Rauhantutkija: ICAN:in palkitseminen oli rohkea viesti Nobel-komitealta

Palkinto kiinnittää mediahuomiota ydinaseiden uhkaan yksittäistapauksia laajemmin, Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen tutkija Marko Lehti sanoo.

Nobelin rauhanpalkinto
Joukko aktivisteja seisoo tukikohdan portilla pitäen käsissään punaista lakanaa, jossa lukee englanniksi: Kieltäkää ydinaseet.
ICAN-järjestön aktivistit osoittivat mieltään Yhdysvaltain sotilastukikohdan edessä Alice Springsissä Australiassa.Tim Wright / ICAN / EPA-EFE

Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen TAPRIn tutkija katsoo, että Nobel-komitea lähetti vahvan ja rohkean viestin maailmalle, kun se myönsi rauhanpalkinnon ydinaseita vastustavalle ICAN-järjestölle (siirryt toiseen palveluun).

– Nyt kun huomio kiinnitetään ICAN:iin ja sen ajamaan ydinaseiden kieltosopimukseen, huomio keskittyy koko maailmaan, dosentti Marko Lehti sanoo.

Ennakkoarvioissa Nobelin rauhanpalkinnon mahdollisista saajista oli vahvemmin esillä Iranin ydinsopimus.

– Se olisi kohdistunut myös ydinaseisiin mutta hyvin rajoitetusti. Kun se nyt näin suunnataan ICAN:in toimintaan, viesti on selvästi globaali, se ei kohdistu vain yhteen maahan, Lehti sanoo.

Kohteena ovat siis myös nykyiset ydinasevallat.

Ydinaseiden uusi nousu

Ydinaseet ovat olleet esillä vahvasti Pohjois-Korean ydin- ja ohjuskokeiden takia. Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kyseenalaistanut Iranin kanssa tehdyn ydinsopimuksen.

Lehti arvioi, että Nobel-komitea halusi kiinnittää huomiota ydinaseiden uhkaan yksittäistapauksia laajemmin.

– Ydinaseista puhuttiin paljon kylmän sodan aikana, mutta ajatus, että niitä voitaisiin käyttää rajallisessa konfliktissa, tuntuu olevan nyt lähempänä kuin se oli silloin, Lehti sanoo.

– Pohjois-Korea on siitä paras esimerkki, mutta samalla lailla esimerkiksi Venäjän sotilasstrategiassa ydinaseet eivät ole vain pelotearsenaali vaan niitä voidaan käyttää myös jossakin rajatussa tilanteessa.

Ydinaseiden huippumäärät nähtiin 80-luvulla, minkä jälkeen maailman ydinasearsenaali on kutistunut kuudennekseen.

Kylmän sodan loputtua 1990-luvulla ajateltiin, että ydinaseet menettävät merkityksensä. Enää ei ollut kahta vastakkaista leiriä ja niiden tarvetta ylläpitää kauhun tasapainoa.

– Mutta toisinhan siinä on käynyt. Suurin osa ydinasevalloista on viime vuosien aikana uudistanut kokonaan ydinasearsenaalinsa, Marko Lehti sanoo.

Symbolinen sopimus vai tärkeä aloite?

ICAN on ollut merkittävästi ajamassa ydinaseet kokonaan kieltävää sopimusta. YK:ssa käytyjen neuvottelujen jälkeen 122 valtiota hyväksyi sopimuksen heinäkuussa. Toistaiseksi sopimuksen on allekirjoittanut 53 maata (siirryt toiseen palveluun).

Joukosta puuttuvat ennen kaikkea ydinasevallat.

– Ei varmasti kukaan ihan oikeasti usko, että ydinasevallat luopuisivat ydinaseistaan lyhyellä aikavälillä. Siinä mielessä se on symbolinen sopimus, mutta se on mielestäni merkittävä aloite, Marko Lehti sanoo.

1960-luvulla luotu ydinasesulkusopimus pyrkii rajoittamaan ydinasevaltioiden määrää, estämään uusien ydinasevaltojen ilmaantumisen.

ICAN:in ajama ydinasekieltosopimus sen sijaan kääntää huomiota siihen, että myös olemassa olevien ydinasevaltojen tulisi luopua ydinaseistaan.

– Tämä on hyvin herkkä aihe ydinasevalloissa ja liittoumissa, jotka perustavat osittain sotilaallisen strategiansa ydinaseisiin, Lehti sanoo.

Yksikään Nato-maista ei ole liittynyt sopimukseen. Myös Suomi on pitänyt etäisyyttä.

– Suomen linjaus on tietysti perinteistä varovaisuutta, mutta kyllä siinä on myös Nato-yhteyttä eli pidetään Nato-ovea auki, Lehti arvioi.

Tuskin uusia allekirjoittajamaita

Lehden mukaan palkinto tuo ydinasekieltosopimukselle ja ICAN-järjestölle aiempaa suurempiaa mediahuomiota, joka voi ruokkia muutosta.

Hän ei silti usko, että ICAN:in saama Nobel-palkinto toisi heti uusia allekirjoittajamaita sopimukseen.

– Ehkä se kasvattaa maiden sisällä olevia painostusryhmiä ja antaa niille mahdollisuuksia vaikuttaa maiden parlamentteihin nykyistä enemmän.

Yhdysvallat on varoittanut esimerkiksi Ruotsia, että sopimuksen allekirjoitus haittaisi maiden puolustusyhteistyötä. Lehti arvioi, että ydinasevallat jatkavat painostusta estääkseen maita allekirjoittamasta sopimusta.

– Kyllä tällaista kulissientakaista painostusta on ja se tulee lisääntymään, Lehti sanoo.