1. yle.fi
  2. Uutiset

Hämäläisviljelijöiden satoa mätänee pelloilla – "Jo viides vuosi, kun viljatiloilla ollaan kannattavuuden äärirajoilla"

Lumista kevättä seurasi sateinen syksy. Minun urallani ei ole yhtä haasteellista vuotta vielä ollut, sanoo asikkalalainen maanviljelijä Mikko Metsäkangas.

maanviljelijät
Maanviljelijä saappaineen märässä ohrapellossa.
Kosteus hankaloittaa puintitöitä pelloilla. Viime viikolla oli yksi hyvä puintiyö, jolloin satoa korjattiin Asikkalassa aamuun asti ja joka talon ylimääräiset peräkärryt olivat käytössä.Juha Kemppainen / Yle

Mikko Metsäkangas on viljellyt ohraa Asikkalassa 1990-luvulta lähtien. Huonoja satoja on ollut aikaisemminkin, mutta tämä vuosi nousee viljelijän mukaan ihan omalle tasolleen.

– Minun urallani ei ole yhtä haasteellista vuotta vielä ollut. Keväällä kylvettiin lumisateessa ohrat ja sitten oli kylmää ja kuivaa. Keskikesällä näytti, että hullusta keväästä ehkä selvitäänkin, mutta sitten alkoi märkä syksy, viljelijä muistelee.

Metsänkankaan sato jäi huonommaksi, kuin maanviljelijä vielä kesällä uskalsi toivoa. Ohrasato saatiin kuitenkin suhteellisen ajoissa pois pellolta.

– Kuitenkin laadullisesti se mitä on saatu, on ollut kelvollista. Osa öljykasveista on tosin vielä pellolla, eikä sitä tiedä saadaanko niitä sieltä ollenkaan, hän sanoo.

Asikkalassa on viime viikolla puitu yötä myöten, kun säät ovat olleet suotuisat. Mitä pidemmälle puinnit jäävät, sitä huonompi sato maanviljelijälle jää.

– Viime viikolla maanantain ja tiistain välinen yö pelasti aika monen sadon. Puimurit liikkuivat pelloilla koko yön aina aamuseitsemään asti. Peltoja korjattiin kiireellä ja joka talon ylimääräiset peräkärryt olivat käytössä. Omat puinnit hoitaneena autoin naapuria, Metsäkangas kertoo.

Laadullinen ohra riitti vain täpärästi kotimaan tuotantoon

ProAgrian kasvutilannekatsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan hyvät sato-odotukset ovat murskaantumassa monilla tiloilla ympäri Suomea. Viljoja on jouduttu puimaan tavanomaista kosteampana, sillä aikaa kuivumisen odotteluun ei ole.

MTK Hämeen toiminnanjohtaja Päivi Rönni kertoo heikon viljasadon näkyvän kuluttajille lähinnä kotimaisesta alkuperästä kertovan joutsenmerkin katoamisena pakkauksien kyljistä, mikä harmittaa tietysti niitä, jotka suosivat kotimaisia tuotteita.

– Viljelijän näkökulmasta esimerkiksi leivän tai jauhon hinnan nousu ei tule näkymään kovinkaan nopeasti, tuumaa Rönni.

Agronomiliiton mukaan Etelä-Suomessa joka viides peltohehtaari kasvaa ohraa. Osittain ohran viljelyyn vaikuttaa lahtelaisen mallastamon Viking Maltin läheisyys ja osittain viljelyyn soveltuva maaperä.

Viking Maltin viljanhankintapäällikön Sanna Kivelän mukaan kotimaan mallasohratarpeet saadaan täytettyä, mutta vain täpärästi.

– Vähän turhan lähellä, ettei laadullinen ohra riittänyt kotimaan tuotantoa ajatellen, Kivelä tunnustaa.

