Koe uusi yle.fi

Tohtori patistaa suomalaiset salille – "kävely on erittäin yksipuolista"

Suomalaisten liikuntasuositukset ovat perinteisesti pohjautuneet kestävyysliikuntaan. Ilman harjoittelua lihasvoima kuitenkin heikkenee iän myötä.

kuntosalit
Varttuneita miehiä kuntosalilla.
Matti Seppälällä ei ollut aiempaa kuntosalikokemusta. Vuoden aikana tulokset ovat parantuneet huomasti. Tommi Parkkinen / Yle

Imatra

Vielä vuosi sitten penkkipunnerrus oli eläkkeellä olevalle Matti Seppälälle täysin vieras liike. Nyt tanko nousee varmoin liikkein suorille käsille. Imatralainen Seppälä treenaa kuntosalilla kahdesti viikossa ja aikoo jatkaa omien sanojensa mukaan niin kauan kuin pystyy.

Puolen vuoden kohdalla tehdyssä testissä penkkipunnerruksen maksimi oli jo noussut 45 kilosta 57,5 kiloon. Vielä kovempaa kehitys oli takakyykyssä.

– 40 kilolla sain aluksi tehtyä vain viisi toistoa, pian määrä oli jo 16 toistoa.

"Kukaan ryhmäläisistä ei kaatunut viime talvena"

Vuoden treeni on tuonut leskimiehelle konkreettisia muutoksia elämään. Suurin motivaatio on henkinen hyvä olo treenin jälkeen, mutta arki on muuttunut myös paremman fysiikan myötä.

– Kenkiä ei tarvitse enää laittaa istuen, vaan ne saa jalkaan ihan muuten vaan. Viime talvena en kaatunut kertaakaan, eikä ryhmäläisistä kaatunut kukaan muukaan.

Varttuneita miehiä kuntosalilla.
Kari Taposen mukaan oikea suoritustekniikka on tärkein asia. Kukaan porukasta ei ole loukkaantunut treeneissä. Tommi Parkkinen / Yle

Matti Seppälän kuntosaliryhmän pisti kasaan kolme vuotta sitten Kari Taponen. Taposella on itsellään voimannostotaustaa ja hän pyysi kavereita mukaan kuntosalille. Ohjaaja sanoo, että kaikki "vanhat körmyt" ovat tehneet upeaa tulosta.

– Yksi ryhmäläisistä ei aloittaessaan päässyt tuolista ylös ilman apua. Nyt pääsee.

Kyykkääjä pääsee ylös vessanpöntöltä vanhempanakin

Imatralaismiesten salitreenit kuulostavat UKK-instituutin erikoistutkija, terveystieteiden tohtori Marjo Rinteen mielestä juuri oikealta ikäihmisten liikunnalta.

Ilman harjoittelua lihasvoima heikkenee iän myötä, naisilla jo viidenkymmenen molemmin puolin, miehillä testosteroni suojaa lihaskadolta noin 70-vuotiaaksi.

Uskomatonta, että vielä tässä iässä tulosta tulee näin hyvin!

Risto Räty

Vessanpöntöltä pääsevät ylös ne vanhukset, jotka ovat jaksaneet tehdä kyykkytreeniä.

– Tämä on totta. Lihaskunto on edellytys sille, että voi edes kävellä, tiivistää UKK-instituutin erikoistutkija, terveystieteiden tohtori Marjo Rinne.

Lihasvoiman heikkenemiseen vaikuttaa olennaisesti myös lihasten käyttämättömyys. Rinteen mukaan esimerkiksi keski-ikäisillä naisilla jalat ovat usein heikossa kunnossa.

– Ei käytetä jalkalihaksia. Ylävartalo pysyy parempana, kun nostellaan asioita.

Varttuneita miehiä kuntosalilla.
Ryhmäläiset suorittavat treenit pareittain. Matti Seppälä avustaa treenikaveria. Tommi Parkkinen / Yle

Suomalaisia on perinteisesti kannustettu kestävyysliikuntaan

Suomalaisten liikuntasuositukset ovat perinteisesti pohjautuneet kestävyysliikuntaan. Lihasvoiman treenaaminen on meille vieraampaa.

– Meillä on perinne kävelyliikunnasta. Se on helppoa perusliikkumista, mutta myös erittäin yksipuolista lihaskunnon kannalta, sanoo erikoistutkija Marjo Rinne.

Imatralla "vanhojen körmyjen" saliporukassa treenaa myös Risto Räty. Kolmen vuoden treenin jälkeen tulostason nousu on tasaantunut, mutta intoa riittää edelleen.

– Uskomatonta, että vielä tässä iässä tulosta tulee näin hyvin! Ja vain kahdesti viikossa käydään salilla.

Varttuneita miehiä kuntosalilla.
Risto Räty (edessä) yllättyi salitreenin antamista nopeista tuloksista. Tommi Parkkinen / Yle

Kuntosaliharjoittelulla on Suomessa lyhyt historia. Salitreeni arkipäiväistyi vasta 1980–90-luvulla. Nyt suomalaisia yritetään opettaa lenkkeilyn lisäksi nostamaan rautaa.

Lihasharjoittelun hyödyiksi lasketaan voiman kasvamisen lisäksi hermoston harjoittaminen ja kehonhallinnan parantuminen. Liikesarjat ovat keholle vaativampia ja monipuolisempia kuin kävelyssä tai hölkässä.

Miksi kuntosalin kynnys on edelleen korkea?

Kuntosali on edelleen vieras ympäristö monelle suomalaiselle. Kuntoa pidetään yllä mieluummin kestävyysliikunnan avulla. Sitäkään ei pidä terveystieteen tohtorin mukaan unohtaa.

– Kuntosaliharjoittelussa intensiteetti on usein maltillinen, samoin suorituksen kesto on verrattain lyhyt. Esimerkiksi rasva-aineenvaihduntamme tarvitsee pitkäkestoista liikuntaa.

Kenkiä ei tarvitse enää laittaa jalkaan istuen.

Matti Seppälä

Jos voimaharjoittelun tulokset ihmisen toimintakyvyn ylläpitämisessä ovat niin kiistattomia, niin miksi lihastreeni on edelleen liian vähäistä?

– Iäkkäät eivät ole monenkaan kuntosalin kohderyhmää. Tutkimusten mukaan esteitä salitreenille voi olla liian kova musiikki ja se ettei ymmärretä millaisia painoja tulisi käyttää. Oma porukka on myös ensiarvoisen tärkeää monelle iäkkäämmälle, summaa terveystieteiden tohtori Marjo Rinne.