa parjataan yhtä kasvatussuuntaa ylitse muiden. Vapaa kasvatus on monelle kommentoijalle punainen vaate ja yleisselitys lasten huonoon käytökseen.

Facebook-kommentti

Erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen arvelee, että vapaata kasvatusta parjaavat mieltävät vanhemmuudeksi vain kurin ja järjestyksenpidon. Mutta nykyisin vanhemmuus on paljon muutakin: vuorovaikutusta, läsnäoloa ja yhdessä kasvamista.

– Mitä enemmän aikuiset ovat mukana lasten elämässä, sitä paremmin lapset käyttäytyvät.

Tutkimusten mukaan on tiedossa, että rikoksia tekevillä ja käytöshäiriöistä kärsivillä nuorilla on usein heikommat suhteet vanhempiinsa ja muihin aikuisiin.

Kaiho menneisiin aikoihin on katteetonta

Viiden kaupungin puskaradioiden keskusteluja lukiessa ei voi välttyä huomaamasta kaihoa menneisiin, hyviin aikoihin. Tämä huvittaa kasvatusasenteiden tutkijaa. Parempien aikojen perään kun on kaihottu jo viimeisen sadan vuoden ajan.

Ennen ei nimittäin ollutkaan paremmin.

Tiedetään, että lapset ja nuoret tekevät rikoksia paljon vähemmän kuin ennen. Viime vuoden tilastot paljastavat, että nuorten väkivaltatekojen yleisyys on puolittunut vuoteen 2001 verrattuna.

– Voikin olla, että aikuiset toivoisivat lasten käyttäytyvän kuin aikuiset. Mikä ei tietenkään ole mahdollista, sillä kehitysvaiheessa oleva ihminen ajattelee ja käyttäytyy eri tavoin, arvaamattomammin.

Facebook-kommentteja.

Moni voi ajatella, että nykyisin rikoksia ja väkivallantekoja tapahtuu aiempaa enemmän, kun ikäviä uutisia tulvii joka tuutista.

– Esimerkkejä on tarjolla paljon aiempaa enemmän. Mittasuhteita voikin olla vaikea hahmottaa, MLL:n suunnittelija Tuulikki Matero pohtii.

Jokainen myös muistelee omaan lapsuuttaan hyvin subjektiivisesti. Ymmärrys omaa itseään ja kavereitaan kohtaan on parempi kuin tuntemattomia nuoria kohtaan.

Nuorten mielipiteet ohitetaan turhaan

Kaiken kaikkiaan keskustelu on hyvästä, vaikka kommenteissa karattaisiinkin välillä äärimmäisyyksiin. Tätä mieltä ovat asiantuntijat, jotka iloitsivat etenkin siitä, että puskaradioissa etsittiin ratkaisuja yhdessä. Siellä kannustettiin ihmisiä puuttumaan ja toimimaan.

Facebook-kommentti.

– Ihmisiä, jotka olivat puuttuneet nuorten häiriökäyttäytymiseen, kehuttiin keskusteluissa vuolaasti. Sieltä paistoi läpi kaipuu yhteisöllisempään kasvatustapaan, erityisasiantuntija Hyvärinen kertoo.

Osa keskustelijoista näki ainoaksi ratkaisuksi nuorten kuriinsaamiseksi virkavallan paikalle soittamisen. Tämä on Hyvärisen mukaan harmillista, sillä aikuistenhan rajat ja säännöt tulisi määrittää, ei pelkästään poliisin.

Nuorten ääni kuului keskusteluissa heikosti. MLL:n suunnittelija Tuulikki Matero toivoisi, että nuorista keskustellessa aikuiset höristäisivät korviaan yksittäisillekin nuorten kommenteille. Houkuttelisivat nuoret mukaan ajatuksenvaihtoon.

– Näin aikuisten olisi paljon helpompi päästä mukaan nuorten maailmaan. Monelta kun on voinut jo unohtua millaista kehittymisen, kokeilemisen ja voimakkaiden tunteiden aikaa nuoruus onkaan.

Facebook-kommentit

Asiantuntijat muistuttavat, että näppäimistöä naputtaessa aikuisen kannattaa pitää mielessä vastuu sanomisistaan. Vaikka keskusteluihin ei moni nuori osallistu, voivat he olla taustalla seuraamassa kärkevää keskustelua.

– Jos aikuinen sanoo, että lasta pitäisi läimiä tai roikottaa kaiteen yli, se varmasti hämmentää kommentteja lukevaa nuorta. Kannattaa miettiä millaista maailmankuvaa omilla kommenteillaan luo, Hyvärinen muistuttaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hissit

Suomalainenhan ei hississä kenellekään juttele – 360-video näyttää, kuinka selviämme ruuhkaisessa hississä

Onnettomuustutkinta

Miksi kaatuneen luotsiveneen pohjaan ei leikattu aukkoa? 5 kysymystä kuolonurheja vaatineesta onnettomuudesta

Kalastusluvat

Kalastusmaksut nousevat ensi vuonna – maksujen kertymä romahti parilla miljoonalla

Mestarien liiga

Nähdäänkö Mestarien liigassa kaikkien aikojen kallein ottelu?Petri Pasanen: "Aika paljon on mennyt rahaa noihin jalkoihin"