Suomen suurimmasta kaivoksesta kulkeutuu metalleja pohjaveteen – Ei kelpaisi talousvedeksi

Kevitsan kaivosyhtiö myöntää, että selkeitä muutoksia on havaittavissa. Valvova viranomainen ei osaa vielä sanoa, onko kysymys vakavasta asiasta. 

kaivosteollisuus
Kevitsan kaivoksen tuotantorakennuksia suuren rikastushiekkajätealtaan yli katsottuna. Kevitsa, Sodankylä 6.10.2017
Kohonneet metallipitoisuudet on mitattu suuren rikastushiekkajätealtaan eteläreunan lähistöltä.

Sodankylässä Suomen suurimman kaivoksen Kevitsan metalleja pääsee pohjaveteen. Kaivos on toiminut viitisen vuotta ja tuottaa pääosin nikkeliä ja kuparia. Sen omistaa ruotsalainen Boliden.

Pohjaveden huomattavasti kohonneet metallipitoisuudet havaittiin puolitoista vuotta sitten. Tämä käy ilmi kaivosyhtiön puolesta päästöseurantaa tekevän konsulttiyhtiö Rambollin vuoden 2016 yhteenvetoraportista.

– Siellä on kohonneita nikkelipitoisuuksia ja joitakin muita metalleja, mutta myös klorideja, sanoo Boliden Kevitsan kaivoksen ympäristöpäällikkö Ulla Syrjälä.

Jo ennen kaivosta alueen pohjavesistä malmion läheltä mitattiin paikoin korkeita nikkelimääriä. Niiden syynä pidetään malmion luontaista nikkelipitoisuutta.

Konsulttiyhtiö Pöyryn laatimassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vuodelta 2011 Kevitsan alueen pohjavesiä sanotaan laadultaan pääosin hyviksi ja luonnontilaisiksi. Pöyryn mukaan ”yksittäisistä havaintoputkista on havaittu alueen geologiasta aiheutuvaa heikompilaatuista vettä, alhainen pH, kohonnut nikkelipitoisuus”.

Kaivoksen myötä nikkeliarvot kohonneet uusilla alueilla

Kaivoksen käynnistymisen jälkeen huomattavasti muuttuneet ja kohonneet metallipitoisuudet on mitattu suuren rikastushiekkajätealtaan eteläreunan lähistöltä. Siellä nikkelipitoisuus on noussut yli talousveden sallitun rajan 20 mikrogrammaa litrassa. Ennen kaivosta vuonna 2010 pitoisuus oli 9,30 mikrogrammaa ja viime elokuussa 25 mikrogrammaa.

Jos ei mitään tehtäisi, niin se olisi kyllä huono.

Ulla Syrjälä

Kaivosyhtiön mukaan muuttuneissa pitoisuuksissa ei ole kyse pohjaveden pilaamisesta.

– En itse luokittelisi välttämättä pilaantumiseksi, mutta kyllä ihan selkeitä muutoksia on havaittavissa. Jos ei mitään tehtäisi, niin se olisi kyllä huono, sanoo Bolidenin Kevitsan kaivoksen ympäristöpäällikkö Ulla Syrjälä.

Kevitsan ympäristövaikutusten arviointiasiakirjoista selviää, että vuonna 2010, eli ennen kaivosta, korkein mitattu nikkelimäärä 95 mikrogrammaa litrassa mitattiin malmion läheltä. Viime elokuussa saman pohjavesiputken näytteen arvo oli 150 mikrogrammaa nikkeliä litrassa.

Kevitsan kaivos, Sodankylä, Lappi
Eemil Friman / Yle

Lapin ely-keskus: pohjavesimuutos ei riko ympäristölupaa

Valvova viranomainen eli Lapin ely-keskus ei osaa vielä sanoa, onko Kevitsan kaivos pilannut pohjavesiä ja onko kysymys vakavasta asiasta.

– Kevitsan ympäristö- ja vesitalousluvassa ei ole erikseen lupaehtoja pohjaveden laadulle. Kaivosyhtiö on laajennuksen lupahakemuksessaan todennut, että alkuaineiden pitoisuudet pohjavedessä saattavat kohota. Eli yhteenvetona: lupaehtoja ei ole rikottu, toteaa Kevitsan päästövalvonnasta vastaava ylitarkastaja Tuija Hilli Lapin ely-keskuksesta.

