yle.fi-etusivu

Kerrostalojen lämpöpumput uhkaavat kaukolämpöyhtiöiden asemaa – etujärjestö syyttää kaukolämpöyhtiöitä lämpöpumppujen asentamisen jarruttamisesta

Kaukolämpöyhtiöiden pitää miettiä uudestaan liiketoimintamalliaan.

Kotimaa
kerrostalon pannuhuone
Maasta tuleva lämpö varastoidaan suuriin lämminvesivaraajiin.Kalle Schönberg / Yle

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOASin kahteen uuteen kerrostaloon asennettiin maalämpöjärjestelmä vuosi sitten. Järjestelmällä haettiin säästöjä lämmityskustannuksissa.

Säästöt ovat toteutuneet.

– Jos tämä talo lämpiäisi pelkästään kaukolämmöllä, rahaa menisi noin 60 000 euroa vuodessa. Nyt, kun tässä on maalämpö, puhutaan 30 000–40 000 euron lämmityskustannuksista vuodessa, järjestelmää suunnittelemassa ja toteuttamassa ollut asiantuntija Paavo Leinonen kertoo.

Leinosen mukaan noin 200 000 euron maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

Säästöjä lämpöpumpusta

LOASin kerrostalojen maalämpöjärjestelmä kuvaa uutta kilpailutilannetta kerrostalojen lämmittämisessä. Kaukolämmön kallistuessa yhä useammat kerrostaloyhtiöt hakevat säästöjä lämpöpumpuista. Näin ne astuvat kaukolämpöyhtiöiden varpaille.

Maalämpöpumput ovat vielä harvinaisia kerrostaloissa.

– Vuosittain vain noin 50–100 rivitalo- tai kerrostalokohdetta siirtyy maalämpöön kaukolämmöstä, Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy kertoo.

Nopeammin suosiota ovat kasvattaneet kerrostaloissa poistoilmalämpöpumput. Tällaisessa järjestelmässä lämpöä kerätään talteen kerrostalon poistoilmasta. Säästöt lämmityskustannuksissa voivat olla huomattavat.

– Lämmityskustannukset voivat vähentyä 40–50 prosenttia riippuen kohteesta, Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen vakuuttaa.

Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy antaa varovaisemman arvion säästömahdollisuuksista.

– Lämmityksen kokonaiskustannukset voivat laskea 15-40 prosenttia kohteesta riippuen.

Pylsy muistuttaa, että lämpöpumpusta saatavaa säästöä pienentää jonkin verran lämpöpumpun oma sähkönkulutus.

Kovaa kasvua

Poistoilmalämpöpumppujen asentaminen kerrostaloihin alkoi suuremmassa mittakaavassa noin viisi vuotta sitten.

– Nykyään niitä asennetaan noin 300–400 vuodessa. Kaikkiaan niitä on asennettu vasta vajaaseen tuhanteen kerrostaloon Suomessa, Jussi Hirvonen kertoo.

Hirvosen mukaan kasvupotentiaali poistoilmalämpöpumppujen asentamisessa on kova.

– Suomessa on noin 30 000 kerrostaloa, joihin voisi asentaa poistoilmalämpöpumpun.

Mahdollisuudet siis sekä energian että kustannusten säästölle ovat huimat.

Poistoilmalämpöpumppu.
Poistoilmalämpöpumppu kerrostalossaJari Tanskanen / Yle

Eturistiriita

Lämpöpumppujen asentaminen ei ole kuitenkaan kovin mieluisa asia kaukolämpöyhtiöiden kannalta. Pumpun asentaminen vähentää huomattavasti kerrostalon kaukolämmön käyttöä.

Kaukolämpöyhtiöiden liikevaihdot ja voitot ovatkin vaarassa, jos lämpöpumppuja aletaan asentaa laajamittaisesti. Kärsijöinä saattavat olla myös kunnat ja kaupungit, jotka usein ovat kaukolämpöyhtiöiden omistajia.

– Totta kai niillä on intressi tässä asiassa. Kaukolämpöverkoissa voi olla kiinni isot investoinnit ja ne voivat myös tuoda suuria tuottoja kaupungeille ja kunnille, Hirvonen toteaa.

– Ne toivovat, että kaukolämpöbisnestä ei syötäisi ainakaan kovin nopeasti lämpöpumpuilla.

Jarrutusta

Hirvosen mukaan joissain kunnissa lämpöpumppujen asennuksia pyritään jopa vaikeuttamaan. Erityisesti tämä koskee niin sanottuja hybridijärjestelmiä, joissa lämpöpumpun tuottaman lämmön rinnalla pidetään kaukolämpöä.

– Aika monissa kunnissa on vaikeuksia, Hirvonen sanoo.

Jarruttaminen tapahtuu Hirvosen mukaan erilaisilla keinoilla.

– Se voi olla hintapolitiikkaa. Kaukolämmön tariffia muokataan niin, että hybridijärjestelmään siirtyminen on kannattamatonta. Tai sitten tehdään kytkentäohjeistus vaikeaksi, ei anneta lupaa toteuttaa kytkentää halutulla tavalla, Hirvonen sanoo.

Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy ei ole havainnut laajamittaista jarrutusta lämpöpumppujen asentamisessa ja hybridijärjestelmään siirtymisessä.

Joissain kunnissa energiayhtiöiden toiminta herättää kuitenkin epäilyksiä jarrutuksesta.

– Esimerkiksi tariffipoliikka pistää joskus ajattelemaan, että onko tässä jotain muuta taustalla, Pylsy sanoo.

– Yleensä sopuun on kuitenkin päästy, jossain helpommin jossain vaikeammin, Pylsy sanoo.

Kaukolämpöyritysten pitää muuttua

Pylsy on samaa mieltä Hirvosen kanssa siitä, että lämpöpumppujen tulo kerrostalomarkkinoille asettaa kaukolämpöyhtiöt kiperään tilanteeseen.

– Energiayhtiöt joutuvat nyt tosi paljon miettimään, että mikä niiden bisnes on tulevaisuudessa. Onko se edelleen vain lämpimän veden johtamista kaukolämpönä vai onko se enemmän palveluliiketoimintaa, Petri Pylsy sanoo.

Yksi vaihtoehto on Pylsyn mukaan se, että energiayhtiöt alkavat itse tarjota lämpöpumppuratkaisuja taloyhtiöille.

– Energiayhtiöt pystyisivät tällöin hoitamaan kokonaisuutta vielä paremmin eli miten lämpöpumppuja ohjataan suhteessa kaukolämmön tuotantoon, Petri Pylsy sanoo.

Edit. 12.10.2017 klo 14:16: Tekstistä korjattu "200 000 tuhannen euron" oikeaan muotoon "200 000 euron".

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Presidentinvaalit

Sotaleikki aloitti Ylen vaalikeskustelun – presidenttiehdokkailta tivattiin toimintanohjeita

Presidentinvaalit

Puhuvatko presidenttiehdokkaat puppua Ylen Suuressa vaalikeskustelussa? Faktantarkistajat selvittävät

Teleoperaattorit

Yhdysvaltalainen viestintäkomitea äänesti: USA:ssa voidaan luopua vapaasta internetistä