Koe uusi yle.fi

Borrelioosia ihmiseen tartuttavat punkit leviävät huolestuttavasti – sairastuneiden määrä moninkertaistunut

Joka kuudes punkki kantaa ihmiselle muun muassa iho-, sydän- tai silmäoireita aiheuttavaa borrelioosia, paljastaa Eeva Feuthin tuore väitöskirja.

borrelioosi
Punkki imee verta iholla.
Siellä missä on puutiaisia eli punkkeja, on myös borrelioosia. Antti Heikinmatti / Yle

Jos punkki eli puutiainen pääsee puremaan, on hyvin mahdollista saada borrelioositartunta. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa noin joka kuudes puutiainen kantaa borreliooosia aiheuttavaa bakteeria.

Bakteeri siirtyy ihmiseen puutiaisen pureman kautta. Puutiaisen on kuitenkin pitänyt olla pureutuneena ihmisessä ainakin vuorokauden, jotta bakteeri imeytyisi ihmiseen.

Leviää nopeasti

Lääketieteen lisensiaatti Eeva Feuth on perjantaina 13.10.2017 tarkistettavaa väitöskirjaansa varten tutkinut puutiaisen levinneisyyttä ja taudinaiheuttajien esiintymistä Suomessa.

– Borrelioosi-tapausten määrä on kuluneen 25 vuoden aikana selvästi kasvaneet Suomessa, kertoo Eeva Feuth.

Esimerkiksi vuonna 1996 Suomessa tavattiin 450 borrelioosi-tartuntaa. Vuonna 2016 vastaava luku oli 1 933. Todennäköisesti tapauksia on enemmän, sillä kaikki varhaisvaiheen borrelioosi-tapaukset eivät kirjaudu julkisen terveydenhuollon tilastoihin.

Suhteessa eniten borrelioosia tavataan Ahvenanmaalla, jossa borrelioosia esiintyy hyvin yleisesti. Manner-Suomessa tapauksia ilmenee eniten Kaakkois-Suomessa ja Suomen rannikkoalueilla.

Borrelioositartunnat alueittain
Kuvassa borrelioositartunnat vuosittain. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa tavataan joka vuosi yli 200 borrelioositartuntaa 100 000 ihmistä kohti. Yle Uutisgrafiikka

Uusi terveydellinen huolenaihe

Borrelioositapausten määrän kasvu tekee Eeva Feuthin mukaan taudista kasvavan terveydellisen huolenaiheen Suomessa. Vaikka tartuntamäärien kasvua selittää osaltaan se, että tietoisuus borrelioosista on kasvanut ja ihmiset osaavat hakeutua hoitoon, niin tartuntojen määrän kasvu on Eeva Feuthin mukaan selvä.

– Puutiaiset leviävät koko ajan pohjoisemmaksi. Ilmastonmuutos voi selittää sitä, että puutiaiset ja niiden isäntäeläimet selviävät luonnossa paremmin.

Nyt ei ainakaan näytä siltä, että borrelioositartuntojen määrä olisi vähenemässä.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tilastojen mukaan tämän vuoden lokakuussa on havaittu yhtä paljon borrelioositapauksia kuin viime vuonna samaan aikaan.

Laaja selvitys

Tutkimusta varten ihmisiä pyydettiin vuonna 2015 lähettämään Turun yliopistolle puutiaisia. Niitä tulikin eri puolilta Suomea yli 20 000 kappaletta. Puutiaisista tutkimuspöydälle päätyi 2 000 kappaletta. Näin saatiin hyvin kattava kuva puutiaisten levinneisyydestä ja niiden kantamista bakteereista ja viruksista.

Puutiaisnäytteitä tuli Rovaniemeä myöten.

Suomessa on Eeva Feuthin mukaan pääasiassa kaksi ihmistä purevaa puutiaislajia, jotka borrelioosia kantavat. Toinen on se puutiainen, jota ihmiset ovat tottuneet tavalliseksi puutiaiseksi kutsumaan. Toinen on taigapuutiainen. Ne molemmat ovat yhtä vaarallisia borrelioosin ja puutiaisaivokuumetta aiheuttavia TBE:n kantajia.

– Tavallinen puutiainen on levinnyt käytännössä tasaisesti koko Etelä- ja Keski-Suomeen. Taigapuutiainen esiintyy kolmessa ryppäässä Pohjanmaan rannikolla, Pirkanmaalla ja Itä-Suomessa.

Taigapuutiaisia on Suomessa hyvin runsaasti. Tutkituista 2 000 puutiaisesta viidesosa oli taigapuutiaisia.

– Ei se taigapuutiainen ole yhtäkkiä tänne levinnyt, vaan kyllä sitä on ollut jo täällä jo pitkään, kertoo Eeva Feuth.

Feuthin mukaan Suomessa ei ole punkkialuetta, jossa borrelioosia ei voisi saada. Käytännössä siellä missä on punkkeja, on myös borrelioosia.

– Borrelia-bakteeria ei esiinny missään tietyllä alueella Suomea, vaan se on levittäytynyt samalla tavalla kuin puutiaisetkin. Joka paikassa on borrelia-positiivisia punkkeja.

Puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE-virus on huomattavasti borrelioosia harvinaisempi. Tutkimuksen mukaan vain 1,5 prosenttia puutiaisista kantaa TBE-virusta.

– 2 000 tutkitusta puutiaisesta kahdeksan oli sellaisia, jotka kantoivat sekä borrelioosi-bakteeria että TBE-virusta, kertoo Feuth.

Eeva Feuth
LL Eeva Feuth tutki väitöskirjaansa varten 2 000 puutiaistaTurun yliopisto

Suojautuminen borrelioosia vastaan

TBE-viruksen aiheuttamaa puutiaisaivokuumetta vastaan pystyy suojautumaan rokotteella, mutta borrelioosia vastaan sellaista ei ole edes lähiaikoina tulossa.

– Rokotteen tekeminen on kovin hankalaa. Rokote oli vuoteen 2004 saakka Yhdysvalloissa olemassa, mutta se jouduttiin vetämään pois sivuvaikutuksien ja vähäisen kysynnän takia. Borrelia-bakteerien ominaisuudet ovat sellaisia, että rokotteen tekeminen on vaikeaa, kertoo Eeva Feuth.

Puutiaisen purema aiheuttaa lähes kaikille ihmisille 2–3 senttimetriä leveän punoituksen. Jos punoituksesta tulee yli viikon kuluttua läpimitaltaan yli viisi senttimetriä leveä laajentuva punoitus, on se yleensä varma merkki borrelioositartunnasta.

– Punoitus tulee noin 70–80 prosentille tartunnan saaneista., kertoo Feuth.

Jos borrelioosia ei hoideta, 10–50 prosenttia potilaista saa uusia oireita muutaman kuukauden tai jopa vuoden kuluttua puremasta. Oireina voi olla iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita. Lapsilla ja nuorilla esiintyy kasvohermohalvausta.

– Oireet tulevat siihen elimeen, minne bakteeri menee, kertoo Eeva Faith.

Parhaiten borrelioosia vastaan pystyy suojautumaan pukeutumalla.

– Mielellään pitää vaaleita pitkähihaisia vaatteita, kun liikkuu metsässä ja tekee punkkisyynin.

Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla, jotka yleensä tehoavat tautiin.