Hän myöntää, etteivät kohonneet metallipitoisuudet tulleet täysin yllätyksenä.

– Tietyllä tapaa ehkä ei, koska kyllä se aika oletettavaa on, että jonkinnäköisiä muutoksia kaivosalueen lähiympäristön pohjavesissäkin on. Mutta toisaalta se, että missä havaitaan ja mitä, niin se on kyllä tietynlainen yllätys, vastaa ylitarkastaja Tuija Hilli.

Tietyllä tavalla on tietysti huolestuttavaa, että tapahtuu jotakin mille ei tiedetä syytä.

Tuija Hilli

Boliden teettää parhaillaan pohjavesien hallintasuunnitelmaa konsulttiyhtiö Golder Associatesilla. Siinä arvioidaan riskit ja kuinka pohjaveden laatua voidaan parantaa.

– No kyllähän se tietyllä tavalla on tietysti huolestuttavaa, että tapahtuu jotakin mille ei tiedetä syytä. Mutta ei sitä pidä ylikorostaa kuitenkaan. Täytyy nyt selvittää, mistä on kyse ja sen jälkeen sitten tarvittaessa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, sanoo Hilli Lapin ely-keskuksesta.

Sodankylän kunta pelkäsi pohjavesien pilaantumista

Konsulttiyhtiö Rambollin raporteissa arvioidaan, että pohjavesien lisääntynyt metalli olisi peräisin suuren jätealtaan vesistä.

Kaivosyhtiö, konsultit ja ely-keskus kiistävät että kyseessä olisi vuoto. Heidän mukaansa kyse on metallipitoisten vesien suotumisesta pohjavesiin tai siitä, että pohjavesien virtaussuunta on muuttunut kaivoslouhoksen ja suuren jätealtaan hydrostaattisen paineen takia.

Kevitsan ensimmäinen kaivosyhtiö FQM velvoitettiin vastustuksesta huolimatta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kolme vuotta sitten rakentamaan suurelle jätealtaalle 10 miljoonaa euroa kalliimpi pohjasuojaus kuin yhtiö olisi halunnut.

Kalliimpaa pohjasuojausta vaati muiden viranomaisten kanssa Sodankylän kunta. Kunta oli huolissaan siitä, että Kevitsan alueen ruhjeinen kallioperä voi mahdollistaa metallien virtauksen pohjavesissä jopa kymmenien kilometrien päähän.

Lapin ely-keskuksen mukaan Kevitsan kaivoksen aloittanut FQM-kaivosyhtiö on yhtiön ely-keskukselle lähettämien asiakirjojen mukaan tehnyt KHO:n vaatiman kalliimman pohjarakenteen.

Kevitsan kaivoksen lähellä ei ole talousvesikaivoja. Lähimmät ovat 7-8 kilometrin päässä. Pöyryn vuoden 2011 yva-arviointiselostuksen mukaan Kevitsan kaivospiirin lähin luokiteltu pohjavesialue on kahdeksan kilometriä kaivospiirin eteläpuolella Moskuvaarassa.

Myös kaivoksen sivukivikasoista on liuennut veteen nikkeliä enemmän ja nopeammin kuin alun perin oli arvioitu.

Kevitsa on louhintamääriltään Suomen suurin kaivos. Tukesin tilaston mukaan vuonna 2016 Kevitsan kaivos louhi kaikkiaan 39 578 998 tonnia eli 39,6 miljardia kiloa. Siitä malmia tai hyötykiveä oli 7,6 miljardia kiloa. Se on yksi kilo per maapallon asukas.

Malmista saadaan Kevitsan lopputuotteita eli nikkeli- ja kuparirikastetta yhteensä noin 200 000 tonnia vuodessa eli 200 miljoonaa kiloa. Rikasteet viedään Harjavaltaan Bolidenin sulattoon jatkojalostettavaksi. Lopputulos on 10 000 tonnia nikkeliä ja 20 00 tonnia kuparia vuodessa.

Kevitsan kaivoksen avolouhos on nyt noin 160 metriä syvä. Louhinnan myötä syvyys on lopulta 500 metriä. Sodankylä 2.10.2017
Kevitsan kaivoksen avolouhos on nyt noin 160 metriä syvä. Louhinnan myötä syvyys on lopulta 500 metriä. Sodankylä 2.10.2017Jarmo Honkanen / Yle