Teinityttö on tänään pomosi, jotta maailmasta tulisi tasa-arvoisempi paikka

Keskiviikkona vietetään YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää. Lastenoikeusjärjestön maailmanlaajuiseen Girls Takeover -tempaukseen osallistuu 600 tyttöä 60 maassa.

sukupuolten tasa-arvo
Girl Takeover -päivän tytöt tuulettavat
Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen lastenhallituksen jäsenet astuvat tänään keskiviikkona johtopaikoille Suomessa.Plan International Suomi

16-vuotiaalla Nella Kuosmasella on tänään keskiviikkona edessään tiukka paikka. Hän saa nimittäin vedettäväkseen pohjoismaiden suurimman pizzaketju Kotipizza Groupin johtoryhmän kokouksen.

– Minulle sanottiin, että pääsen oikeasti vaikuttamaan asioihin ja tekemään päätöksiä, enkä jää vaan koristeeksi seuraamaan toimitusjohtajan työtä vierestä, Kuosmanen sanoo.

Yhteiskunnan johtopaikoilla on tänään erilainen ääni kellossa muutenkin, sillä lastenoikeusjärjestö Plan International juhlii YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää (siirryt toiseen palveluun) maailmanlaajuisella Girls Takeover -tapahtumalla (siirryt toiseen palveluun).

Peräti 600 tyttöä 60 maassa astuu tänään poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien saappaisiin. Suomessa Planin lastenhallituksen tytöt valtaavat yhteensä 13 johtopaikkaa yhteiskunnan huipulta.

Maailman 500 vaikutusvaltaisimman yrityksen toimitusjohtajista naisia on 6,2 %
Yle Uutisgrafiikka

Päivän aikana on tarkoitus valmistella kannanottoja, kuulla tyttöjen näkemyksiä ajankohtaisista asioista ja pitää puheita erilaisissa tilaisuuksissa.

– Lähden tähän 110 prosenttisella innolla, Kuosmanen hehkuttaa ja tulee todennäköisesti summanneeksi muidenkin valtaajien tuntemukset.

Tempauksen tavoitteena on pitää ääntä ja sitä kautta kertoa syrjinnästä, jota tytöt ja nuoret naiset kohtaavat kaikkialla maailmassa sukupuolensa takia. Kuudetta kertaa järjestettävä tyttöjen päivä haluaa muistuttaa epäkohdista, mutta samalla myös nostaa esiin tyttöjen voimaa ja heidän mahdollisuuksiaan.

Tasa-arvoon on vielä pitkä matka

Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana. Saihan suomalainen nainen ensimmäisenä maailmassa vaalikelpoisuuden eli oikeuden asettautua vaaleissa ehdolle. Äänestämään suomalaiset naiset pääsivät Euroopan ensimmäisinä, vuonna 1906.

Täällä naisilla ja miehillä on tasavertaiset oikeudet koulutukseen ja työhön. Naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on Suomessa yleisempää kuin monissa muissa maissa.

Lähtökohta on se, että tasa-arvoasioista pitää puhua enemmän ja unohtaa sukupuoliroolit.

Nea Baarman, toimitusjohtaja (11.10.2017), Elinkeinoelämän keskusliitto

Joensuun kaupunginjohtajan paikan valtaava liperiläinen Minttu Kurki muistuttaa, että tasa-arvo ei ole vielä valmis. Sen eteen on paiskittava kovasti töitä.

– Ei voi vaan todeta, että asiat ovat nyt ihan hyvin ja lopettaa niiden kehittämistä parempaan. Jos pysähdytään, jäädään pian pahasti jälkeen, Kurki, 15, muistuttaa.

Ja kun asiat eivät tilastojenkaan valossa ole tasa-arvon mallimaassakaan todellisuudessa mallillaan. Naisten asema (siirryt toiseen palveluun) on edelleen heikompi kuin miesten. Sukupuoli jakaa niin koulutusalat kuin työmarkkinatkin. Palkkaerot ovat suuria, ja naisen urapolku on usein kivisempi kuin miehen.

Naisia on edelleen vuonna 2017 vähän johtopaikoilla, vaikka naisjohtoisten yritysten on tutkittu olevan taloudellisesti kannattavampia kuin miesten johtamien. Naisjohtajien harvalukuisesta joukosta kertoo esimerkiksi se, että Suomessa pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista vain seitsemän on naisia.

Noin 62 miljoonaa kouluikäistä tyttöä ei pääse kouluun. - grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Lasikattoilmiö on Suomessa vielä vahvana. Lähtökohta on se, että tasa-arvoasioista pitää puhua enemmän ja unohtaa sukupuoliroolit, 17-vuotias Nea Baarman sanoo.

Hän hyppää keskiviikkona Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen saappaisiin. Espoolainen Baarman aikoo puhua tasa-arvon merkityksestä työelämässä puheenvuorossaan kokouksessa, jossa on läsnä yli 20 EK:n liittojen toimitusjohtajaa.

Kaikki lähtee tyttöjen koulutuksesta

Jos Ylen yhteiskuntatoimituksen päällikön Jukka Nivan paikan ottava Priya Härkönen,14, saisi päättää, hän laittaisi kaikki maailman tytöt opintielle. Ei pelkästään siksi että kaksi kolmasosaa maailman kaikista luku- ja kirjoitustaidottomista ihmisistä on naisia.

Tyttöjen kouluttamisen vaikutukset vievät paljon aakkosia pidemmälle.

– Tyttöjen kouluttaminen on todella tärkeä asia, Helsingistä kotoisin oleva Härkönen korostaa.

Unicefin mukaan (siirryt toiseen palveluun) tytöt, jotka käyvät koulua yli seitsemän vuotta menevät myöhemmin naimisiin, saavat vähemmän lapsia, eivät todennäköisesti menehdy synnytykseen, kasvattavat terveempiä lapsia ja heidän lapsensa käyvät koulua.

