yle.fi-etusivu

Töitä on, mutta mistä tekijät? Väärät mielikuvat paikkakunnista vaikeuttavat työvoiman löytymistä

Moni paikkakunta yrittää houkutella työntekijöitä, mutta enää ei muuteta vain työn perässä. Esimerkiksi Kainuussa on työvoimapula monella alalla.

rekrytointi
Työnhakijoita rekrytointitilaisuudessa New Yorkissa vuonna 2012.
Kainuussa työntekijöiden ja avoinna olevien paikkojen suhteen on kohtaanto-ongelma: sopivia tekijöitä ei ole löytynyt.Justin Lane / EPA

Kajaani

Kaikki eivät edes tiedä, missä Kainuu on – siinä esimerkki pulmasta, jonka työntekijöitä Kainuuseen houkuttelevat ovat joutuneet kohtaamaan. Kainuuseen halutaan lisää osaavaa työvoimaa, jopa satamäärin, ja samalla rekrytointihankkeessa torpataan vanhoja mielikuvia maakunnasta.

Vastaavia haasteita kohtaa moni muukin paikkakunta, sillä työkelpoisia kansalaisia houkutellaan moneen junaan.

Esimerkiksi Mikkeli on luonut palvelun, jossa työnhakijalle luvataan selvittää avaimet käteen -periaatteella niin työpaikka, asunto, koulutuspaikka kuin yrityksen perustamiseen liittyviä toimia (siirryt toiseen palveluun) (Eroa kiireestä -palvelu). Uusikaupunki taas on tarjonnut tuhatkunta työpaikkaa autotehtaalle.

Pyrimme luomaan Kainuusta sellaisen kuvan, että tänne on helppo ja hyvä tulla.

Kari Kinnunen

Pelkästään työn perässä ei enää muuteta paikkakunnalle samalla tavalla kuin ennen, arvioi Mikkelin kaupunginjohtaja ja hallintotieteiden tohtori Timo Halonen. Halosen viime vuonna julkaistu väitöskirja käsitteli eri alueiden, käytännössä kaupunkiseutujen maineen vaikutusta alueen kehitykseen.

– Ihminen katselee työpaikan lisäksi monia muita asioita, jotka liittyvät paikkakuntaan. Valinta on siinä mielessä paljon laajempi. Siinä korostuu, miksi paikkakunnalla pitää olla hyvä tai vahva maine, jotta se nousee valintojen kentälle, Halonen kertoo.

Maine kasvatetaan hitaasti

Halosen mukaan kunnat ovat havahtuneet oman maineensa merkitykseen ja etsivät keinoja synnyttää mainetta, joka houkuttelisi.

– Olemme siirtyneet maailmaan, jossa mielikuvat ohjaavat päätöksiä. Ihmiset tekevät valintansa sen mielikuvan tai käsityksen perusteella, joka heillä on paikkakunnasta, Halonen sanoo.

Siispä ei riitä, että paikkakunta on järjestänyt hyvät palvelut ja kauniin ympäristön, vaan maine ja julkikuva pitää rakentaa vastaamaan todellisuutta. Halosen mukaan kaiken ratkaisee se, kun ulkopuolinen tai paikkakuntalainen itse kohtaa paikkakunnan ominaisuudet. Ilmoitus siitä, että paikkakunta on esimerkiksi kaunis, on lupaus, joka pitää pystyä lunastamaan.

Hyväkin maakunta tai kaupunki voi leimautua kokonaan muutamien negatiivisten mielikuvien takia. Kainuuta voidaan ajatella nälkämaana, joidenkin mielestä Oulussa ja Kemissä tehtaat haisevat ja Joensuussa on vain karhuja. Halonen kertoo, että myöhemmät ongelmat, kuten työttömyys, kertautuvat ihmisten mielessä alueen jo olemassaolevan imagon päälle.

Henkilö kirjautumassa Facebookiin.
Rekrytointia tehdään myös sosiaalisen median kautta. Rekry Kainuun rojektipäällikkö Kari Kinnunen kertoo, että hanke on tavoittanut esimerkiksi Facebookin kautta kymmeniä tuhansia ihmisiä.AOP

Rekry Kainuun projektipäällikkö Kari Kinnunen kertoo, että suurimmat kompastuskivet piilevät juuri ihmisten sitkeissä mielikuvissa alueesta.

– Suurin haaste meille on se, että saamme käännettyä vanhan Nälkämaa-mielikuvan. Kainuu on huippuosaamisen ja -asumisen sekä harrastusmahdollisuuksien maakunta, Kinnunen sanoo.

Kinnusen mukaan kesällä aloitettu hanke on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti: jo kourallinen ihmisiä on muuttanut Kainuuseen rekrytointihankkeen tuloksena.

– Täällä on niin selkeä pula osaavasta työvoimasta monella alalla, Kinnunen kertoo.

Ja lista onkin pitkä. Tarvetta tekijöille olisi ainakin teollisuudessa ja metallialalla, sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetusalalla, matkailu- ja palvelualoilla ja kuljetusalalla. Avoimia työpaikkoja on työvoimahallinnon sivuilla noin 250, mutta lisäksi Kinnunen arvelee, että avoimia tehtäviä voi olla satakunta lisää.

