yle.fi-etusivu

Analyysi: Viime kierroksella sote-asiantuntijat jätettiin katsomoon, ja tietoa on pantattu tälläkin kertaa

Asiantuntijoiden kuunteleminen on tärkeämpää kuin koskaan. Olisiko tämänpäiväinen sote-sotku vältetty, jos asiantuntijoita olisi kuultu ajoissa?

Sote-uudistus
Tiina Merikanto Näkökulma-kuva piirros
Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Hallitus ei vielä tänään julkaissut esitystä uudeksi valinnanvapauslakiluonnokseksi. Ratkaisu lykkääntyy ensi viikkoon.

Vaikka lakiluonnosta ei tänään vielä julkistettukaan, on Yle on saanut käsiinsä sote-asiantuntijoiden antaman lausunnon.

Sote-uudistuksen lakiluonnoksia tehtäessä versiot ovat seuranneet toisiaan. Uudistukselle tyypilliseen tapaan asiantuntijoillakin oli käsissään jo osin vanhentunut valinnanvapauslakiversio. Mutta palataanpa siihen hieman myöhemmin.

Sote-asiantuntijoiden riskianalyysit kaatoivat valinnanvapauden edelliskierroksella

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti tammikuussa 2016 kolmentoista (siirryt toiseen palveluun) jäsenen sote-asiantuntijaryhmän. Sen tehtäväksi on määritelty tuen ja asiantuntemuksen antaminen sote- ja maakuntauudistuksen tekemisessä.

Asiantuntijaryhmää on hyödynnetty viime vuosina vain vähän. Erään jäsenen luonnehdinnan mukaan ryhmää on pidetty lähinnä keskustelukerhona, jonne asiat tuotiin tiedoksi.

Seuraukset näkyivät viime kesänä. Perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen valinnanvapauslain, ja hallituksen on nyt valmisteltava uusi esitys.

Perustuslakivaliokunnassa valinnanvapausesityksen kaatumiseen vaikuttivat selkeästi sote-asiantuntijoiden näkemykset. Kyse oli nimenomaan sote-asiantuntijoiden antamista lausunnoista, kuten valtiovarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu (siirryt toiseen palveluun) vastikään kirjoitti:

“Uudistus ei siten kaatunut käytännössä perustuslakiasiantuntijoiden lausuntoihin, vaan nimenomaan sote-asiantuntijoiden esittämiin riskianalyyseihin järjestelmän toimivuudesta esitetyssä aikataulussa. Sote-asiaintuntijoiden riskit vastasivat lausuntokierroksella esille tulleita riskejä.”

Professori Olli Mäenpää referoi perustuslakivaliokunnalle antamassaan asiantuntijalausunnossa (siirryt toiseen palveluun)useita sote-asiantuntijoita. Johtopäätös oli, että hallituksen esitykset eivät riittävästi turvaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Lausunnossaan professori Mäenpää sanoi sen näin:

“Hallituksen esitysten tosiasiallisten vaikutusten asiantuntija-arvioinnin perusteella on edellä esitetyn yhteenvedon perusteella hyvin vaikea päätyä muunlaiseen tulokseen kuin siihen, että esitykset eivät riittävästi turvaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Näiden lakisääteisten palvelujen integraatio, laatu ja kustannustehokkuus eivät myöskään ilmeisesti paranisi, eivätkä esitykset olisi omiaan selkeyttämään peruspalvelutehtävien ja -vastuiden määrittelyä. Esitykset eivät siten esitettyjen asiantuntija-arviointien mukaan turvaisi perustuslain 19 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla jokaiselle riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja.”

Asiantuntijaryhmältä kysyttiin lausuntoa

Sote-asiantuntijaryhmää täydennettiin tänä syksynä seitsemällä jäsenellä.

Työryhmän toisessa kokouksessa 19.9.2017 asiantuntijaryhmä sai käsiteltäväkseen 18.9.2017 päivätyn luottamuksellisen valinnanvapauslakiluonnoksen.

Asiantuntijoilta pyydettiin lausuntoa luonnoksesta syyskuun loppuun mennessä, ja ryhmä esitti kantansa kirjallisena lausuntona. Raportin kokoajana toimi professori Lasse Lehtonen.

Asiantuntijat arvioivat lakiluonnosta: petrattu on, mutta huolta riittää

Uusi 18.9.2017 päivätty lakiluonnos erosi hallituksen keväisestä valinnanvapauslakiesityksestä selkeimmin siinä, että maakunnan sote-tehtävien yhtiöittämisvelvoite oli poistettu, kuten perustuslakivaliokunta edellytti.

Samoin valiokunta edellytti sitä, että valinnanvapaus tulee ottaa käyttöön pidemmällä siirtymäajalla. Virkamiesten syyskuisessa lakiluonnoksessa toimeenpanoa oli porrastettu niin, että sote-keskusten ja hammashoitoloiden toiminta alkaisi vuosina 2021-2023.

Asiantuntijaryhmä sanoo lausunnossaan, että lakiluonnos on huomattavasti selvempi ja paremmin toimeenpantava, kuin hallituksen aikaisempi esitys.

Lausunnossaan asiantuntijat kiittävät sitä, että järjestämisvastuu on annettu yhdelle toimijalle eli maakunnalle. Tämä mahdollistaa voimavarojen, kuten esimerkiksi henkilökunnan, rahojen, laitteistojen, ja kiinteistöjen järkevämmän käytön. Järjestämisvastuussa olevien maakuntien määrää asiantuntijat pitävät kuitenkin liian suurena, jotta niillä olisi tosiasialliset mahdollisuudet yhdenvertaisten palvelujen tuottamiseen niitä tarvitseville.

