Professori: Omistajaohjausosaston konsulttihankinta ei täytä lain vaatimuksia

Ainakin yhdessä hankintapäätöksessä on selkeä virhe. Päätöksissä on vedottu kiireeseen ja noudatettu vanhoja pykäliä.

omistajaohjaus
Tomi Voutilainen
Tomi VoutilainenRoni Rekomaa / Lehtikuva

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston tapa valita salaisten konsulttiselvitystensä tekijät arveluttaa julkisoikeuden professori Tomi Voutilaista.

Omistajaohjausosasto voi tilata salassa pidettäviä selvityksiä konsulttiyhtiöiltä ilman, että tekijöitä kilpailutettaisiin avoimesti missään vaiheessa. Ainakin yhdessä tämänvuotisessa tilauksessa omistajaohjaus on tilannut salaisen konsulttiselvityksen suoraan yhdeltä konsulttitoimistolta, vaikka tilauksen enimmäisarvo ylitti hankintalaissa määritellyn 60 000 euron kilpailutusrajan. STT hankki selvityksen hankintapäätöksen käyttöönsä julkisuuslain perusteella.

Omistajaohjausosasto ei käytä puitejärjestelyä, jossa konsulttiyhtiöt karsitaan ensin avoimella kilpailulla. Puitesopimuksen saaneilta yhtiöiltä voidaan järjestelyssä myöhemmin ostaa palveluita myös kilpailuttamatta.

Konsultit rekisteristä

Sen sijaan omistajaohjausosasto valitsee konsultteja neuvonantajarekisteristään, johon yhtiöt saavat ilmoittautua suoraan ilman kilpailutusta. Jos selvitys halutaan esimerkiksi liikesalaisuuksien takia tilata salaisena, rekisteristä poimitaan yhtiöt, joilta tarjousta pyydetään. Joskus työ voidaan tilata suoraan joltain neuvonantajarekisteriin merkityltä yhtiöltä.

–  Pyrimme aina joka tapauksessa kilpailuttamaan ja pyytämään tarjoukset usealta palveluntoimittajalta. Suorahankinnat ovat mahdollisia muun muassa erityistilanteissa, joissa ei ylitetä (hankintalaissa määriteltyä) kynnysarvoa, hallitusneuvos Ilpo Nuutinen valtioneuvoston omistajaohjausosastolta sanoo.

Vuoden 2016 loppuun asti kaikki yli 30  000 euron arvoiset hankinnat piti kilpailuttaa. Uudessa, tämän vuoden alussa voimaan tulleessa laissa raja nousi 60  000 euroon.

Neuvonantajarekisterin käyttötapa ei vakuuta oikeustieteilijää.

–  Tällainen malli pitäisi toteuttaa lähtökohtaisesti puitejärjestelyllä hankintalain mukaisesti. Pelkästään se, että neuvonantopalvelussa tullaan käsittelemään salassa pidettäviä tietoja ei riitä perusteeksi ohittaa hankintalain säännökset, sanoo Voutilainen.

Voutilainen työskentelee professorina Itä-Suomen yliopistossa.

Selityksenä kiire

STT kertoi maanantaina, että junamatkustamisen kilpailumallin taustalla käytiin kovaa vääntöä liikenne- ja viestintäministeriön ja valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston välillä. LVM ja omistajaohjausosasto tilasivat valmistelun aikana seitsemän selvitystä, jotka maksoivat yhteensä noin 700 000 euroa.

Omistajaohjauksen tilaamien selvitysten hankintapäätöksissä kerrotaan, että asiaan liittyviä konsulttiselvityksiä tilattiin kiireessä.

Toukokuussa omistajaohjausosasto tilasi Spring Advisor -konsulttiyhtiöltä selvityksen, jonka perushinta oli 50 000 euroa. Sen lisäksi varauduttiin kuitenkin maksamaan 25 000 euron lisäpalkkio, joten tilauksen enimmäishinta nousi yli lain mukaisen kilpailutusrajan. STT ei saanut omistajaohjausosastolta tietoa siitä, minkä verran palkkiosta lopulta maksettiin.

–  Hankintalain mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Tässä Springin tapauksessa hankinnan ennakoitu arvo hankintalain mukaisesti on 75 000 euroa, joten siihen kyllä selvästi olisi pitänyt soveltaa hankintalakia, ellei jonkin muun säännöksen perusteella hankinta olisi jäänyt hankintalain ulkopuolelle, Voutilainen sanoo.

Hankintapäätöksessä on vedottu edellisen hankintalain säännökseen perusteena sille, miksi hankintaa ei kilpailutettu. Jo tilauksen perushinta ylitti vanhan lain määräämän 30  000 euron rajan.

Päätöksessä selkeä virhe

Koska tilaus on tehty vuonna 2017, päätöstä ei kuitenkaan enää ole voinut perustella viime vuodenvaihteessa kumotuilla pykälillä, joihin päätöksessä viitataan. STT luetutti hankintapäätökset professori Voutilaisella, jonka mukaan kyseisessä päätöksessä on selkeä virhe.

–  Hankintalain ulkopuolelle jäävää hankintaa olisi pitänyt perustella uuden julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain säännöksiin nähden.

Finanssineuvos Jarmo Väisänen VNK:n omistajaohjausosastolta kieltää, että virhettä olisi tapahtunut, sillä selvitys tilattiin hänen mukaansa hankintalainkin salliman äärimmäisen kiireen johdosta. Väisänen oli mukana tilaamassa selvitystä.