Gunborg, 100, keksi aikanaan hitin – nyt keltainen sadetakki on taas haluttu

Nuoret ovat villiintyneet keltaisista sadetakeista. Legendaarisin on 100-vuotiaan kokkolalaisrouvan suunnittelema Rukka-takki, jonka uuteen tulemiseen valmistajakaan ei tänä syksynä osannut varautua.

Sadetakki
Jan Lehmuksella yllään 1950-luvulla tehty keltainen sadetakki.
Kati Latva-Teikari / Yle

Jokainen sodanjälkeinen sukupolvi tuntuu löytävän keltaisensa jossakin elämänsä vaiheessa. Tämän hetken kiinnostusta selitetään Ultra bra -yhtyeen paluulla, bändin vuonna 1997 tekemällä Sinä lähdit pois -videolla ja fanien halulla pukeutua videon mukaiseen kostyymiin.

Ultra Bra aloitti vuonna 1994 ja toimi aktiivisesti vuoteen 2001 saakka.
Aleksi Koskinen

Rukkaa valmistuttavan L-Fashion Groupin brand manager Jeri Luhtanen näkee buumin taustalla myös laajemman ilmiön.

– Vanhat suomalaiset kulttimerkit ovat nyt nousussa. Karhun lenkkarit ja Rukan sadetakki kiinnostavat, Luhtanen kertoo.

Keltaisen retrotakin tarina alkaa lähes 70 vuoden takaa Kokkolasta.

Tarvittiin Helsingin olympialaiset ja Kokkolan navetta

Ensin piti kastua kunnolla, että Kokkolassa ymmärrettiin ruveta tekemään sadevaatteita.

Roger ”Rukka” Störlingin, Gunborg Lehmuksen sekä Gurli ja Henry Simellin pyörittämässä pienessä Ab Sportsbeklädnad Urheiluvaatetus Oy:ssä ommeltiin jo vuonna 1950 raappahousuja ja verryttelypukuja.

Idea sadevaatteista syntyi, kun Rukka Störling moottoripyöräili kaatosateessa viitisensataa kilometriä Kokkolasta Helsingin olympialaisiin.

Kipinäksi tarvittiin myös Gunborgin äidiltään ulkomaantuliaisina saama muovitettu takki, tanskalaisen insinöörin keksintö muovin saumauskoneesta ja Finnlaysonin muovittamat kankaat.

Gunborg Lehmuksen suunnittelema ja kaavoittama ensimmäinen sadetakki syntyi 1950-luvun alkupuolella vanhassa kokkolalaisessa navetassa. Pohjanlahden rannikkokaupungissa oli itsestäänselvää, että väri oli merellä hyvin näkyvä keltainen.

Satoja tuhansia takkeja

Klassikkosadetakkia on tehty valtavia määriä. Siihen voi törmätä suomalaisissa kodeissa ja kesämökeillä. Rukka-nimi ilmestyi takkiin vuonna 1966, kun Urheiluvaatetuksesta tuli Roger Störlingin lempinimen mukaisesti Rukka Products.

Kuvassa Rukka-sadetakkien suunnittelija Gunborg Lehmus kahden sadeasuja esittelevän mallin kanssa
Rukkatakkien "äiti" Gunborg Lehmus ja mallit valmiina sadevaatteiden esittelyyn.Gunborg Lehmuksen arkisto

Kokkolaan myöhemmin rakennettu tehdas työllisti parhaimmillaan satoja ompelijoita, ja töitä painettiin monessa vuorossa. Sadetakkeja lähti Suomen lisäksi maailmalle: Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Saksaan. Ne nähtiin myös mallien päällä messunäytöksissä esimerkiksi Milanossa ja Pariisissa.

Keltainen väri piti pintansa kauan, kunnes sininen ja punainen kiilasivat ohi. Vanhemmat halusivat pojille siniset ja tytöille punaiset sadeasut.

Lähes alkuperäisen näköinen

Keltainen sadetakki on pysynyt tuotekehittelystä huolimatta yllättävän samankaltaisena vuosikymmenestä toiseen. Gunborg Lehmus halusi takista riittävän rennon ja yksinkertaisen. Hänen mielestään takissa piti olla hyvä leikkaus, huppu ja taskut. Myös pituus oli lähes nykyistä luokkaa.

Gunborg oppi käsityötaidot ensin äidiltään ja koulutti myöhemmin itseään Uudessakaarlepyyssä, Helsingissä ja Tukholmassa.

Miehellä keltainen sadetakki
Rukka-sadetakin prototyyppikappale 1950-luvun alusta – arkikäytössä omistajallaan Jan Lehmuksella edelleen.Kati Latva-Teikari / Yle

Gunborgin pojanpoika Jan Lehmus omistaa 1950-luvun prototyypin ja on ylpeä takistaan.

– Hihoissa on mustat kangasresorit ja helmassa ohut, musta koristeraita. Myöhemmin resorit jätettiin pois, koska nehän kastuivat heti sateessa, Jan kertoo.

Hänen mielestään vuosikymmeniä vanha takki on edelleen hyvä, vaikka se onkin vähän kankeaa, paksua ja hengittämätöntä materiaalia.

Keltainen sadetakki yllätti syksyllä 2017

1990-luvulla Luhtaan sulautuneen Rukan sadevaatteet ovat pysyneet koko ajan tuotannossa. L-Fashion Groupin brand manager Jeri Luhtasen mukaan Luhta-konsernissa myytiin kuumimpina vuosina kymmeniä tuhansia sadetakkeja ja –housuja.

Uudet, kosteussuojatut materiaalit ja lukuisten brändien kilpailu ovat kuitenkin syöneet perinteisten sadevaatteiden suosiota. Rukka-sadetakkeja on viime vuosina valmistettu kysynnän mukaan. Syksy 2017 yllätti ja tyhjensi varastot.

– Olisi mennyt satoja takkeja enemmän kuin osasimme odottaa. Uusia teetetään koko ajan, Jeri Luhtanen kertoo.

Keltaisesta sadetakista on nyt tullut nuorten keskuudessa samanlainen muoti-ilmiö kuin vaikkapa merkkilenkkareista, -tennareista tai jumppapussukoista.

Kuvassa Gunborg Lehmus
100-vuotias Gunborg Lehmus suunnitteli aikoinaan Rukan keltaisen sadetakinMaisa Järvelä

Gunborg ei ole pröystäillyt hitillään

Gunborg Lehmuksen pojanpoika haaveilee myös sadetakin teosta. Kodin ullakolla on vielä muutama rullallinen alkuperäistä muovikangasta.

– Ollaan mietitty velipoikien kanssa, että olisihan se mahtavaa, jos me kolme tekisimme tai teettäisimme takit itsellemme, kertoo Jan Lehmus.

Mitä miettii heinäkuussa 2017 pyöreät 100 vuotta täyttänyt Rukka-sadetakkien äiti menestyksestään? Yllättyi ja liikuttuikin aikoinaan, kun Tukholmassakin tuli monta omaa, keltaista sadetakkia vastaan.

Muuten Gunborg on pitänyt matalaa profiilia eikä ole hitillään pröystäillyt. Vetänyt vain keltaisen sadetakin päälleen ja mennyt pihalle harvavoimaan.

– Onhan se iso juttu jokaiselle. Keksit jotakin, joka menee maailmallekin jakoon. Olisihan se outoa, jos ei edes hiljaa mielessään olisi ylpeä saavutuksestaan, sanoo Jan Lehmus.