Huolta asiantuntijat kantavat lisäksi siitä, että sekä asiakkaiden että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kannalta palvelujen kokonaisuus on edelleen vaarassa muodostua epäkäytännölliseksi ja vaikeasti hahmotettavaksi. Käytännössä lain toteuttaminen voi olla vaikeaa ja asiakas voi unohtua.

Rahoitus ei ole nytkään vailla pulmia

Asiantuntijoiden mukaan sote-uudistuksen merkittävät ongelmat liittyvät sen rahoitukseen.

Maakuntien talousarvioista voi muodostua alijäämäisiä, jos valtiolta ei saada riittävästi rahaa. Se voi olla pulma sekä maakunnan itsehallinnon että perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

Vaarana on myös, että korvausjärjestelmä, jolla yritykset saavat rahansa maakunnalta, kannustaa alihoitoon tai siirtämään potilaan maakunnan hoidettavaksi.

Sote-keskukset saavat maakunnalta rahansa sillä perusteella, moniko kansalainen on listautunut keskuksen asiakkaaksi. Saamallaan rahalla yritysten on vastattava sovituista hoidoista.

Käytännössä yrityksen hoitoon kuluttama raha on pois yrityksen tuloista. Siksi sen kannattaa siirtää kaikki mahdollinen erikoissairaanhoidon hoidettavaksi ja maksettavaksi. Esimerkiksi jos potilaalla on haava, hänet kannattaa lähettää keskussairaalaan, koska muuten yrityksen tulot pienenevät ainakin puudutusaineen, ommeltarvikkeiden sekä ompeluvälineiden sterilointikustannusten verran.

Hoitointegraatio on edelleen uhattuna

Asiantuntijat sanovat, että yhtenäisten hoitoketjujen rakentaminen tulee olemaan vaikeaa.

Sote-keskuksen terveydenhuollon palvelujen ja maakunnasta saatavien erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen rakentamisen pitäisi toimia niin, ettei ihmistä juoksuteta paikasta toiseen. Palvelut on saatava sujuvasti silloinkin, kun ne tuottaa eri organisaatio. Tämä ei tule olemaan helppoa ainakaan alkuvaiheessa.

Asiakassuunnitelmaa on lakiluonnoksessa kaavailtu palvelujen integraation välineeksi. Suunnitelmasta pitäisi löytyä kaikki ihmisen sosiaali- ja terveyspalvelut riippumatta siitä, kuka ne tarjoaa.

Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että asiakassuunnitelmien juridinen ja hallinnollinen asema on epäselvä. Ne eivät turvaa oikeuksia palveluihin. Niitä on, aiempien kokemusten perusteella, vaikea pitää ajantasalla asiakkaan ja potilaan tilanteen muuttuessa. Myös asiakassuunnitelmien laadussa on ollut parannettavaa.

Asiantutijaryhmän lausuntoon ei jätetty eriäviä mielipiteitä. Professori Mats Brommels ja johtaja Anne Knaapi jättivät lausuntoon oman kannanottonsa koskien eräitä yksityiskohtia.

Kannattaisiko asiantuntijaryhmää kuunnella nyt herkällä korvalla

Asiantuntijat tekivät lausuntonsa luonnoksesta, joka ei ollut viimeisin. Asiantuntijaryhmällä ei ollut 4.10.2017 olleessa kokouksessa käytössään 2.10.2017 päivättyä virkavalmisteluluonnosta. Siinä asiakassetelipykälä oli merkittävästi muuttunut 18.9.2017 päivättyyn versioon verrattuna.

Asiakasseteli ei ole pieni asia. Sen laajuus ja sisältö vaikuttaa sekä järjestelmän toimivuuteen että talouteen. Miksi uudempaa versiota ei jaettu asiantuntijoille? Aiotaanko asiantuntijoita jatkossa pitää prosessissa mukana, vai kerrotaanko päätöksistä heille vasta jälkijäteen?

Professori Lasse Lehtonen sanoo, että parempi sote-uudistus saataisiin, jos seurattaisiin asiantuntijoiden näkemyksiä: pitäisi olla painavat syyt, jos poiketaan tietoperusteisesta toimintamallista ja mennään poliittinen tarkoituksenmukaisuus edellä. Tällöin riski siitä, että soten tavoitteita ei saavuteta, kasvaa merkittävästi.

Asiantuntijoita ei ole varaa olla kuulematta. Jo nyt monen tavallisen ihmisen usko sote-uudistukseen horjuu, joten sellaista tilannetta ei saisi tulla, että perustuslakivaliokunta joutuisi jälleen kaatamaan valinnanvapausesityksen.

Kyse on poliittisen järjestelmän uskottavuudesta.

Voit lukea koko asiantuntijalausunnon tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistus

Työnantajien on edelleen tarjottava ilmainen ehkäisy työntekijöilleen

Trumpin yritys tuhota Obamacaren vaatimus torpattiin oikeudessa

Paul Manafort

Manafort pääsi kotiarestistaan valvottuun vapauteen

Itävalta

Itävallassa äärioikeisto nousee hallitukseen

Facebook

Facebook puolustautuu sosiaalisen median kritiikkiä vastaan: "Aktiivinen somen käyttö parantaa ihmisten hyvinvointia"