Analyysi: EU on huono rauhanvälittäjä – ja Katalonia EU-pelissä varma häviäjä

Jos Katalonia julistautuu itsenäiseksi, joutuu maakunta irti Espanjan tuomasta EU-jäsenyydestä sekä eurosta. Takaisinpääsyn tiellä seisoisi Espanja, kirjoittaa EU-erikoistoimittaja Susanna Turunen.

Euroopan unioni
Pariskunta selin kameraan, selät peittää EU:n lippu.
Sunnuntaina 8. lokakuuta Barcelonassa osoitettiin mieltä Katalonian itsenäistymistä vastaan. Mielenosoittajat kantoivat sekä Espanjan, Katalonian että EU:n lippuja. Jose Coelho / EPA

Katalonian mahdollinen itsenäisyysjulistus on nostanut esiin Euroopan unionin heikkoudet kriisitilanteissa.

Oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittaminen on demokratian ja tasa-arvon ohella unionin peruspilareita. Menneiden vuosikymmenien esimerkit ovat osoittaneet, että EU:n työkalupakista puuttuu välineitä, joilla se kykenisi puuttumaan alueellisiin kriiseihin.

Katalonian pyrkimys irti Espanjasta on EU:lle vaikea asia. Eikä pelkästään poliittisesti, vaan myös oikeudellisesti.

Unioni on jäsenvaltioidensa liitto, ei liittovaltio – ja kukin jäsenmaa suhtautuu ulkopoliittisiin kysymyksiin lopulta itsenäisesti.

Yksipuolinen itsenäisyysjulistus veisi Katalonian syvään kriisiin. Maakunta irtautuisi samalla kertaa Espanjan sille tuomasta EU-jäsenyydestä kuin myös eurojäsenyydestä.

Euroopan unioni ei tunnusta valtioiden itsenäisyyksiä, sen tekevät jäsenmaat.

Espanja ei varmasti tunnustaisi Kataloniaa itsenäiseksi, lyhyellä aikavälillä tuskin moni muukaan maa. Katalonian pyrkimys takaisin EU-perheeseen kuivuisi kasaan heti. Sen jäsenyyttä vastustaisi aina Espanja ja se riittäisi, koska päätöksen uudesta jäsenvaltiosta on oltava yksimielinen.

Esimakua tällaisesta pattitilanteesta on Turkin jäsenyysneuvotteluista, joissa Kypros ja Kreikka pelaavat Turkkia ulos jaetun Kyproksen takia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

*Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker *ja varapuheenjohtaja Frans Timmermans antoivat molemmat viralliseksi katsotun lausuntonsa Katalonian tilanteesta viime viikolla. Molemmissa todettiin, että Espanjan hallitus on noudattanut maan lakeja ja toiminut niiden velvoittamina.

Laajaakin arvostelua on aiheuttanut se, ettei Euroopan unioni ole tuominnut viikontakaisessa kansanäänestyksessä Espanjan poliisin käyttämiä voimatoimia selvästi. Tuomitsemiset ovat jääneet yksittäisten poliitikkojen harkintaan.

On todennäköistä, että puhelindiplomatia on ollut vilkasta eikä ole jäänyt vain Saksan liittokanslerin soittoon, mutta mitään julkista paheksuntaa ei ole esitetty. EU:sta on pyydetty välttämään kansalaisiin kohdistuvia voimatoimia.

Lähimpänä Katalonian tapausta on ehkä Kosovo, vaikkakaan kyse ei ollut EU-maasta.

Albaanien asuttama Kosovo julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Serbiasta helmikuussa 2008. Sitä oli edeltänyt vuosikymmenien taistelu Belgradin hallintoa vastaan. Taistelu muuttui sissisodaksi, joka lopulta laajeni Kosovon sodaksi.

Ennen itsenäisyysjulistusta länsi oli puuttunut tilanteeseen sekä sotilaallisesti, että diplomaattisesti. Martti Ahtisaari johti Kosovon tulevaa asemaa koskevia neuvotteluja. Ehdotus valvotusta itsenäisyydestä meni läpi Kosovossa, mutta Serbia hylkäsi sen, jolloin seurauksena oli Kosovon yksipuolinen itsenäisyysjulistus.

Yli sata YK:n jäsenvaltiota on tunnustanut Kosovon itsenäisyyden, mukaan lukien 24 EU-maata. Muun muassa Espanja ja Kypros ovat sen sijaan kieltäytyneet tunnustamasta Kosovoa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Riippuen vastatoimista Espanjalla on edessään joko perustuslaillinen kriisi tai pakkotoimet Kataloniaa vastaan. On kolmaskin tie, jota on tarjottu ja se on neuvottelupöytä.

EU:n on hankala olla tässä pöydässä, koska jäsenmaat eivät todennäköisesti löydä yhteistä poliittista kantaa. Euroopan unionin jäsenmaissa on lukuisia alueita, joissa havitellaan laajempaa alueellista itsenäisyyttä. Tehtävään on tarjoutunut Sveitsi, EU:n ulkopuolinen maa jolla on kokemusta eri kieli- ja kulttuuriryhmistä ja niiden asemasta yhden lipun alla.

Unionissa saattaa viritä nyt keskustelu todellisesta lähidemokratiasta. Sen puute on ollut myös yksi syy populistien ja EU-kriittisten voimien nousuun Euroopassa.

Lue myös: Onko Katalonia valmis itsenäisyyteen? Nämä neljä asiaa uudelta valtiolta vaaditaan