Koe uusi yle.fi

Kyykyttämistä vai auttamista? Työttömien haastattelut jakavat mielipiteet: "Yritetään nöyryyttää keskustelulla"

TE-toimiston mukaan määräaikaishaastattelut tehdään työttömän omaksi parhaaksi, mutta työvoimayhdistyksissä haastatteluja pidetään pakottamisena ja tilastojen puhdistamisena.

työttömyys
Joensuun TE-toimisto.
Työttömien työnhakijoiden määräaikaishaastattelut ovat herättäneet mielipiteitä.Ismo Pekkarinen / AOP

Kajaani

TE-toimistojen määräaikaishaastattelut työttömille aloitettiin tämän vuoden alusta. Haastattelussa päivitetään työllistymissuunnitelmaa ja selvitetään työllistymiseen tarvittavia palveluita.

–Ennakko-odotukset olivat kovat, mutta se haastattelu ei kauaa kestä. 10–20 minuuttia korkeintaan, Kajaanin Työvoimayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Eero Salonen kertoo.

Niin Kajaanin Työvoimayhdistys ry:n kuin Työttömien Keskusjärjestö ry:n työttömiltä saama palaute määräaikaishaastatteluista on ollut pääasiassa negatiivista.

– Tämä koetaan uutena keinona käydä läpi työhakijan omaa syytä työttömyyteen, eli yritetään nöyryyttää keskustelulla, Salonen toteaa.

– Keskustelijat ovat toki ystävällisiä, mutta keskustelukumppani vaihtuu joka kerta. Palveluun ei voi syntyä henkilökohtaista kosketusta. Uskoisin, että tähän kyselyyn laitetulla rahalla olisi jotakin muuta käyttöä, jolla olisi aidosti voitu pienentää työttömyyttä. Tämä on taas yksi tyyli kepittää työtöntä, Salonen jatkaa.

Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola kokee, että on harmi, jos asiakas kokee haastattelut kyykyttämisenä.

– Jos on työtön työnhakija, lähtökohtaisesti hän hakee työtä, ja sen pitäisi olla kaikkien ensisijainen tarkoitus. Työmarkkinavalmiuksien parantaminen on asiakkaan omaksi parhaaksi ja toivomme, että myös asiakas itse näkisi asian niin.

Tiina Veijola.
Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola pitää määräaikaishaastatteluja hyvänä uudistuksena.Jarmo Nuotio / Yle

Kainuun TE-toimisto on saanut haastatteluista positiivista palautetta.

– Asiakastyytyväisyytemme on tällä hetkellä Suomen paras. Henkilökohtaisesta palvelusta sekä palveluiden monikanavaisuudesta verkossa ja puhelimen välityksellä saadaan paljon kiitosta, kertoo Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola.

Määräaikaishaastatteluista on puhuttu julkisuudessa myös pakkohaastatteluina.

– En missään tapauksessa käyttäisi tuota termiä. Sinänsä asiassa on sellainen pakko, että asiakkaan on osallistuttava työllisyyssuunnitelmaan ja sitouduttava siihen. Kun asiakkaan kanssa sovitaan yhteinen päämäärä, tämä tavoite otetaan myös hyvin vastaan, Veijola kertoo.

Työttömiä työnhakijoita haastatellaan henkilökohtaisesti kolmen kuukauden välein. Kainuun TE-toimiston alueella haastatteluja oli elokuuhun mennessä tehty suhteellisesti eniten, lähes 80 prosentille työttömistä.

Työnhakijasta se lähtee

Työnhakijoiden joukosta löytyy myös heitä, joiden mielestä määräaikaishaastattelut ovat hyvä asia. Logistiikka-alan töitä hakevan Markus Sonnisen mielestä ne ovat hyvää palvelua. Hän sai harjoittelupaikan TE-toimiston kautta Kajaanin Prismaan. Sopimuksen päätyttyä elokuun lopussa Sonninen on hakenut aktiivisesti töitä varastonhoitajana.

