yle.fi-etusivu

Kela tapasi vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaita – Järjestöt vaativat hankinnan uusimista

Vammaisten tulkkauspalvelusta on tehty Markkinaoikeuteen 19 valitusta. Kuurojen Liitto haluaisi miettiä tulkkauspalveluiden järjestämistavan kokonaan uudestaan.

Yle Uutiset viittomakielellä
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa molemilla puolillaan viittomakielen tulkki.

Kelan keskiviikkona 4.10. järjestämä asiakastapaaminen oli ensimmäinen tilaisuus, jossa Kela tiedotti vammaisten tulkkauspalveluun muutoksista.

Tilaisuuteen osallistui kymmeniä tulkinkäyttäjiä ja järjestöjen edustajia. Tapaamisen keskeinen sisältö oli tulkkauspalvelusta ja sen muutoksista tiedottaminen. Kaikki asiakkaat eivät saaneet mielestään riittävästi tietoa.

– Kuurojen tulkkien tilanteeseen en ole saanut vielä selvyyttä, kertoo espoolainen tulkinkäyttäjä Aarne Pirkola.

– Asiaan ei mennä heti suoraan. Vastaus tulee kierrellen ja mutkan kautta eikä kaikkiin kysymyksiin tule vastausta, kommentoi puolestaan turkulainen Virve Puro.

Asiakkaat saivat esittää tilaisuudessa kysymyksiä ja niitä oli tullut runsaasti myös ennakkoon. Vain murto-osaan saatiin vastaus, mutta tilaisuuden puheenjohtajan toiminut Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen lupasi, että kaikkiin kysymyksiin tullaan vastaamaan myöhemmin.

Myöhemmin Kela järjestää erikseen tapaamisen myös palveluntuottajien kanssa.

Palvelun tulevaisuudesta vastakkaisia näkemyksiä

Kelan tulkkauspalvelusta vastaavien perusviesti tilaisuudessa oli sama kuin ennenkin: Palvelu paranee ja lakia on noudatettu.

Toista mieltä ovat asiakasjärjestöt, jotka katsovat, että tulkkien määrän voimakas väheneminen vaarantaa palvelun laadun ja saatavuuden. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kuurosokeat ja puhevammaiset, joille tuttujen tulkkien häviäminen voi aiheuttaa suuria vaikeuksia. Järjestöt paheksuvat sitä, ettei niitä ole kuunneltu hankintaa valmisteltaessa tai sen aikana.

Asiakastapaamiseen osallistunut Kelan valtuutettujen puheenjohtaja jakaa asiakkaiden huolen palvelun tilanteesta.

– Itse pidän tärkeänä sitä, että palvelun käyttäjien ja heidän omaistensa ja myös palvelua tuottavien tahojen ja järjestöjen; Heidän näkemystään aktiivisesti kuullaan ja vuorovaikutus on parempaa. Uskon, että yhdessä tässä onnistumme, sanoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.).

Koulutettuja ja kokeneita tulkkeja työnnetään pois alalta

Kelan tulkkauspalveluiden tämänkertainen, 19. syyskuuta päättynyt hankinta kolhii kovaa tulkkeja, jotka tuottavat tulkkauspalveluita kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille.

Tulkkien määrää rajattiin ensimmäistä kertaa Kelan omien tilastojen pohjalta tekemän arvion perusteella.

Kela tiedotti syyskuussa, että kaikkien tulkkauspalvelua tuottavien tulkkien määrä eli tulkkiresurssi tulee putoamaan yli 850:stä reiluun 650:een. Kelasta korostetaan kuitenkin, että määrä tulee nousemaan, koska kahdella alueella on käynnissä lisähankinta ja osa yrityksistä hankkii vielä lisää työvoimaa.

Silti jo nyt on kiistatonta että Kelan hankinnan ulkopuolelle on jäämässä suuri joukko korkeakoulutettuja, kokopäiväisesti työskenteleviä tulkkeja. He pohtivat jo nyt joko väliaikaista tai pysyvää alanvaihtoa, ammattijärjestöstä kerrotaan.

– Osa tulkeista hakeutuu muualle töihin vaikka kahvilaan. Tai etsivät opiskelupaikkaa uutta ammattia varten. En usko, että he saisivat muualta tulkkaustyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että he lähtevät ehkä kokonaan pois alalta, sanoo Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n puheenjohtaja Emilia Norppa.

Markkinaoikeuteen ennätysmäärä valituksia

Tyytymättömyys hankinnan kilpailutukseen näkyy mm. Markkinaoikeudessa, minne palveluntuottajat jättivät määräajan kuluessa ennätykselliset 19 valitusta.

