Hurja hirvenpääralli näivetystaudin torjumiseksi – metsästäjiltä toivotaan nyt tuhansia laihojen hirvien päitä

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira haluaa kartoittaa, onko hirvissä vaarallista näivetystautia. Tavoitteena on kerätä 3 000 päätä.

hirvi
Kaatunutta hirveä kuljetetaan metsässä.
Kaatunutta hirveä kuljetetaan metsässä.Mika Moksu / Yle

Evira haluaa metsästäjien lähettävän hirvien päitä tutkittavaksi, jotta virasto voi kartoittaa onko eläimissä mahdollisesti pelättyä näivetystautia CWD:tä. Hirvieläinten näivetystauti CWD (siirryt toiseen palveluun) (Chronic wasting disease) kuuluu samaan aivotautiryhmään kuin hullun lehmän tauti.

Evira patistaa Twitter-tilillään (siirryt toiseen palveluun) metsästäjiä lähettämään saaliidensa päät Eviraan, jos hirvi on kovin laiha.

"Metsästäjä! Saaliina erityislaihoja hirviä? Päät Eviraan näivetystaudin tutkimiseksi", Twitterissä kirjoitetaan.

Huoli hirvieläinten terveydestä on peräisin Norjasta, missä Bergenin lähistöltä tavattiin viime vuonna näivetystautiin sairastuneita peuroja. Sen takia tämän vuoden aikana teurastetaan ja metsästetään 2 200 luonnonvaraista tunturipeuraa maan eteläosan tuntureilla. Pohjoisempaa, Tröndelagista, löytyi kaksi tautiin menehtynyttä hirveä.

Tutkimusprofessori Antti Oksanen elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoo, että peuroista ja hirvistä löytyneet taudit ovat kuitenkin olleet niin erilaisia, ettei niiden uskota olleen tartuntoja. Epäily on, että kyseessä voi olla eläimissä itsessään syntynyt mutaatio.

Tätä nyt kartoitetaan myös Suomessa. Suomessa ei ole tautia tähän mennessä tavattu.

– Vaikka tautia esiintyisi hirmu harvinaisena Suomessa, niin se todennäköisimmin ilmenisi juuri laihoissa hirvissä ja kolarieläimissä, jos se vaikuttaa eläimen käyttäytymisen ja reflekseihin, Oksanen sanoo. Metsästyssaaliiden lisäksi näytteitä otetaan kolarieläimistä.

EU vaatii 3 000 näytettä

Eviran ruljanssi on valtava.

– Me odotamme saavamme päitä niin paljon kuin EU Suomelta vaatii, joka on 3 000 päätä. Tietenkin toivomme, että se 3 000 tulisi nimenomaan riskiryhmään kuuluvista eläimistä.

Kerättäviin eläimiin eivät kuulu pelkästään hirvet, vaan näytteitä otetaan kaikista hirvieläimistä: poroista, metsäkauriista, valkohäntäkauriista ja villeistä metsäpeuroista.

Urakkaa helpottaa se, että Suomessa metsästetään paljon. Viikonvaihteessa toden teolla alkavalle metsästyskaudelle (siirryt toiseen palveluun) on myönnetty 52 771 hirven ja 39 191 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.

Kolmetuhatta hirvenpäätä on pahimmillaan kuitenkin logistinen painajainen. Oksasen mukaan sen takia onkin päädytty siihen, että näytteiksi annettavat päät tulee lähettää aina lähimpään Eviran toimipisteeseen. Eviran sivuilla opastetaan metsästäjiä pään paketoinnissa (siirryt toiseen palveluun) kuvaohjein lähetystä varten.

Varokeinot käyttöön

Norjan tapaukset ovat herättäneet suurta huolta. Euroopan komissio pyysi Euroopan ruokaturvallisuusviranomaista EFSA:ta ryhtymään oitis toimenpiteisiin (siirryt toiseen palveluun) Pohjoismaissa ja Baltiassa, jotka lasketaan riskiryhmään. Ennen Norjan tapauksia CWD:tä ei ole tavattu Euroopasta. Sitä on ollut aiemmin Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

EU:n esittämiä varokeinoja ovat juuri meneillään olevat kartoitukset.

Eviran verkkosivuilla kerrotaan, että "tauti ei tiettävästi ole ihmisiin tarttuva eikä sitä siten pidetä varsinaisena riskinä ihmisille. Taudin esiintymisalueilla kuitenkin kehotetaan metsästäjiä varomaan hirvieläinten hermokudoksen ja imusolmukkeiden käsittelyä, koska näissä kudoksissa sairaalla eläimellä on tautia aiheuttavaa prionia. Sairaita eläimiä ei pidä käyttää ihmisravinnoksi."

Varotoimeksi listataan myös, että "EU:n ulkopuolella tuotetun käsittelemättömän hirvieläinten virtsan tuominen EU:n alueelle, mukaan lukien sen ostaminen internetistä, on kiellettyä. Houkutusvirtsaa käytetään hirvien metsästysaikana."

Ei tartu ihmiseen

– Nyt on huolta lisännyt aika paljon se, että on huomattu taudin tarttuvan apinaan, makakiin, kun niille on syötetty sairaan kauriin lihaa. Mutta kai siinä on ollut mukana hermokudosta ja apinat on altistettu suurelle määrälle proteiinia, mutta kuitenkin…, Oksanen aprikoi ja tähdentää, että näytteitä todellakin tilanteen seuraamiseksi tarvitaan.

– Amerikassa alueilla, missä tautia on tavattu, hirvieläimet pitää tarkastaa ennen syömistä. Vaikka edelleenkin pätee se, että ei ole osoitettu, että tauti tarttuisi ihmiseen.