Kaikki talviolympialaisista!

Analyysi: Googlen korvanappi kääntää 40 kieltä – kielitaidon tarvetta se ei silti poista

Laaja kielitaito lisää kykyä ymmärtää erilaisia ongelmia. Kieli on kulttuurisidonnainen, ja siksi se ohjaa ajattelua enemmän kuin tajuammekaan.

tiede
Teknologiajätti Google julkisti keskiviikkona 4. lokakuuta kuulokkeen, joka tulkkaa puhetta suoraan kielestä toiseen.
Teknologiajätti Google julkisti keskiviikkona 4. lokakuuta kuulokkeen, joka tulkkaa puhetta suoraan kielestä toiseen.Elijah Nouvelage / AFP

”Jotenkin kun katsoo Googlen kuulokkeita, miettii onko kielten opiskelu 10 vuoden päästä turhaa? Jos kone voi kääntää suoraan puheesta.”

Tviitti 4.10.2017

Teknologiajätti Google julkisti keskiviikkona kuulokkeen, joka tulkkaa puhetta suoraan kielestä toiseen.

Kännykkään liitettävä korvanappi ”ymmärtää” neljääkymmentä kieltä.

Nopeimmat ehtivät viitata Baabelin kalaan. Se on Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tuttu pieni iilimatoa muistuttava otus, joka pannaan korvaan ja joka pystyy tulkkaamaan kaikkia universumin kieliä. Vuonna 1979 tämänkaltainen vimpain kuului scifi-tarinoihin.

Kun neljääkymmentä kieltä ymmärtävä korvanappi julkistettiin, jotkut linjasivat, että tulevaisuudessa kieltenopiskelu on turhaa. Googlen Pixel Buds -laitteen ansiosta kaikki ymmärtävät toisiaan omalla äidinkielellään.

Ymmärtääkö kone huumoria?

Tavalliselle turistille Googlen laite on mainio apu: ruuan tilaaminen ja perusasiointi hoituvat vieraassakin maassa korvanappikääntäjän avulla helposti. Kieltenopiskelun tarvetta ei laite kuitenkaan poista. Ainakaan, jos haluamme todella ymmärtää toisia kieliä ja kulttuureita.

Tutkijatohtori Lotta Jalava Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta toteaa, että konekääntäminen on mitä paras apuväline käytännön pikkuasioissa.

Ongelmia tulee, kun pitää kääntää vivahteita, huumoria, sarkasmia – tai antaa toiselle tilaa keskustelussa.

– Niin kauan kuin teknologian vajavuudet ja puutteet ymmärretään, nämä konetulkit ovat hyvästä.

Kielen kääntäminen on kuitenkaan harvoin suoraa merkityksen siirtämistä toiselle kielelle. Jopa sama sana eri kielessä voi sisältää erilaisia merkityksiä.

Niinkin yleinen käsite kuin jumala merkitsee eri asiaa hindulle, shintolaiselle ja kristitylle. Suomen sanat hanki, räntä ja nuoska vaativat joillakin muilla kielellä monisanaisempaa selittämistä lumen laadusta.

Japanin sana hai taas voi tarkoittaa kyllä tai vaikka ”en ymmärrä”. Sana on sama, sananpaino eri.

Miehen kädet siluetissa sinistä taustaa vasten. Takana näkyvät Googlen, Applen, Facebookin ja Amazonin logot.
Damien Meyer / AFP

Englanti kantaa Englannin historiaa

Kielet heijastavat myös koko kulttuuripiirinsä historiaa. Jos puhumme vain englantia, kuljetamme kielessä englanninkielisen maailman historiaa.

Jalava muistuttaa, että vain osa kielestä on sellaista, jota voi siirtää koodistosta toiselle.

– Jokainen kieli on erilainen, vaikka kaikissa kielissä on jotain samaa. Kieli heijastaa kulttuuritaustaa monella eri tasolla, Jalava sanoo.

Kaikki kielet siis heijastavat kulttuuriympäristöään ja historiaansa – ja toisinpäin.

Abstrakteja asioita johdetaan myös eri kielissä eri tavoin. Suomessa käsittäminen liittyy käteen, englannissa ja ruotsissa taas seistään jonkin ääressä, understand ja förstå. Myös esimerkiksi eri kielten kieliopit ilmaisevat asioiden välisiä suhteita eri tavalla.

Ajattelu tapahtuu kielessä

Koska ajattelu tapahtuu kielessä, kaksi eri kieltä mahdollistaa kahdenlaisen ajattelun. Kun ihmiset ovat monikielisiä, he osaavat myös toisten kielten ajattelutapoja, Jalava sanoo.

Toinen kieli voi tarjota parhaimmillaan jopa täysin toisenlaisen näkökulman asioihin, uuden tavan käsitteellistää – ja ratkaista ongelmia. Se, millaiset asiat yhdistyvät toisiinsa, riippuu kielestä.

– Vaikka kyse ei ole yksinkertaisesta tai suoraviivaisesta ilmiöstä, opettelemalla uuden kielen voi saada uusia näkökulmia maailmaan, Jalava sanoo ja kertoo esimerkin.

– Joissain Amerikan alkuperäiskielissä pitää aina sisällyttää lauseeseen ajatus, mistä tieto on peräisin. Onko se havainto, kuultu tieto vai päättely.

Merkitykset eivät ole suoraviivaisia.

Oikeastaan kyse on samasta asiasta kuin matematiikan opiskelussa. Vaikka derivointia ei tarvittaisi, matematiikka auttaa jäsentämään maailmaa.

Jääkö osa ajatuksista ajattelematta?

Kieliä voi ajatella työkaluina. Yhden kielen käyttö tarjoaa yhden työvälineen vaikkapa ongelmanratkaisuun.

Kielentutkija Janne Saarikivi sanoi saman asian Image-lehdessä näin: ”Kun käytetään vain yhtä kieltä, kuljetaan yhtä tietä. Suurin osa ajatuksista jää ajattelematta. Menneisyyden ovet pysyvät suljettuina, ja tulevaisuuteen pääsee vain yhtä reittiä.”