– Kainuussa on toki hyvä määrä työnhakijoita, mutta tilanteessa on kohtaanto-ongelma. Oikeille aloille koulutettuja ei ole löytynyt, Kinnunen kertoo.

Paikkakunnat kisaavat asukkaista maineella ja lupauksilla

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen toteaa, että suurien paikkakuntien valttina on suuruuden mukana tuleva tunnettuus. Suomalaisessa mittakaavassa kaikki törmäävät Helsingin nimeen väkisinkin usein, kun taas muilla paikkakunnilla ongelmana voi olla juuri maineen puute. Halonen toteaakin, että jos paikkakunta ei synnytä mielikuvia, sitä ei ole olemassa.

– Maine syntyy toistosta. Kerran tapahtunut hyvä juttu ei riitä, vaan tarvitaan useita isompia ja pienempiä onnistumisia, Halonen sanoo.

Rekry Kainuun projektikoordinaattori Salla-Maija Hakola on mukana rekrytoinnin kenttätyössä, eli messuilla ja tapahtumissa, jossa markkinoidaan pääasiassa kainuulaisia työpaikkoja ja työnantajia. Imagonrakentamisesta ei siis ole varsinaisesti kyse, vaan tapahtumissa tarjotaan tietoa esimerkiksi käytännön palveluista ja harrastusmahdollisuuksista.

Salla-Maija Hakola.
Salla-Maija Hakolan mukaan useat maakunnat kilpailevat osaavasta työvoimasta.Elisa Kinnunen / Yle

Rekrytointitapahtumissa käydyissä keskusteluissa tulee kuitenkin toisinaan esille, millaisiin asioihin ihmiset yhdistävät Kainuun.

– Esimerkiksi Tampereen Rekrytorilla tuli kysymys: "Missä se Kainuu on?". Lähdimme sitten keskustelemaan, paljonko matkaa tänne on ja mitä kaikkea täällä on, Hakola kertoo.

Osa ennakkokäsityksistä on toki hyviä. Hakola mainitsee, että esimerkiksi luonto ja Hossan kansallispuisto liitetään usein Kainuuseen. Yksi Rekry Kainuun tavoitteista onkin lisätä tietoisuutta Kainuusta työntekoalueena sellaisille, joilla ei ole aikaisempaa sidosta alueelle.

Projektipäällikkö Kinnunen kertoo, että kun osaavista ammattilaisista on pulaa, osaa paikoista on jouduttu pitämään auki pitkäänkin. Siispä Rekry Kainuu pyrkii houkuttelemaan Kainuuseen työntekijöitä esimerkiksi lapsiperheistä ja Kainuusta pois muuttaneista.

Rekrytointitapahtumissa on Kinnusen mukaan tavoitettu jo useita satoja kiinnostuneita. Joukossa on esimerkiksi nuoria vastavalmistuneita ja toisaalta keski-ikäisiä kotiseudulle paluumuutosta haikailevia.

– Äskettäin olimme Tampereella, Joensuussa ja Kuopiossa. Suunnitelmissa on Oulu ja Etelä-Suomi laajemminkin, Kinnunen kertoo.

Kari Kinnunen.
Projektipäällikkö Kari Kinnunen kertoo, että Rekry Kainuu -hanke kestää vuoden 2019 kevääseen asti.Elisa Kinnunen / Yle

Rekry Kainuu myös järjestää itsekin tapahtumia ja organisoi rekrytointiin liittyviä koulutuksia, joilla helpotetaan työnantajan ja työntekijän kohtaamista.

Luonto ja siihen liittyvät harrastusmahdollisuudet ovat eräs valttikortti, jolla Kainuuseen pyritään houkuttelemaan työvoimaa. Lisäksi kuntakeskuksen palvelut, arjen sujuvuus ja asutuksen kohtuullisena pidetty hinta ovat ässänä hihassa aluetta markkinoidessa.

– Pyrimme luomaan Kainuusta sellaisen kuvan, että tänne on helppo ja hyvä tulla, Kinnunen summaa.

Ihminen katselee työpaikan lisäksi monia muita asioita, jotka liittyvät paikkakuntaan.

Timo Halonen

Timo Halosen mukaan maakuntien ja kaupunkien mielikuvamarkkinoilla paikalliset ovat viime kädessä paras paikkakunnan maineen suurlähettiläs. Jos kuntalaisia ei saada mukaan rakentamaan asiaa yhdessä, toteutus ei onnistu.

– Mikkelin kaupunginvaltuusto saa päättää, että Mikkeli on kaunis. Kaupunginorganisaatio voi toteuttaa sitä, että Mikkeli on kaunis. Voimme laittaa Hesariin ilmoituksen Mikkelin kauneudesta ja jopa saada toimittajan sanomaan sen. Mutta paikan kauneuden ratkaisee se, kun viestin uskonut ulkopuolinen tulee Mikkelin rautatieasemalle ja istahtaa taksin takapenkille. Kun hän kysyy taksikuskilta, onko Mikkeli kaunis ja kuski sanoo: "Herrojen haaveita", kuski kertoo uskottavimman tarinan.

Lue lisää:

Asenneongelma vaivaa nuoria hitsareita: En ole tullut tänne töitä tekemään

Töitä on, mutta mistä tekijät? Väärät mielikuvat paikkakunnista vaikeuttavat työvoiman löytymistä