Sonninen on tyytyväinen TE-toimiston muihinkin palveluihin.

– Ihan mukava siellä on käydä. Itsestähän se on kiinni, mitä siellä sanoo ja kuinka tosissaan on työtä hakemassa. Sillä vaikuttaa siihen, millaista palvelua saa, Sonninen sanoo.

Markus Sonninen.
Markus Sonninen uskoo, että työllistyminen tapahtuu työnhakijan omasta aloitteesta.Nadja Mikkonen / Yle

Tällä hetkellä Sonninen hakee aktiivisesti töitä monesta eri paikasta, muun muassa vuokratyöyrityksistä.

– Rohkeasti pitää vain hakea töitä. Varmasti tulee takapakkejakin joskus. Soitin kerran eräälle työnantajalle, että olisiko kuljetushommaa tarjolla. Hän alkoi hirveästi haukkumaan ja melkein löi luurin korvaan. Kaipa hänellä oli vain huono päivä.

Sonnisen itsevarmuutta äkäinen vastaus ei vienyt.

– Mitäpä sitä tuommoisesta lannistumaan, ei muuta kuin seuraavaan paikkaan soittamaan. Kyllä niitä töitä varmasti löytyy, tässä menee vain oma aikansa kun hakujen kanssa säheltää.

Mikä on syynä työttömyyden laskuun?

Työttömien Keskusjärjestö ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kertoo, etteivät työvoimatilanteen muutos tai talouskasvu ole syynä pitkäaikaistyöttömyyden laskuun.

– Lasku on johtunut pääasiassa siitä, että tilastot ovat pettäneet. Ei ole tiedetty tarkkaan, ketkä ovat työttömänä. Nykyisin työttömyys on toistaiseksi voimassa, ellei työtön tai viranomainen ilmoita, että tilanne on muuttunut. Aiemmin työtön joutui uusimaan työnhakunsa kolmen kuukauden välein, jolloin tilastot pysyivät luotettavampana.

Vielä vuonna 2013 työnhakija joutui uusimaan työnhakunsa tietyin aikavälein (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva).

Haapakoski lisää myös, että Lex Lindström (siirryt toiseen palveluun) (MTV), eli yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus jäädä eläkkeelle on myös vaikuttanut pitkäaikaistyöttömyyden laskuun.

– Haastattelutilanne on siirtänyt ihmisiä toimeentuloluukulle. Siinä mielessä vähän epäilen tämän tarkoitusta. Yritetäänkö tässä vain kaunistella tilastoja? Ajatus on herännyt varmasti monelle muullekin, Eero Salonen arvioi.

Katuun maalattu teksti
Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kertoo, että työttömät kokevat pitkän työttömyyden leimaavana.Matti Myller / Yle

Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola ei näe määräaikaishaastatteluja tilastojen siivoamisena.

– Mutta jos ihminen ei ilmoita työllistymisestään, joissain tapauksissa hän voi jäädä asiakasjärjestelmäämme näkymään työttömänä työnhakijana, sillä järjestelmää ei ole automatisoitu. On hyvä, että tiedot korjautuvat.

Kolmen kuukauden välein tehtävillä työttömien haastatteluilla tilannetta on nyt pyritty korjaamaan. Tämä näkyy myös työllisyystilastoissa, kun työnhakijoiden todellinen tilanne on selvinnyt. Aiemmin työtön on saattanut työllistyä, päästä opiskelemaan tai jopa kuolla, mutta on silti TE-hallinnon mukaan ollut työtön työnhakija.

Työttömät eivät silti koe saavansa palvelua

Jukka Haapakosken mukaan pitkäaikaistyöttömien keskuudessa on paljon kokemuksia siitä, että asiakasta ei ole kohdattu vaikka palvelua olisi halunnut saada. TE-toimiston puolelta tapaamista on voitu siirtää toispuoleisesti eteenpäin.

