Riku sijoitti eläkevakuutusrahat aurinkopaneeleihin – tuottoa ropisee satoja euroja vuodessa

Riku Moilasen paneelit tuottavat aurinkoisina päivinä kaiken tarvittavan sähkön. Energiaviraston mukaan aurinkovoiman määrä on vuodessa yli kolminkertaistunut.

talous
Riku Moilanen hankki kotinsa katolle aurinkopaneelit.
Jaana Polamo / Yle

Jyväskyläläinen Riku Moilanen silmäilee pihallaan reilu vuosi sitten asennettuja aurinkosähköpaneeleita. Katse on jopa enemmän kuin tyytyväinen.

Investointi sai alkunsa Moilasen saamista eläkevakuutusrahoista.

– Päätin sijoittaa ne paremmin, koska ne eivät olleet tuottaneet.

Moilanen alkoi selvitellä aurinkosähköjärjestelmän hankkimista, kun aurinkopaneelit hankkinut kaveri niitä hänelle kehui.

Kuin olisi tilannut sukkahousut postimyynnistä.

Riku Moilanen

Moilanen innostui ja kiinnostui ja varsin pian hän oli ratkaisunsa tehnyt.

Moilasen hankinta sujui helposti, "kuin olisi tilannut sukkahousut postimyynnistä".

– Ensin tehtiin simulaatio, jossa selvisi esimerkiksi, mitä järjestelmä voisi tuottaa ja paljonko se maksaa. Seuraavaksi pihaan ajoi rekka, joka toi tavarat ja perästä kaksi nuorta miestä pakettiautolla. Homma kävi helposti, ja asentajat siivosivat lähtiessään jokaisen johdon kuorenpätkänkin pihalta.

Simulaation mukaan järjestelmä tuottaisi 4 megawattituntia (4 000 kilowattituntia) vuodessa. Ensimmäisenä vuonna lukema oli 3,5 megawattituntia (3 500 kilowattituntia). Sähkön siirtomaksua ei juuri tule, kun virta tulee omalta katolta.

Moilanen on laskenut saavansa kymppitonnin sijoitukselleen melko hyvän koron.

Aurinkopaneelit Riku Moilasen talon katolla.
Jaana Polamo / Yle

– Olen laskenut, että se on 5–7 prosenttia, ja se on varmaa tuottoa. Plus: minä olen vihreä mies.

Moilasen laitteen toimittaneen Laukaan Energian toimitusjohtaja Lauri Ahokkaan mukaan Moilasen järjestelmän nimellisteho on 5,2 kilowattia.

– Jos laitteisto tuottaa arvioidut 4 000 kilowattituntia vuodessa, Riku saa 520 euroa tuottoa vuodessa. Laskelma perustuu siihen, että yhden kilowattitunnin hinta on sähkö, siirto ja vero huomioiden 13 senttiä.

Moilanen ei ole ainoa vihreästä sähköstä innostunut. Energiaviraston mukaan aurinkovoimaloita on tullut niin tiuhaan tahtiin, että vuodessa niiden yhteenlaskettu kapasiteetti on yli kolminkertaistunut. Tilaston mukaan järjestelmien määrä on kasvanut vuodessa 8 megawatista 27 megawattiin.

– Jos kaikki olisivat Moilasen 0,005 megawatin järjestelmän kokoisia, määrällisesti , niitä olisi 5 400, Ahokas laskee.

Esimerkiksi lämminvesivaraaja lämpenee silloin, kun aurinko paistaa. Moilanen naureskelee, että suihkut eivät olleet kylmiä viime kesänäkään, vaikka ei ollutkaan erityisen aurinkoista.

– Järjestelmä on mitoitettu niin, että se käytetään, mikä tuotetaan.

Moilasella on kodissa ja muissa rakennuksissa paljon kuutioita, jotka kaikki lämpenevät suoralla sähköllä.

– Sähkönkulutus oli älytön. Aurinkopaneeleiden ja säätöjen ansiosta kulutusta on saatu pienennettyä, ja järjestelmä tuottaa suurimman osan meidän sähköstä.

Aurinkopaneeleiden ja säätöjen ansiosta kulutusta on saatu pienennettyä.

Riku Moilanen

Omasta sähköntuotannosta huolimatta sähköt katkeavat sähkökatkon aikana myös Moilasen talosta, sillä se on kytketty Elenian sähköverkkoon, johon Moilasen oman käytön jälkeen ylijäävä sähkö syötetään.

– Esimerkiksi viime helmikuussa meni jonain päivinä sähköä jopa myyntiin.

Moilanen näkee kännykkäsovelluksesta, miten järjestelmä tuottaa sähköä.

Seuraavaksi Moilanen suunnittelee järjestelmänsä akkuistamista. Myös hybridiauton hankinta siintelee miehen mielessä.

– Sähkön hinta tuskin tulee laskemaan, joten uskon sijoituksesta saamani tuoton olevan jatkossa entistä parempi.

Aurinkosähköjärjestelmien määrä on kasvanut hiljalleen niin julkisissa rakennuksissa, yrityksissä kuin omakotitaloissa.

