yle.fi-etusivu

Eläkeläinen haluaa olla netissä, mutta entäs kun puhelin tekee tenän?

Kurssit ja mediapajat eivät ikäihmisille riitä. Kun laite temppuilee ja omat taidot loppuvat, apua tarvittaisiin saman tien.

tieto- ja viestintätekniikka
eläkeläinen käyttää kännykkää
AOP

Digitaaliset laitteet ja palvelut muuttuvat kiivaaseen tahtiin. Eläköitymisen myötä moni on pulassa, jos lähellä ei ole apujoukkoa.

Nastolalaiselle Heikki Paukkulalle nuoremmasta sukupolvesta on ollut paljon apua sähköisten laitteiden kanssa.

– Ei ole ollut helppoa, mutta eläkeläisellä on aikaa funtsia. Tarvittaessa tyttären lapset auttavat, hän kertoo.

Paukkula on ollut jo useamman vuoden eläkkeellä. Työssä hän käytti robottitekniikkaa, mutta opetteli käyttämään internetiä vasta eläköitymisen myötä.

Tarvittaessa tyttären lapset auttavat.

Heikki Paukkula

– Kotona on läppäri ja tabletti. Kännykkä minulla on vanhanaikainen.

Paukkula kertoo hakevansa verkosta monenlaista tietoa.

– Käyn netissä monta kertaa päivässä. Aamulla katson ensiksi säätiedot ja otsikot, jotta tiedän, mitä maailmalla on tapahtunut. Ja kyllä vielä ennen nukkumaan menoa läppäri pitää avata. Pankkiasiat meillä hoitaa vaimo.

Veteraanitoiminnassa mukana oleva mies auttaa muitakin.

– Lähinnä se on tiedonhankintaa tai jotakin pientä apua verkossa. Moni veteraaneista on yli 90-vuotias. Minä autan, kun osaan ja voin.

Heikki Paukkula puhuu kännykkäänsä.
Heikki PaukkulaHeikki Kiseleff / Yle

"Facebookin kautta pidän yhteyksiä ja saan tietoa tapahtumista"

Nastolassa tehtiin sähköistä asiointia ja –palveluja ikäihmisille tutuksi vanhustenviikolla.

Heikki Paukkulan mukaan vastaavia tilaisuuksia on ollut aikaisemminkin ja ne ovat hyödyllisiä, mutta edellyttävät, että sähköinen maisema on jo jossain määrin tuttu.

Samoin ajattelee älykännykällä ja tabletilla tilaisuuteen varustautunut Paula Pyykönen. Laitteet kulkevat usein hänen mukanaan, mutta kotona Pyykönen istahtaa mieluiten kotikoneen ääreen.

– Näyttöä on mukavampi katsella. Lähinnä ajattelen silmiä. Ei tarvitse tihrustaa, kun fonttikokoa voi suurentaa.

Älypuhelimen Pyykönen päätti hankkia, koska ”mainokset tekevät tehtävänsä”.

Viihdekäyttö on aika vähäistä.

Paula Pyykönen

– Joskus on hankalaa ja olen joutunut ottamaan yhteyttä tukipalveluun.

Paula Pyykönen asioi verkossa, lukee lööppejä ja on Facebookissa.

– Viihdekäyttö on aika vähäistä. Facebookin kautta pidän yhteyksiä ja saan tietoa tapahtumista. Viestit kulkevat sähköpostilla.

Paula Pyykönen tutkii tablettiaan.
Paula PyykönenHeikki Kiseleff/ Yle

Erot alkavat näkyä 75 vuoden paikkeilla

Paula Pyykönen ihmettelee, miksi kattava ja toimiva tuki puuttuu, vaikka asiointia muuten viedään vauhdilla verkkoon.

– Protestoin sitä. Minullakin on tuttuja, joilla on korkea kynnys tarttua laitteisiin saati opetella käyttämään sähköisiä palveluja. Ja jos sitten rohkeutta löytyisikin, kuka heitä tukisi ja opettaisi?

Tutkimusten mukaan työelämässä opitut digitaidot vanhenevat nopeasti, kun työnantajan tuki loppuu, ja uudet laitteet, ohjelmistot ja viimeisimmät päivitykset on hankittava itse.

Eurooppalaiset vertailut kertovat, että suomalaista työikäisistä reilulla 20 prosentilla on vaikeuksia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä.

Noora Talsi

– Vastaeläköityneet ovat vielä muutamia vuosia työikäisiin verrattavassa tilanteessa, mutta 75 vuoden jälkeen erot alkavat näkyä, kertoo tutkimusjohtaja Noora Talsi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Talsi muistuttaa, että työikäisissäkin on eroja.

– Eurooppalaiset vertailut kertovat, että suomalaista työikäisistä reilulla 20 prosentilla on vaikeuksia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisessä. Taidot tuskin paranevat sen jälkeen, kun he jäävät eläkkeelle.

Näppäinpuhelin
Näppäinpuhelimien sijaan kaupoissa myydän nyt hipaisutoiminnoilla varustettuja älykännyköitä. Heikki Kiseleff / Yle

Jos digiosaamisesta halutaan kansalaistaito, tukea täytyy olla saatavilla

Samalla kun palveluja viedään verkkoon, pitäisi Noora Talsin mukaan miettiä sitä, oletetaanko, että kaikki kansalaiset pysyvät mukana ja osaavat täyttää esimerkiksi sähköisen hakemuksen.

– Jos oletetaan, että digitaalinen käyttötaito on lukutaitoon verrattava oikeus ja velvollisuus, kyllä siihen täytyy olla myös tukea saatavilla.

Talsin näkemys saa tukea valtiovarainministeriöstä. Siellä myönnetään, ettei ongelmaa ratkaista tulevaisudessa pelkästään vapaaehtoisten voimin.

Noora Talsin mukaan tilannetta helpottaisi jo se, että järjestelmät tukisivat toisiaan.

– Ihan meitä kaikkia ajatelleen verkkopalvelujen pitäisi keskustella keskenään. Nyt omat tiedot pitää kerta toisensa jälkeen kirjata ja samankaltaisiin kysymyksiin vastata aina vain uudelleen.

Yli 90 prosentilla yli 75-vuotiaista on kännykkä käytössä.

Noora Talsi

Talsin mukaan laitevalmistajat ovat huomioineet nihkeästi vanhusväestön tarpeet – siitäkin huolimatta, että käyttäjäjoukko on kasvava.

– Yli 90 prosentilla yli 75-vuotiaista on kännykkä käytössä. Se ei vielä kovin usein ole älypuhelin, mutta ne tulevat varmasti yleistymään varsinkin, jos mitään muuta ei ole kaupoissa tarjolla.

Älypuhelin kosketusnäyttöineen saattaa olla iäkkäälle kuitenkin näppäinpuhelinta hankalampi, jos näkökyky on heikko tai motoriikka kankea.

– Digitaalisten laitteiden pitää olla helppokäyttöisiä, hyviä ja hyödyllisiä. Esimerkiksi näppäinpuhelin on ikäihmiselle kätevä, kun yhden painalluksen takaa löytyy numero pikavalintana, tutkimusjohtaja Talsi tietää.

_Radio Suomessa pidetään Digi-ilta torstaina 12.10.2017 klo 18–21._