Tutkija ja energiayhtiö kiistelevät kierrätysmuovien vaaroista – vielä kesällä Fortum maksoi ja kiitti tutkimuksesta, jota se nyt arvostelee

Tutkija Samuel Hartikaisen mukaan kierrätysmuoviin voi jäädä ihmiselle vaarallisia jäämiä. Fortumin mukaan mahdolliset mikrobikasvuston jäämät kuolevat viimeistään kierrätyslaitoksella.

muovin kierrätys
Kauhakuormaaja työntää muovijätettä
Antti Karhunen / Yle

Voiko kierrätysmuoviin jäädä kierrätysprosessin aikana ihmiselle vaarallisia jäämiä vai ei? Väitöskirjatutkija Samuel Hartikaisen mielestä se on mahdollista, kun taas Fortumin Waste Solutionsin muovijalostamon tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemen mukaan se on mahdotonta.

Hartikainen on Ylen uutisoimassa väitöstutkimuksessaan päätynyt siihen, että muoviin voi käytön jäljiltä jäädä jäämiä, jotka kierrätyksen aikana muuttavat alun perin turvallisen aineen ihmiselle vahingolliseksi. Kierrätysmuovi voi hänen mukaansa saastua myös säilytyksen aikana.

Hartikainen on pyrkinyt selvittämään, millaisia jäämiä muovipakkauksiin voisi pahimmassa tapauksessa jäädä käytön ja pesun jälkeen, ja miten nämä jäämät vaikuttavat muovin laatuun varastoinnin aikana.

Pesu ja sulatus ratkaisevat mahdollisen ongelman?

Fortumin vastaisku tuli nopeasti Ylen haastatteleman tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemen suulla.

– Muovinkeräysastioiden tyhjennysrytmi keräyspisteiltä kierrätyslaitokselle on nopea, joten mahdollisista elintarvikejäämistä ei ehdi muodostua haitallisia kasvustoja, Koivuniemi vakuuttaa.

Muovipakkausten keräysastia
Myös osassa kiinteistöistä on alkanut muovipakkausten keräys.Toni Pitkänen / Yle

Hänen mukaansa kierrätyslaitoksella tapahtuva muovin pesu ja sulatus kuumassa tappavat kaikki mahdolliset mikrobikasvuston jäämät.

– Viipymäaika sulatilassa on useita minuutteja ja lämpötila materiaalista riippuen 170–230 C. Siten kaikki mahdolliset pesun jälkeiset orgaaniset jäämät palavat pois.

Tutkija: "Kemiallinen mahdottomuus"

Hartikainen on Fortumin tuotelinjapäällikön käsityksestä äimistynyt. Hänen mukaansa on "kemiallinen mahdottomuus", että orgaaniset yhdisteet ja muut orgaaniset jäämät voisivat palaa pois 170–230 celsiusasteen lämpötilassa.

– Useiden orgaanisten yhdisteiden sulamispiste on korkeampi kun 230 celsiusastetta – ja vielä isomman osan kiehumispiste on paljon tätä korkeampi, Hartikainen muistuttaa.

Tutkijan mielestä tällainen kierrätysmuovimassan lämmittäminen voi päinvastoin jopa pahentaa ongelmia.

– Lämmön vaikutuksesta yhdisteistä poistuu vettä ja esimerkiksi sokerit aromatisoituvat. Seurauksena voi syntyä furfuraali-yhdisteitä, jotka ärsyttävät silmiä, ihoa ja hengitysteitä.

Koivuniemen mukaan hänen aiempi lausuntonsa kuumennuksen tehosta ei ole tarkoitettu absoluuttiseksi totuudeksi.

– Pakko vähän lieventää, hän tunnustaa.

Muovipakkauksia keräysastiassa
Kierrätykseen laitettavan muovin on oltava puhdasta.Toni Pitkänen / Yle

Lopullista totuutta lämpötiloista ei ole myöskään Helsingin yliopiston mikrobiologian dosentilla Matti Korholalla. Hänen mielestään kyseessä on "kiistanalainen juttu".

– Pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi lämmön siirtyminen ja aineiden olomuodot.

Ekokem/Fortum toimi rahoittajana

Tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemen mukaan Fortum on jo Ekokemin aikana käyttänyt rahaa ja tukenut kierrätystä ja kierrätystuotteiden materiaaliturvallisuuteen keskittyviä tutkimuksia.

Koivuniemen lausunto saa Hartikaisen hymyilemään. Eikä ihme, sillä Hartikaisen tutkimuksen on rahoittanut Koivuniemen työnantaja.

– Ekokemin eli nykyisen Fortumin ympäristöstipendirahasto myönsi 20 000 euroa Itä-Suomen yliopistolle tätä tutkimusta varten. Tavoitteena oli kehittää kierrätysmateriaalien turvallisuuden ja laadun valvontaan soveltuvia solutoksisuustestejä, Hartikainen virnistää.

Hartikaisen mukaan apurahan myöntämisen perusteena oli se, että riskien tunnistamiseen tarvitaan kemian ja toksikologian tarjoamia tutkimusmenetelmiä.

– Tämän edelleenkin jatkuvan tutkimuksen tuloksia on raportoitu viime kesäkuussa Fortumille ja ne otettiin siellä vastaan kiitosten kera. Tuloksia pidettiin silloin kiinnostavina muovien kierrätyksen kehittämisen kannalta.

Mikko Koivuniemi ei perustele muuttunutta tilannetta, mutta myöntää tienneensä Hartikaisen saamasta rahoituksesta.

– Yleisesti ottaen lisätieto on aina hyvästä, hän toteaa.