Viljelijöiden huoli on kantautunut myös mallastamolle. Vaikka mallasohran suhteen tilanne onkin kohtuullinen, ei tilanne muiden kasvien kohdalla ole yhtä onnekas. Esimerkiksi öljykasveista ja härkäpavuista merkittävä osa jää tänä vuonna korjaamatta.

– Tietysti huolestuttaa meidän isännät, sillä mallasohra ei ole koko totuus heidän arjestaan, vaan siellä on muita myöhäisempiä viljoja, joita ei välttämättä ole saatu vielä puitua ollenkaan, Kivelä sanoo.

Kivelä ei usko, että huonot sääolot saavat ketään luopumaan viljelystä, mutta joillakin maatiloilla saatetaan pohtia aikaisempiin lajikkeisiin siirtymistä.

"Tiloilla on suuria vaikeuksia saada raha riittämään"

ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijan Jukka Miettisen mukaan huono sää aiheuttaa tänä vuonna viljelijöille tulonmenetyksiä.

– Karkea arvio on, että yleisesti kevätviljoja viljelevät maanviljelijät eivät pääse edes nollatasolle, Miettinen arvioi.

Hänen mukaansa tuotantotarvikkeisiin kuluu sen verran rahaa, mitä sadosta saadaan ja viljelijän palkka muodostuu käytännössä EU:n maksamista tuista.

– Viljojen tuotannon kustannuslaskelmat kertovat, että nollatulokseen pääsemiseksi täytyy saada noin viiden–kuuden tonnin satotaso. Mikäli jäädään alle sen, taloudellinen tulos on negatiivinen.

Myös Päivi Rönni sanoo tilanteen olevan viljelijöille todella tiukka, vaikka Päijät-Hämeessä asiat ovat suhteessa paremmin kuin esimerkiksi Pohjois- tai Itä-Suomessa.

– Kyseessä on jo viides vuosi, kun viljatiloilla ollaan kannattavuuden äärirajoilla. Lopputulos on se, että tiloilla on suuria vaikeuksia saada raha riittämään, toteaa Rönni.

Hän lisää, että maa- ja metsätalousministeriä Jari Leppää on varmasti informoitu hyvin tilanteesta ja uskoo ministerin tekevän kaikkensa myös Brysselin suuntaan, jotta tilannetta voitaisiin jollain tavalla helpottaa.

– On hyvä, että kaikki keinot käytetään, mutta en tiedä kuinka paljon sieltäkään pystytään loppujen lopuksi saamaan.

ProAgrian markkinatilannekatsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan laadukkaalle elintarvikeviljalle, kuten leipävehnälle ja mallasohralle on lisääntyvää kysyntää sekä maailmalla että Suomessa ja niiden hintatason uskotaan nousevan seuraavana satovuonna.

Vaikka osin Baltian ja Keski-Euroopankin maissa on kohdattu samantyyppisiä sadonkorjuun vaikeuksia kuin Suomessa, eivät nämä tapahtumat kuitenkaan vaikuta merkittävästi tämän satokauden markkinahintoihin. Syynä ovat suuret maailmanlaajuiset varastot, jotka puskuroivat hintamuutoksia.

Viljan kuivatuksesta suuret kulut

Tänä syksynä märän viljan kuivatus on tuonut suuren ylimääräisen kuluerän monelle viljelijälle.

– Lisäksi, kun viljan hinta on muutenkin alhainen, kaikki ylimääräinen kulu on aina itseltä pois, arvioi Mikko Metsäkangas.

Viljelijä jaksaa uskoa, että seuraava satokausi olisi parempi. Moni on kuitenkin tilanteessa, jossa kasvavan laskupinon takaa on vaikea ajatella positiivisesti.

– Tiedän, että moni on aika vaikeassa tilanteessa. Esimerkiksi konekauppapuolella ostajat rupeavat olemaan aika harvassa, kun kaikkia ei-pakollisia ostoja koitetaan lykätä. Monella laskupinot ovat melko isot ja niistä pitäisi jollain selvitä.

Lue seuraavaksi