Aurinkopaneelit Riku Moilasen talon katolla Jyväskylässä.
Jaana Polamo / Yle

Kaikilla järjestelmien asennus ei ole mennyt yhtä helposti kuin Moilasella.

Siitä syystä aurinkosähköjärjestelmän suunnittelua ja urakointia varten on tehty Suomeen soveltuva opas. Omakotitalon järjestelmä on aina liitettävä sähköverkkoon, siksi yksi ensimmäisiä asioita on tarkistaa, mitä järjestelmävaatimuksia oman alueen verkkoyhtiöllä on.

Oppaan taustalla on useita toimijoita, mutta kirjoitustyön on tehnyt ABB:n tuotepäällikkö Jukka Mäkinen. Hänen mukaansa oppaan on tarkoitus kursia umpeen sitä mustaa aukkoa, joka on syntynyt, kun järjestelmät ovat parin viime vuoden aikana alkaneet yleistyä.

Joskus on käynyt niin, että olemme saaneet aurinkojärjestelmästä tiedon, kun se on jo asennettu

yhteyspäällikkö Riku Minkkinen

– Joitain epäkohtia on syntynyt. Myös erilaisia huikeita asennuksia on tullut vastaan.

Paneelien osuus investoinnista on noin puolet. Kokonaisuudessaan hinnat ovat hieman laskeneet.

– Jos verkkoon menevän sähkön korvaus paranee, uskoo, että suosio lisääntyy edelleen, Mäkinen uskoo.

Kaikissa tapauksissa asentajat eivät ole pysyneet mukana siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.

– Joskus on käynyt niin, että olemme saaneet aurinkojärjestelmästä tiedon, kun se on jo asennettu, ja meidän on täytynyt tehdä joitain muutoksia verkkoon, ennen kuin laitteisto on voitu ottaa turvallisesti käyttöön. Odotus on asiakkaalle voinut olla kuukauden tai parikin, Elenian yhteyspäällikkö Riku Minkkinen sanoo.

Elenian yhteyspäällikkö Riku Nieminen
Jaana Polamo / Yle

Huolellinen esityö kannattaa, sillä Minkkisen mukaan muutaman kilowatin laitteisto voidaan liittää verkkoon vaikka heti.

– Vaikka ammattilainen tekee asennustyön, on itsekin hyvä perehtyä hieman asiaan, Minkkinen korostaa.

Jyväskylän kantakaupungin alueella on noin 50 aurinkosähköjärjestelmää, koko maakunnassa noin 250.

Ainakaan näillä määrillä ei verkkoon syötetty aurinkosähkö mitenkään voimakkaasti näy.

myyntipäällikkö Tero Vänttilä

Jyväskylän Energian myyntipäällikkö Tero Vänttilän mukaan yksityisten järjestelmien tuottama aurinkosähkö menee käytännössä kotitalouksien omaan käyttöön.

– Ainakaan näillä määrillä ei verkkoon syötetty aurinkosähkö mitenkään voimakkaasti näy.

Se kuitenkin näkyy, että rakennuskannan ja laitteiden energiankulutus on pienentynyt: myydyn sähkön määrä on laskenut, vaikka kiinteistökanta on kasvanut.

Aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistymässä myös liikekiinteistöissä ja tuotantolaitoksissa. Jyväskylässä maakunnan suurin aurinkosähköjärjestelmä on pian avattavassa kauppakeskus Sepässä.

Invertteri eli vaihtosuuntaaja, jonka avulla aurinkopaneelit kytketään muuhun sähköjärjestelmään.
Invertteri eli vaihtosuuntaaja, jonka avulla aurinkopaneelit kytketään muuhun sähköjärjestelmään.Jaana Polamo / Yle

– Järjestelmä on 400 kilowattinen, ja se on merkittävä kooltaan myös koko maan mittakaavassa. Se vastaa reilua sataa omakotitalojärjestelmää, Jyväskylän Energian asiakkuus- ja tuotehallintapäällikkö Ahti Weijo sanoo.

Aurinkosähköä on käytössä noin kymmenessä yritys- tai julkirakennuksessa Keski-Suomessa. Weijon mukaan vuoden 2015 sähköveropäätöksen jälkeen aurinkosähkön suosio on lisääntynyt ja järjestelmien koot ovat kasvaneet.

Weijon mukaan aurinkosähkö on tullut osaksi myös Jyväskylän Energian liiketoimintaa.

– Siitä on kasvavissa määrin myös bisnekselle merkitystä.

Weijon mukaan aurinkosähkö on järkevä vaihtoehto teollisissa kohteissa varsinkin silloin, kun sähkön käyttö on suurinta päivällä.

– Esimerkiksi kauppakeskuksessa menee paljon energiaa jäähdyttämiseen kesällä.

Omakotitaloissa hän pitää tärkeänä varastoinnin ratkaisemista, koska eniten sähköä tulee yli oman tarpeen kesällä, jolloin sähkön pörssihinta on matala.

Kello 20.33 Tuoton pilkkuvirhe korjattu ja muutettu kilowattitunnit megawattitunneiksi.

11.10. kello 10:07 lisätty Lauri Ahokkaan kommentit ja korjattu simulaation tuotto 4 megawattiin.