Kouluissa pitäisi olla enemmän globaalikasvatusta. Olisi tärkeää, että ymmärtäisimme toisiamme paremmin.

Emma Toikkanen, pääjohtaja, Opetushallitus

Koulua käyneillä naisilla on paremmat mahdollisuudet päättää itseään koskevista asioista ja siten mahdollisuus parempaan elämään.

Myös Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen keskiviikkona korvaava Emma Toikkanen,14, haluaisi, että katseet suunnataan koti-Suomesta koko maailman mittaluokkaan.

– Kouluissa pitäisi olla enemmän globaalikasvatusta. Olisi tärkeää, että ymmärtäisimme toisiamme paremmin, vantaalainen Toikkanen sanoo.

Ja ymmärtäkseen muuttuvaa maailmaa, on aikuisten kuunneltava nuoria. He kun ovat usein etujoukoissa omaksumassa uutta ja menemässä eteenpäin.

Suomen ammattijärjestöjen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan tuuraaja Ronja Holopainen,17, haluaakin viedä noin miljoonaa suomalaista edustavaan liittoon viestin, että nuoret on otettava paremmin huomioon työmarkkinoilla – niin tytöt kuin pojatkin.

– Nuorissa on niin paljon potentiaalia. Meillä on esimerkiksi sellaisia tietotekniikkataitoja, jota muuttuva työmaailma tarvitsee. Nuorisotyöttömyyttä pitäisi vähentää, jotta mahdollisimman moni nuori pääsisi töihin, Holopainen sanoo.

Sukupuoli ei saa estää unelmointia

Lukuisista kansainvälisistä sopimuksista ja päätöksistä huolimatta (siirryt toiseen palveluun), tyttöjen syrjintä alkaa usein jo ennen syntymää ja jatkuu eri muodoissa läpi elämän.

Tyttösikiöiden abortointi, lapsiavioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta sekä koulutuksen puutteet loukkaavat satojen miljoonien tyttöjen oikeuksia ympäri maailmaa. Kun elämä on selviytymistä, ei unelmille jää sijaa.

Parasta olisi, jos jokainen pystyisi saavuttamaan unelmansa riippumatta siitä, mitä sukupuolta on.

Minttu Saarinen, toimitusjohtaja, Orion Oyj

Minttu Saarinen,14, ottaa päiväksi lääketeollisuusyhtiö Orionin toimitusjohtajan Timo Lappalaisen paikan.

Kangasalalta kotoisin oleva Saarinen haaveilee itse ulkomaankirjeenvaihtajan työstä. Se on ihan mahdollista, sillä Suomeen syntyneenä sukupuoli ei ole unelmoinnin esteenä.

– Kaikista parasta olisi, jos jokainen pystyisi saavuttamaan unelmansa riippumatta siitä, mitä sukupuolta on, hän sanoo.

Vain noin 23 % maailman kansanedustajista on naisia. - Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Jääkiekon SM-liigan toimitusjohtajan Riku Kallioniemen homman hoitava Helmi Pykäläinen on samaa mieltä. Hän haluaa viedä testosteronia uhkuvaan jääkiekkomaailmaan keskustelua siitä, että sukupuolistereotypiat olisi syytä korvata avoimuudella.

– Haluan korostaa, että jokainen voi tehdä juuri sitä, mistä on kiinnostunut. Jos kaikki on mahdollista pojille, niin on se sitä tytöillekin, 15-vuotias lappeenrantalainen sanoo.

Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää myös poikia (siirryt toiseen palveluun). Tyttöjen saama koulutus ja täysvaltainen osallisuus työelämässä sekä päätöksenteossa tarkoittaa vauraampia yhteiskuntia, joissa on enemmän mahdollisuuksia kaikille.

Tytöt tietävät itse parhaiten

Plan Internationalin Girls Takeover -tempauksen tarkoitus on, että tytöt pääsevät aidosti osallistumaan ja vaikuttamaan. Johtopaikan valtaavia tyttöjä ei kuitenkaan laiteta tekemään asiantuntemusta ja koulutusta vaativia päätöksiä.

Tärkeintä on, että tyttöjen oikeudet ja potentiaali saavat niin laajalti huomiota, että tulevaisuudessa näistä perustavanlaatuisista asioista ei olisi tarpeen muistuttaa.

En tiedä, mikä miusta isona tulee, mutta tulisipa ainakin onnellinen.

Sonja Korpelainen, toimitusjohtaja, Supercell Oy

Supercellin toimitusjohtajan Ilkka Paanasen paikan ottava 14-vuotias Sonja Korpelainen hyppää menestyvän mobiilipeliyhtiön puikkoihin samaan aikaan innostuneena ja vakavissaan.

Hän aikoo ottaa Supercellin toimistolla puheeksi sen, miten aikuisten luomat ennakko-odotukset tyttöjen kiinnostuksenkohteista jo varhaislapsuudessa vaikuttavat koulutus- ja uravalintoihin.

Lappeenrannasta kotoisin olevalla Korpelaisella itsellään ei ole selvää tulevaisuudensuunnitelmaa. Toisin kuin monet muut, hän saa päättää itse ja miettiä sitä vielä monta vuotta.

– En tiedä, mikä miusta isona tulee, mutta tulisipa ainakin onnellinen, hän sanoo.

Samaa toivovat miljoonat ja miljoonat maailman tytöt.

Girls Takeover -tempauksessa ovat mukana Suomessa myös pääministeri Juha Sipilä, Finlayson ja Nokia.

Juttua korjattu 11.10. klo 15:35: Tyttöjen päivää vietetään kuudetta, ei viidettä, kertaa.