yle.fi-etusivu

Akseli Gallen-Kallela maalasi tauluun Eevin isoisoukin haavaisen jalan – nyt Eevi on 6-vuotiaana taiteentuntija

Vehmersalmelainen Pekka Miettinen ikuistettiin taidehistoriaan, kun Akseli Gallen-Kallela teki hänestä Sammon taonta -teoksen mallin. Nyt Miettisen 6-vuotias jälkeläinen on innostunut opiskelemaan taiteilijan vaiheita.

kuvataide
Eevi Hanttu.
Sakari Partanen / Yle

Kuusivuotias Eevi Hanttu painautuu lähelle ukkiaan ja kuuntelee tarkkaan tarinointia Sammon taonta -maalauksesta.

Ukki alkaa kysellä, että muistatkos Eevi, kuka oli tässä alasimessa ja kuka oli seppä? Eevi luettelee empimättä kaikki maalauksessa malleina olleet paikkakuntalaiset henkilöt: Taavetti Antikainen, Matti Turunen eli Muitra-Matti, Aapeli Happonen ja Paavo Räsänen.

Yksi taulun henkilöistä on erityinen: Eevin ukin isoukki Pekka Miettinen. Hän oli Mustaharjun isäntä, kun Akseli Gallen-Kallela vieraili tilalla perheineen vuonna 1893.

Maalauksessa Miettinen on taka-alalla puettuna vaaleaan rohdinkankaiseen pukuun, jonka oli ommellut Akselin vaimo Mary. Lisäksi Gallen-Kallela maalasi Ilmarisen vasemmaksi jalkateräksi Pekka Miettisen haavaisen jalan.

– Taiteilijan mielestä Matti Turunen oli tarpeeksi rujon näköinen sepäksi, mutta rumuutta lisäämään tarvittiin vielä haavainen jalkaterä, esittelee maalauksen yksityiskohtia Pekka Miettisen jälkeläinen Jukka Miettinen.

Eevi Hanttu.
Sakari Partanen / Yle

Akselin halu kuvata rumuutta ilmenee myös toisesta Vehmersalmella maalatusta taulusta Rokonarpinen savolainen, jonka mallina hän käytti Mustaharjun työmiestä Kusti Ukkosta. Miehen kasvot olivat arpiset isorokon jäljiltä, kertoo Jukka Miettinen.

Suuren taiteilijan vierailu Mustaharjussa on Miettisille tärkeä osa suvun historiaa

Tarinat Gallen-Kallelan vierailusta ovat siirtyneet Miettisen suvussa suullisena perintönä sukupolvelta toiselle. Eläkepäivinä Jukka Miettinen kiinnostui aiheesta kuitenkin syvemmin. Suurin sykäys oli keväällä, kun häntä pyydettiin kertomaan Akselin perheen vierailusta Mustaharjussa Kotiseutuni Kuopio -piiriin.

Miettinen alkoi kerätä materiaalia taiteilijasta ja tartutti samalla innostuksen lapsenlapseensa Eeviin. Tämä seurasi tarkkaan kahden viikon aikana, kun isoisä tutki kuvia ja kirjekopioita Akselin, Maryn ja heidän tyttärensä Impi-Marjatan kesästä Vehmersalmella.

Eevi käy usein metsässä paikalla, jossa Sammon taonta on tehty. Kesän aikana Gallen-Kallela maalasi Mustaharjussa kaikkiaan 12 taulua ja teki lukuisia luonnoksia. Erityisen viehättynyt Eevi on myös Akselin vaimostaan maalaamaan teokseen Mary Gallen kalliomaisemassa.

Jukka Miettinen ja Eevi Hanttu.

Sammon taonnan maalauspaikka löytyy edelleen tilan mailta

Gallen-Kallela oli etsinyt sopivaa maisemaa Kalevala-aiheiselle teokselleen ensiksi Rautalammilta, mutta ei ollut sitä sieltä löytänyt, joten Minna Canth oli neuvonut taiteilijan Mustaharjuun. Sopiva kivinen ja mäntymetsäinen maisema löytyi aivan tilan pihapiirin läheltä.

Jukka Miettinen kertoo, että nyt louhikon ympärillä kasvaa jo kolmas metsäsukupolvi. Maalauksen aikaan paikka on muistuttanut korpea. Puut ovat olleet kaarnakylkisiä mäntyjä.

Mary oli kovasti tykännyt mäntymaisemasta ja sen takia taiteilija valitsi ateljeepaikakseen myös Ruovedellä kallioisen männikkötöyrään läheltä järveä. Jukka Miettinen on löytänyt Maryn kirjeistä jopa viitteitä, että perhe olisi harkinnut talon rakentamista Mustaharjuun.

"Sitten siellä varmaan menee koko päivä ja yö"

Eevi Hanttu.
Sakari Partanen / Yle

Eeville ja ukille on ollut kohokohta, kun Ateneumin kiertonäyttely "Suomen taiteen tarina" saapui tänä syksynä Kuopion taidemuseoon. Siellä he pääsivät ensi kertaa näkemään Sammon taonnan alkuperäisenä.

Eevi on ehtinyt käydä näyttelyssä lyhyessä ajassa jo kolme kertaa. Neljäs tulee pian, kun hänen esikouluryhmänsä vierailee museossa. Lisäksi pikkutyttö on pyydetty "asiantuntijaksi" museon taidevarttiin, kertoo isä Petri Hanttu ylpeänä.

Kuopion taidemuseon omasta kokoelmasta Eeville on tullut tutuksi Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti. Myös Hugo Simbergin ja Fanny Churbergin teokset ovat alkaneet kiinnostaa.

Nyt Eevi on saanut kutsun vierailulle myös Ateneumiin.

Hän miettii, voisiko Atenumissa olla myös Akselin tyttärestään Impi-Marjatasta maalaama taulu Leikkivä lapsi rannalla. Taulu ja tyttären kohtalo on mietityttänyt kuusivuotiasta. Impi-Marjatta kuoli nelivuotiaana kurkkumätään Ruovedellä.

Gallen-Kallela-museosta kerrotaan, maalaus ei kuitenkaan ole nähtävillä. Se myytiin vasten taiteilijan tahtoa USA:ssa, kun Gallen-Kallelan teosten näyttely kiersi siellä 1920-luvulla. Ei tiedetä, kenelle teos myytiin. Sen sijaan akvarellityö Marjatta on museossa säilytyksessä ja on aika usein myös esillä.

Ateneumista on luvattu, että vierailu siellä tarjoaa Eeville paljon muita Gallen-Kallelan teoksia katsottavaksi.

– Sitten siellä varmaan menee koko päivä ja yö, huokaisee pieni taiteennälkäinen tyttö ison taulumeren keskellä.

Korjaus 15.00: Toisin kuin artikkelin alkuperäisessä versiossa luki, Gallen-Kallela ei vieraillut Mustaharjussa vuonna 1983 vaan 1893. Lisätty myös päivitetty tieto "Leikkivä lapsi rannalla" -maalauksen historiasta.