Uusi talouden ja politiikan verkkomedia Mustread.fi kalastelee viestintätoimistojen vesillä

Verkkojulkaisu rahoitetaan päättäjille kohdistettavalla Mustreadin asiakkaiden maksamalla natiivimainonnalla. Mustreadin ensimmäinen "numero" julkaistaan tänään tiistaina.

verkkojulkaisut
Mustreadin ryhmäkuva.
Vasemmalta lukien Ari Lämsä (toimitusjohtaja), Roger Wessman (ekonomisti), Tuomas Arokanto (teknologiajohtaja), Merja Mähkä (kaupallinen johtaja), Anne Moilanen (politiikan toimittaja), Heidi Hammarsten, (päätoimittaja), Hanna Säntti (toimituspäällikkö), Erkka Railo (johtava politiikan tutkija), Heikki Pursiainen (ekonomisti), Kaisa Saario (toimittaja), Linda Pelkonen (politiikan toimittaja).Mustread

Mustread.fi (siirryt toiseen palveluun)keskittyy politiikan ja talouden korkealaatuiseen journalismiin, kertoo toimitusjohtaja Ari Lämsä. Kunnianhimoinen päämäärä on tuottaa monipuolisia sisältöjä päättäjille, ja tätä kautta saada aikaan parempia päätöksiä.

Sivusto houkuttelee lukijoikseen päättäjien eliittiä: korkeinta poliittista johtoa, tärkeitä virkamiehiä, suurten yritysten johtoa ja omistajia sekä muita vaikutusvaltaisia tahoja työmarkkinapuolelta ja järjestöistä. Tällaistä ydinkohderyhmää löytyy Lämsän mukaan Suomesta noin tuhatkunta.

Miten Mustread.fi eroaa muista suomalaisista verkkojulkaisuista?

Suomessa moni talouslehti tekee jo kaupallisia sisältöjä yhteistyössä yritysten kanssa, joten natiivimainonta ei ole uusi ilmiö.

Kansainväliset verkkojätit Google ja Facebook kahmaisevat koko ajan suuremman siivun kotimaisesta digimainonnasta. Tästä syystä puhdas mainosperustainen liiketoimintamalli hylättiin. Piti miettiä muuta kannattavaa ansaintalogiikkaa ja erikoistua.

– Päättäjäviestintä on pohjamarkkinana pienempi, mutta siellä ei ole vastaavaa kilpailuasetelmaa eikä vaadita niin suurta joukkoa tilaajia tai yksittäisiä kuluttajia, jotka viesti pitäisi saavuttaa, liikkeenjohdon konsulttina aiemmin työskennellyt Lämsä perustelee.

*Onko tämä vain uusi tapa lobata? *

Yritys- tai järjestöasiakas saa sivuston kautta natiivimainonnan avulla kanavan päättäjiin ja voi näin ajaa asiaansa. Samoista asiakkaista kilpailevat myös viestintätoimistot.

– Samoista budjeteista nuo varmasti maksetaan. Käytetäänkö sitten viestintätoimistoa tai meidän kanavaa. Me emme toki anna neuvoja tai kontakteja, Lämsä huomauttaa.

Mistä rahat verkkomedian pyörittämiseen tulevat?

Päättäjät eivät maksa mitään sisällöistä vaan verkkojulkaisu rahoitetaan pääosin heille kohdistettavalla asiakkaiden natiivimainonnalla. Mustreadilla on jo yritysasiakkaita, jotka paljastuvat sitä mukaa kun heidän kaupalliset yhteistyösisältönsä julkaistaan sivustolla.

Toinen tulonlähde ovat tilausmaksut. Ensimmäiset kaksi viikkoa sisältöihin voi tutustua ilmaiseksi, jonka jälkeen lukeminen maksaa 11,90 euroa kuukaudessa. Tämä on vain kuun loppuun voimassa oleva kampanjahinta. Normaali kuukausimaksu on 17,90 euroa.

Lämsä uskoo, että Suomesta löytyy noin 50 000 yhteiskunnallisista asioista kiinnostunutta ihmistä, jotka ovat valmiit maksamaan Mustreadin sisällöistä.

– Aikakauslehdistä esimerkiksi Talouselämällä ja Suomen Kuvalehdellä on paljon maksavia asiakkaita, mutta tämä on pitkän työn tulos. Heti ensimmäisenä vuotena näihin lukuihin ei päästä, vaan edessä on pitkä tie.

Miten yhtiön menot katetaan siihen asti, kunnes tuloja on tarpeeksi?

Kilpailu media- ja mainosalalla on kovaa ja monen verkkomedian lento on katkennut alkuunsa. Lämsä kertoo, ettei mukana ole ulkopuolisia sijoittajia vaan osakkaat tekevät työtä pienemmällä palkalla ensimmäisen vuoden.

He ovat myös sijoittaneet yhtiöön hieman omaa rahaansa. Tekes antoi muutaman kymmenentuhatta euroa konseptin kehittämiseen kansainvälistä kasvua varten. Vuosiliikevaihdoksi tavoitellaan noin 800 000 euroa.

Miten kaupalliset ja journalistiset sisällöt erotellaan toisistaan?

Mustread työllistää tällä hetkellä 11 ihmistä. Kolme työskentelee yrityksen kaupallisella puolella, joista yksi tekee natiivimainontaa ja kahdeksan kirjoittaa juttuja. Lämsä sanoo roolien olevan pysyviä eikä sekaannuksen vaaraa ole. Artikkeleiden aiheet ja näkökulmat valitaan kuitenkin siten, että ne tukevat päätöksentekoa.

Lämsä ei usko, että yritysasiakkaat painostaisivat toimitusta valitsemaan omia painotuksiaan sivuston juttuihin.

– Meidän kohderyhmä on Suomen arvovaltaisin, joten emme lähde hämärtämään rajaa. Noudatamme Julkisen sanan neuvoston ohjeita (siirryt toiseen palveluun) tässä asiassa. Aiheet valitaan journalistisin kriteerein, hän vakuuttaa.

Verkkojulkaisu aikoo myös hakea JSN:n jäsenyyttä.

Nimekäs ja meritoitunut toimituskunta

Mustreadin sisältöjä tekee joukko kokeneita politiikan ja talouden toimittajia, tutkijoita sekä ekonomisteja.

Toimituskunnassa on Ajatuspaja Liberan ex-toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen, Nordean entinen pääekonomisti Roger Wessman ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija Erkka Railo. Ylen A-Studiosta Mustreadia tekemään siirtyivät toimittaja Anne Moilanen ja tuottaja Hanna Säntti sekä Ilta-Sanomista toimittaja Linda Pelkonen. Päätoimittajana toimii Heidi Hammarsten.

Rekrytoinnit aloitettiin viime syksynä. Ari Lämsä kertoo, että mukaan haluttiin eri taustaisia ja eri tavoin ansioituneita ihmisiä. Monelle kiinnostuneelle kynnykseksi nousi kuitenkin yrittäjyys siihen liittyvän taloudellisen epävarmuuden takia. Ekonomistin ja tutkijan pestit olivat vaikeimmat täyttää.

Mustreadin ensimmäinen "numero" julkaistaan varhain tiistaiaamuna. Päätoimittaja Hammarstenin mukaan sivuille ilmestyy jatkossa kaksi-kolme juttua päivässä. Ensimmäiseen numeroon on tulossa tuhdimmin sisältöä, jotta yleisö saa kuvan, millainen julkaisu on kyseessä.

Uudesta verkkojulkaisusta kertoi ensimmäisenä Iltalehti. (siirryt toiseen palveluun)