Jääkärisarjakuva raapaisee sankarimyytin pintaa

Sarjakuvataiteilija Mika Lietzén teki Pohjanmaan museon Jääkärit-näyttelyn näyttelykirjaksi sarjakuva-albumin, joka kertoo viisi kuvitteellista tarinaa jääkäriliikkeen alkuvaiheista aina pääjoukon Vaasaan saapumiseen asti.

jääkärit
Sarjakuvataiteilija Mika Lietzén pitelee kädessään jääkäriliikkeen historiasta kirjoittamaansa sarjakuva-albumia.
Sarjakuvataiteilija Mika LietzénTuomo Rintamaa / Yle

Mika Lietzén sai Pohjanmaan museolta tehtäväksi luoda Jääkärit-näyttelyyn erilainen näyttelykirja. Syntyi 64-sivuinen viiden tarinan sarjakuva-albumi Jääkärit – viisi kertomusta. Lietzénin mukaan tarinat ja niiden päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mutta ne mukailevat todellisia historiantapahtumia. Ajatuksissa olivat erityisesti nuoret lukijat.

– Ajatus sopi hyvin minun tyyliini. En tiennyt aikaisemmin jääkäreistä juuri mitään. Ihmiskuvaukset sopivat minulle ja sain kuvata näissä tarinoissa jääkäreitä nimenomaan ihmisinä, Lietzén sanoo.

Ensimmäinen tarina sijoittuu Pohjanmaalle vuoteen 1915, jolloin värvääjät etsivät rohkeita nuoria miehiä jääkärikoulutukseen Saksaan. Toisessa tarinassa jääkärialokas ikävöi rakastettuaan Lockstedtissa 1916. Kolmas tarina pureutuu rintamakokemuksiin Misse-joella 1916.

– Jääkäreiden joukossa oli hyvin erilaisia ihmisiä motiiveineen ja se on mielestäni erittäin kiiinnostavaa. Samoin kuin tässä näyttelyssä, pyrin menemään fiktiivisissä tarinoissani sotamyyttien taakse ikäänkuin dekonstruoimaan niitä, Lietzén valottaa.

Traagisiakin kohtaloita

Neljäs tarina sijoittuu Liepājaan vuoteen 1917. Tarina kertoo Suomeen paluuta odottavan kahden jääkärin turhautumisesta ja koti-ikävästä.

– Tarinassa jääkäri on omaksunut ajatuksia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja olisi todennäköisesti ollut punaisten puolella sisällissodassa. Ajatellaan, että jääkärit olivat yhdenmukainen isänmaallinen joukko, mutta mukaan mahtui niitäkin, jotka pääsivät palaamaan Suomeen vasta 1920-luvulla, koska olivat syyllistyneet Saksassa esimerkiksi johonkin rikokseen, Lietzén sanoo.

jääkärinäyttely vaasassa
Jääkärit-näyttely Pohjanmaan museossa Vaasassa.Tuomo Rintamaa / Yle

Lietzénin mukaan noin 1900:n jääkärin joukkoon liittyi ihmisiä hyvin erilaisista syistä. Yksi ryhmä olivat merimiehet. Ensimmäisen maailmansodan aikana laivat eivät päässeet liikkumaan ja merimiehille tekemistä ja palkkaa löytyi jääkärikoulutuksesta. Heidän motivaationsa ei ehkä ollut niin suuri, kuin isänmaallisista syistä lähteneillä.

Jokaisessa tarinassa mukana kissa

Kirjan päättävä viides tarina kertoo jääkärien pääjoukon paluusta Vaasaan höyrylaiva Arcturuksella. Kaikissa viidessä tarinassa mukana on kissa. Kissalla on symbolimerkitys.

– Leijonalippu oli Suomen lippu silloin kun jääkärit palasivat Suomeen ja se liittyy tarinoiden kissaan. En halua lyödä lukijaa päähän isänmaallisuudella, koska se ei ole ollut tarinoiden pääasia. Yksittäiset pienet ihmiset ovat näissä tarinoissa suuria linjoja tärkeämpiä.

Jääkärit olivat pääosin nuoria miehiä, kotoisin maalta ja ensimmäistä kertaa ulkomailla. Lietzénin mukaan he menivät seikkailuun.

– Jääkärin tie ei ollut mikään kovin lyhyt polku. Haluan teoksellani sanoa, että pienten ihmisten ajatukset ja tunteet ovat tärkeitä, vaikka samaan aikaan olisi käynnissä maailmansodan ja itsenäistymisen kaltaisia suuria mullistuksia.