Kuurojen liitto ja vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Vammaisfoorumi puolestaan jättivät Kelalle puolestaan oikaisuvaatimuksen, jossa ne vaativat kilpailutuksen perumista ja uusimista.

– Mielestämme kilpailutus ei ole huomioinut lainkaan kuurojen tarpeita. Myös YK:n vammaissopimus edellyttää, että asiakkaita osallistetaan ja heidän tarpeitaan kuunnellaan ennen kilpailutusta. Hankintalain pykälässä 108 mainitaan, että kilpailutettaessa pitää asiakkaiden tarpeet ottaa huomioon ja heidät pitää osallistaa. Kilpailutuksen seurausten tulee olla aina oikeudenmukaiset ilman syrjintää. Tässä paperissa nämä eivät toteudu, toteaa Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Marika Rönnberg.

Jos Kela torjuu järjestöjen vaatimukset, ovat ne varautuneet kantelemaan asiasta mm. eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Tilanteeseen on havahduttu myös eduskunnassa, missä asiasta jätettiin syys-lokakuun vaihteessa kaksi kirjallista kysymystä, toinen vihreiden ja toinen SDP:n kansanedustajien toimesta.

Hankinnan ongelmat olivat nähtävissä jo alkukesästä, jolloin se käynnistettiin ja hankinnan ehdot julkistettiin. Hankinnan keskeyttämistä vaadittiin yli 7 000 nimeä keränneellä nettiaddressilla, johon liittyen järjestettiin Helsingissä myös mielenosoitus. Hankinnan ja siihen liittyvän kilpailutuksen ehdot hämmensivät myös palveluntuottajia, jotka jättivät siihen liittyen Kelalle noin 500 kysymystä.

"Pääjohtaja: Kilpailutuksesta tulisi päästä pois"

Tulkkauspalveluiden järjestämisen ympärillä on ollut kuohuntaa siitä lähtien, kun se siirtyi Kelan vastuulle vuonna 2010.

Merkittävä, vaikkakaan ei ainoa, ongelma tulkkauspalvelun kannalta on lainsäädäntö, jonka perusteella Kela kilpailuttaa tulkkauspalvelun. Pääjohtajan mukaan tästä pyritään pääsemään eroon.

– Pyrimme saamaan hankintalakiin lievennystä. Vammaisten asumiseen, tulkkaukseen ja palveluihin liittyvät hankintakilpailutukset ovat hieman rationaalisia ja ihmiset on yksilöllisiä. Erityisesti vammaisuudessa tulisi tästä hankinnasta päästä pois. Ja jos me tämä lakiuudistus saadaan tässä vaiheessa läpi, niin toivon että olisi viimeinen kilpailutus, sanoo Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen.

Asiakastilaisuuteen osallistunut sosiaali- ja terveysministeri on Aaltosta varovaisempi arviossaan siitä, miten ja milloin vammaisten palveluiden kilpailutusta koskevaa lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa.

– Tietysti kilpailutuslaissa itsessään, ja puhutaan nyt vammaisten palveluista, on huomioitava sen asiakkaan tarpeet, oikeuksien toteutuminen, tällaiset henkilökohtaiset kysymykset, että onkohan jotakin niin, että pitäisi miettiä lain tulkintaa myös ehkä toisella tavalla, mutta en lähde tässä lakia sinänsä arvioimaan enkä tätä lain käyttöä, että se ei ole tässä ja nyt minun tehtäväni, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (Sininen tulevaisuus).

Kuurojen Liiton mielestä nyt on tullut aika miettiä uudelleen koko palvelun toteutustapa.

– Kilpailutuksesta irrottautuminen auttaa ehkä jotain, mutta mitkä ovat sen vaihtoehdot? Millä tavalla palveluja pitäisi järjestää? Mielestämme koko palvelu pitää miettiä uudestaan. Itse laki on hyvä, melkein paras kansainvälisesti katsottuna. Tulkkauspalvelu on hieno asia, mutta onko Kela oikea paikka tarjoamaan palveluja. Tätä pitää miettiä uudestaan, Rönnberg sanoo.

Toistaiseksi valmistautuminen vuoden vaihteessa alkavaan uuteen hankintakauteen jatkuu normaalisti. Asiakkaille on luvattu lähettää marraskuun puolivälissä tiedote. Samalla he saavat tarvittavat lomakkeet, joilla täydentää omia asiakastietojaan sekä "tulkkilistansa" eli listan niistä tulkeista, joita he ensisijaisesti haluavat käyttää. Nämä toiveet pyritään huomioimaan tulkkivälityksessä sillä edellytyksellä, että toivottu tulkki on yhä mukana tulkkauspalveluiden hankinnassa.