– Pitkäaikaistyöttömät jäävät palvelukatveeseen ja he kokevat, että nykyään on vähemmän palvelua tarjolla. Aikaisemmin oli saatavissa muun muassa palkkatukea.

– Nyt meillekin esitetään toivomuksia, että TE-toimiston kautta saisi töitä. Jos he järjestävät haastatteluja kolmen kuukauden välein, olisi hyvä, että TE-palvelut voisivat jotain työtä tarjotakin. Työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan kyllä kuntapuolelta, mutta koska ne eivät ole palkkasuhteisia töitä, niiden vaikuttavuus on heikompaa, Haapakoski jatkaa.

Vielä ei kuitenkaan olla tilanteessa, jossa kaikki työttömät saavat kolmen kuukauden välein yhteydenottoja, joten tilastoitu pitkäaikaistyöttömyys tulee vielä laskemaan.

Työnhakija TE-toimiston oven edustalla.
Eero Salosen mielestä määräaikaishaastatteluihin käytetyt rahat voisi käyttää konkreettisesti työttömyyden vähentämiseen.Vesa Moilanen / Lehtikuva

TE-toimiston johtaja Tiina Veijola kertoo, että palveluja on Kainuun TE-toimistolla tarjolla enemmän kuin koskaan, koska työttömyys laskee koko ajan. Palvelujen volyymi on pysynyt samana, joten yhä useampi pääsee palveluun.

– Palvelua tarjotaan kaikkikanavaisesti. Kaikilla ei ole kasvokkaista palvelua, mutta se ei missään tapauksessa tarkoita, että asiakas on pelkän verkkoasioinnin varassa. Hänelle soitetaan, ja jos nähdään parhaaksi tavata kasvokkain, silloin tehdään niin.

Helsingissä toimivan Työttömien Keskusjärjestö ry:n toiminnanjohtaja Haapakoski on eri mieltä TE-toimiston palveluista.

– Olen saanut henkilökohtaista palautetta, että työtön haluaisi tavata TE-toimiston työntekijän, mutta se ei ole onnistunut. TE-palveluilla on varmasti aito halu kohdata työttömiä ja tarjota heille palveluita, mutta työttömän kannalta palvelua ei ole riittävästi. Suomessa TE-palveluilla on kuusi kertaa vähemmän resursseja käytössä, mitä vastaavalla palvelulla Ruotsissa.

Esimerkiksi viime vuonna Ruotsissa työskenteli työvoimatoimistoissa yli 14 000 virkailijaa (siirryt toiseen palveluun) (MTV), Suomessa vastaa määrä oli 2 200 henkilöä. Työttömien määrä oli kuitenkin sama molemmissa maissa.

Vuodenvaihteen 2017–18 jälkeen voimaan tulevat aktivointimallit velvoittavat työnhakijat hakemaan määrätyn verran työpaikkoja vuodessa.

– Nämä ovat vielä verisempiä työllistämiskeinoja kuin on koettu. Tulee mieleen sanonta, että työ vapauttaa, Salonen laukaisee.

Työttömyysjärjestöjen puolelta toivotaan joustavuutta

Eero Salonen kertoo, että kannustinloukkujen purkamisessa lähdetään aina liikkeelle pakon kautta muun muassa vähentämällä tukia.

– Nämä toimenpiteet eivät ole auttamista vaan kyykyttämistä. Yhteiskunta rakentuu väärille raiteille, kun jostakin rahaa saadessa se vaikuttaa heti tiettyihin tukimuotoihin. Sen takia on oltava varovainen, ettei menetä toimeentuloaan hankkiessaan toimeentuloa.

Jukka Haapakosken mukaan Suomessa on poikkeuksellisen isot karenssit muihin Pohjoismaihin verrattuna. Pienestä rikkeestä syntyvä pitkä karenssi on hänen mielestään kohtuuton.

