Suomen vanhimman kirjallisuuspalkinnon saa evakoista kirjoittanut Eeva Kilpi: "Olemme näköjään unohtaneet oman menneisyytemme"

Eeva Kilpi, 89, on saanut 25 000 euron arvoisen SKS:n palkinnon. Kilpi on kirjoittanut paljon evakkoudesta, eikä voi ymmärtää vihamielistä suhtautumista pakolaisiin.

Eeva Kilpi
Eeva Kilpi vastaanottaa Nummisuutarin Eskon käsipuolessa  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) Aleksis Kiven rahaston palkinnon.
Kirjailija Eeva Kilpi vastaanotti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven rahaston palkinnon Helsingissä tiistaina.Markku Ulander / Lehtikuva

Eeva Kilpi on aidosti hämmästynyt ja otettu palkinnostaan. Yhä karjalan murretta puhuva Kilpi on vaatimaton, vaikka hänen tuotantonsa sisältää yli 30 teosta.

– Mie olen aivan ällikällä lyöty. Että miun osakseni tällaista vielä tulee, hämmästelee Kilpi puhelimessa.

Kilpi on rakastettu kirjailija ja hänen kirjojaan on myös käännetty useille kielille. Suomalaisen kirjallisuuden seuran palkintolautakunta kiittää Kilven monipuolista ja yhteiskunnallisesti merkittävää elämäntyötä.

Kilpi debytoi vuonna 1959 novellikokoelmalla Noidanlukko. Siitä lähtien hän on kirjoittanut niin romaaneja kuin runo-, essee- ja novellikokoelmia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin, jossa hän tarkastelee evakkoutta.

Sama teema esiintyy myös lukuisissa muissa teoksissa kuten omaelämäkerrallisessa sotatrilogiassa Talvisodan aika (1989), Välirauha, ikävöinnin aika (1990) ja Jatkosodan aika (1993).

Omien kokemuksien valossa Kilpi on seurannut kummastellen suomalaisten reaktioita viime vuosien pakolaistulvan edessä. Hänen on vaikea käsittää vihamielistä ja jopa väkivaltaista suhtautumista pakolaisiin.

– Olen itse haavoittunut sielultani sodan ja oman pakolaisuuteni takia. Siksi minulla on avoin mieli vastaanottaa pakolaisia Suomeen.

Kilpi kehottaakin suomalaisia pohtimaan ratkaisuja ongelmaan ja löytämään sopuisa tapa rinnakkaiseloon.

– Meidänkin perhe asui monissa taloissa ja piharakennuksissa. Kerran teimme kodin kanalaan. Mutta tunsimme aina olomme turvalliseksi. Olemme näköjään unohtaneet jo oman menneisyytemme ja tuudittautuneet hyvinvointiin.

"Saatan kirjoittaa vielä"

Karjalaisuuden ja evakkokokemusten lisäksi Kilpi on kirjoittanut naiseudesta ja äitiyteen liittyvistä oletuksista. Kilpi on tuonut usein esiin äitiyden ja taiteilijuuden ristiriitaa. SKS:n palkintoraadin mukaan Kilven tuotannossa yhteiskunnallinen pohdinta lomittuu luontevasti yhteen omaelämäkerrallisten ainesten kanssa.

Myös luonto ja eläimet ovat tärkeitä Kilven tuotannossa. Hän julkaisi vuonna 1987 runokokoelman Animalia, jossa puolustetaan eläinten oikeuksia. Ihmisen ja luonnon valtasuhteiden pohdiskelu toistuu usein Kilven tuotannossa.

Lähes yhdeksänkymppisen Eeva Kilven viimeisin julkaisu on Kuolinsiivous vuodelta 2012. Siinä hän purkaa vanhenemiseen ja luopumiseen liittyviä tuntoja. Kilpi ei ole kuitenkaan vielä luopunut kirjoittamisesta, vaikka taukoa on ollut.

– Saattaa olla, että kirjoitan vielä. En tiedä tuleeko vielä jotain. Sitä ei koskaan etukäteen tiedä, toteaa pirteä Kilpi puhelimitse.

SKS:n Aleksis Kiven rahaston palkinto on maamme vanhin kirjallisuuspalkinto. Ensimmäinen palkinto jaettiin vuonna 1936 ja sen sai silloin runoilija Otto Manninen. Viime vuonna palkinnon sai Pirkko Saisio.