Koe uusi yle.fi

Niklas Jaakolan ADHD-diagnoosi oli perheelle helpotus – "Osa potilaista saa diagnoosin valitettavan myöhään"

Mitä nopeammin ADHD-oireisiin havahdutaan, sitä helpompi lasta tai nuorta on auttaa. Jaakolan perheen äiti kannustaa olemaan itse aktiivinen avun hakemisessa.

ADHD
15-vuotias Niklas Jaakola.
15-vuotias Niklas Jaakola käy Kaakkurin koulua ja haaveilee lukiosta. Marko Siekkinen / Yle

Oulu

Oululainen 15-vuotias Niklas Jaakola kävelee syksyisenä aamuna kohti Kaakkurin koulua. Jaakola ei poikkea muista koululaisista kuin siinä, että hänellä todettiin 6-vuotiaana ADHD. Kyse on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä. (siirryt toiseen palveluun)

Koulunkäyntiä ADHD ei haittaa, mutta esimerkiksi kirjoittaminen on hieman vaikeaa ja siihen hän on saanut avuksi tietokoneen.

– Sulaudun joukkoon, hän kertoo.

ADHD ei hetkauta nuorta miestä puoleen tai toiseen. Hän ei osaa itse kuvitella, millaista elämä olisi ilman sitä. Jotakin erilaista hänessä kuitenkin koulukavereihin verrattuna on.

– Kun yritän keskittyä johonkin, keskittyminen herpaantuu pienimmästäkin asiasta, hän pohtii.

Diagnoosi helpotti elämää

Niklas Jaakolan saama varhainen diagnoosi oli helpotus koko perheelle. Lapsen arkea oli helpompi suunnitella, kun oireiden syy selvisi. Perhe otti esimerkiksi käyttöön kuvat, joiden avulla päivän toiminnot jäsennettiin hänelle.

– Näytin kuvilla pojalle mitä, missä ja milloin tehdään, Niklaksen äiti Johanna Jaakola kertoo.

Levottomuus ja keskittymiskyvyn puute näkyivät pojan jokapäiväisessä toiminnassa.

– Hän oli todella levoton esimerkiksi päiväkodissa, äiti Jaakola kertoo.

Keskittyminen herpaantuu pienimmistäkin asiasta.

Niklas Jaakola

ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, joka voi myös periytyä. Sen ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.

Johannalla itsellään diagnosoitiin MBD eli aivotoiminnan häiriö vuonna 1977. Hän kertoo olleensa lapsena vieläkin vilkkaampi kuin Niklas, joten hän osasi epäillä käyttäytymishäiriötä ja odottaa jonkinlaista diagnoosia pojalleen.

Niklas Jaakola haluaa jatkaa opiskeluja lukiossa.
Niklas Jaakola ei tiedä miltä tuntuu elää ilman ADHD:ta. Marko Siekkinen / Yle

Jaakolat osallistuivat myös LAKU-kuntoutukseen (siirryt toiseen palveluun). Perheen äiti haluaa muistuttaa muita samassa tilanteessa olevia: pitää olla aktiivinen tuen hakemisessa.

– Itse täytyy selvittää, millaista tukea on mahdollista saada. Meidän piti kääntää monta kiveä, Johanna Jaakola sanoo.

Apua perhe sai myös Oulun kaupungin Lanu-toiminnasta (siirryt toiseen palveluun).

Oireet voivat olla lieviä

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Juha T. Karvonen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä on sitä mieltä, että ADHD:n varhainen toteaminen olisi kaikkien etu.

– Ikävä kyllä osa potilaista saa ADHD-diagnoosin valitettavan myöhään. Olisi hyvä, jos se todettaisiin jo viisivuotistarkastuksessa neuvoloissa, Karvonen kertoo.

Kuvilla näytin pojalle, mitä, missä ja milloin tehdään.

Johanna Jaakola

Myös hoitoonpääsyä pitäisi Karvosen mukaan tehostaa. Esimerkiksi opettajilla pitäisi olla mahdollisimman helppo ottaa yhteys ammattilaisiin, jotta hoitopolulla päästäisiin nopeasti eteenpäin.

Yksi syy siihen, että ADHD-diagnoosi todetaan joillakin myöhään, voi olla se, että oireet ovat joillakin nuorilla lieviä.

– Mitä aikaisemmin oireisiin herättäisiin, sitä tehokkaampia hoidot olisivat, Juha T. Karvonen pohtii.

Tuella tärkeä rooli   

ADHD-liiton toiminnajohtaja Nina Hovén-Korpelan mukaan lääkkeiden käyttö on ADHD:n hoidossa Suomessa Pohjoismaiden vähäisintä. Hovén-Korpela kertoo, että lääkkeiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt Suomessa.

– Olisiko kyse hoidon tehostumisesta, että lääkityksiä aloitetaan aikaisempaa enemmän. Lääkitys on kuitenkin ADHD:n hoidossa toissijainen, sillä sairautta pyritään helpottamaan muilla toimilla koulussa ja kotona, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Juha T. Karvonen selventää.

Sulaudun joukkoon.

Niklas Jaakola

ADHD:n hoidossa tuella on iso merkitys. Tuki voi olla esimerkiksi erityisopetusta, terapiaa, vertaistukea tai kuntoutusohjausta.

Oululainen Niklas Jaakola katsoo omaan tulevaisuuteensa valoisasti. Yläkoulun jälkeen toiveena on päästä lukioon.