– Poliittinen painopiste työttömyyden hoidossa on tällä hetkellä enemmän niissä asiakkaissa, joista saadaan vaikuttavuutta. Ongelmana on, että ne asiakkaat, jotka tarvitsevat enemmän palvelua, jäävät aiempaa useammin palvelupaitsioon.

Työttömiä leimataan

Kajaanin Työvoimayhdistys ry:n Eero Salosen mukaan asenteet työttömiä kohtaan ovat huonoja.

– Perusoletus on, että työtön on patalaiska, eikä halua tehdä mitään ilman pakottamista. Tietenkin on yksittäisiä henkilöitä, jotka eivät halua parantaa omaa toimeentuloaan, mutta 99 prosenttia on sellaisia, jotka haluavat tehdä töitä. Jos vaikka kuukauden työn palkka ei vaikuttaisi tukiin, se kannustaisi tekemään töitä, Salonen sanoo.

Hän toivoo, että työttömillekin annettaisiin elämäniloa.

– Minusta ongelma on niin päin, että työnantajat saattavat kypsyä saamaan niin sanottuja pakkohakemuksia. TE-hallinto ohjaa työnhakuun sellaisia hakijoita, jotka eivät täytä työnantajien kriteereitä. Työnantajat saattavat kokea palvelun huonoksi, ja se saattaa lisätä työttömien syrjintää, Haapakoski vastaa.

– TE-toimistolla on ristiriitainen tehtävä, kun se joutuu sekä patistamaan työnhakuun että tarjoamaan töitä. Kela voisi hyvin päättää, onko henkilö työtön työnhakija vai ei ja mihin tukiin hän on oikeutettu.

Kainuussa haastattelut ovat pitkällä

Kainuun TE-toimiston johtajan Tiina Veijolan mukaan Kainuu on määräaikaishaastatteluissa muuta Suomea edellä kolmesta syystä.

– Suurin tekijä on, että pystyimme ennakoimaanhaastattelujen tulemisenhyvissä ajoin. Tällä tavoin pystyttiin välttämään ruuhkapiikkihaastatteluihin velvoittaman lain voimaantulon yhteydessä.

Korkeaa prosenttilukua selittää myös Kainuun TE-toimiston pieni alue.

– Moneen muuhun alueeseen verrattuna meillä on pienemmät asiakasmäärät, joten pysyimme suunnittelemaan toiminnan ottaen huomioon kolmen kuukauden haastatteluvälin.

Yhtenä tekijänä Veijola nimeää TE-toimistojen saaman määrärahan, jolla saatiin palkattua uusia työntekijöitä tekemään haastatteluja. Kainuun alueelle uusia henkilöitä palkattiin kaksi.

– Lisäksi Kainuussa on erinomainen työllisyystilanne. Työpaikkoja on auki, ja ihmiset työllistyvät nopeasti. Olemme alittaneet jo 4 000 työttömän määrän maakunnassa.

kypärä naulakossa
Jukka Haapakoski toivoo, että TE-toimistojen virkailijat kohtaisivat aidosti työtä hakevat ihmiset. Yle

Muualla Suomessa haastatteluja on vielä paljon tekemättä: esimerkiksi Kaakkois-Suomen alueella haastattelujen kattavuudessa jäätiin alle 50 prosentin.

Jukka Haapakoski odottaa vielä tehtävissä olevien haastattelujen tuloksia.

– Paljon on vielä ihmisiä haastattelujen ulkopuolella, joten tilastojen siivoutumista on vielä odotettavissa lisää. Vasta ensi vuoden puolella saadaan tarkempaa kuvaa siitä, mikä työttömyyden oikea tilanne on.

Lue lisää:

Työttömien määräaikaishaastattelut tulevat – TE-toimistot joutuvat tiukoille

500 ihmistä siivoutui pois TE-toimiston listoilta – työttömien määräaikaishaastattelut paljastivat muuttuneita elämäntilanteita

Alustavat tulokset työttömien "pakkohaastatteluista" myönteisiä – ministeri Lindström: "Hyvä, että otettiin käyttöön"