Koe uusi yle.fi

Miksi polkupyörään ei pystytä tekemään sisärengasta, josta ilma ei karkaa? Huonon sisäkumin tunnistaa nuuhkimalla

Käyttämätön sisärengas vanhenee jopa parissa vuodessa. Kysyimme maailman parhailta rengasasiantuntijoilta, miksi vielä vuonna 2017 kumia pitää jatkuvasti pumpata.

polkupyörät
Pyöränkumia pumpataan.
Mårten Lampén / Yle

Hyvä polkupyörän sisärengas pitää hyvin ilmaa, eikä se helpolla puhkea hiekkatiellä. Hyviä sisäkumeja ei kuitenkaan juuri ole.

Oikeastaan sisäkumi ei ole enää edes oikea kumia. Euroopan myydyimmän rengasmerkin, saksalaisen Schwalben, tuotepäällikkö Marcus Lambertz sanoo, että heidän sisäkumeissaan ei käytetä luonnonkumia enää yhtään.

– Tämän hetken tekniikalla ei ole mahdollista tehdä sisäkumista täysin ilmanpitävää. Polkupyöränrenkaan vaikeus on siinä, että toisin kuin autonrenkaassa polkupyörän sisäkumissa on hyvin pieni ilmamäärä, mutta siinä käytetään korkeaa painetta. Ilman molekyylit löytävät kyllä aina tiensä renkaasta ulos.

Maksimipaineeseen pumpatusta pyöränrenkaasta saattaa kadota jopa puolet ilmanpaineesta jo ensimmäisen ajopäivän aikana, väittää maailman johtava polkupyörien ja -osien turvatekniseen testaamiseen erikoistunut yhtiö Velotech.de GmbH.

– Paikallaan seisoessaan pyörän sisärenkaan ei pitäisi menettää ilmanpainetta juuri ollenkaan. Ilmaa katoaa vasta kun tulee kuormitusta. Ja silloinkin akselipaino ratkaisee. Jos siis pyörän takaosassa on paljon painoa, karkaa takarenkaasta ajettaessa enemmän ilmaa kuin edestä, sanoo saksalaisyhtiön toimitusjohtaja Ernst Brust.

Sisärenkaiden ilmavuoto ei yleensä johdu venttiilistä. Oli renkaassa käytettävä venttiilimalli mikä tahansa, pitää ehjä venttiili oikein käytettynä paineen hyvin.

– Renkaassa käytetty materiaali ratkaisee. Se, miten se sekoitetaan ja miten se vanhenee. Valitettavasti renkaan valmistuspäivämäärä ei löydy vielä pakkauksesta. Mielestäni valmistajan pitäisi sellainen merkintä kuitenkin pakkaukseen lisätä. Sisäkumi haparoituu nimittäin todella nopeasti. Itse en laittaisi sisärengasta, joka on yli kaksi vuotta vanha.

Schwalben Lambertz taas väittää, että heidän sisärengas kestää hyvissä olosuhteissa säilytettynä noin viisi vuotta.

– Ei siihen pakettiin valmistuspäivää kannata painaa, koska silloinhan pahvipaketti pitäisi sitoa siihen renkaan valmistukseen. Meidän sisärenkaissamme on 8-numeroinen hopealla painettu koodi. Niistä kuusi ensimmäistä numeroa ovat valmistusprofiili. Esimerkiksi tänään valmistetussa renkaassa lukisi 111017. Kaupassa voi renkaan ottaa paketista ja katsoa numerot.

Haisevaa huonolaatuisuutta

Suomessa on viimeksi valmistettu sisärenkaita reilut 15 vuotta sitten.

Sisärenkaiden valmistajia on vähän ja jättimäiset pyöränkumimarkkinat ovat keskittyneet harvoille. Lähes kaikki sisäkumit valmistetaan Aasiassa. Eurooppaan kumeja tuodaan ainakin Vietnamista ja Kambodžasta. Schwalben renkaat tulevat Etelä-Koreasta.

Hinta ei kerro suoraan sisäkumin laadusta. Hyvästä kaupunkipyörän sisärenkaasta on kuitenkin varauduttava maksamaan 7-12 euroa.

– Olemme parhaiten ilmanpitäviä pyörämarkkinoilla, Schwalben Lambertz kehuu.

Pyörän sisäkumeja.
Jos pyörän vanteessa on autoventtiiliä varten tehty venttiilinreikä, tulisi myös sisärenkaaksi valita kumi, jossa on autoventtiili. Kapeammalla venttiilillä varustettua sisärengasta käytettäessä sisäkumi kuluu ja hankautuu venttiilin juuresta. Kuluminen lisää ilmavuotoa ja saattaa lopulta rikkoa sisärenkaan. Mårten Lampén / Yle

Kuluttajan on kuitenkin vaikea vertailla sisärenkaiden laatua kaupassa. Jos kumia ei saa liikkeessä otettua pakkauksesta silmäiltäväksi, neuvoo Velotechin Ernst Brust edes nuuhkimaan pakkausta.

– Haju paljastaa jo paljon. Jos rengas haisee, se on huono merkki. Sillä ei ole suurta väliä, onko rengas mattapintainen vai kirkas, mutta renkaan kovuudella on. Sisärenkaan olisi hyvä tuntua käteen hiukan pehmeältä. Kova rengas repeilee helposti, Brust sanoo.

Vaikka säilytysolosuhteet kotona olisivat valolta suojatut ja huoneenlämpöiset, ei sisäkumeja kannata hamstrata. Jos rengasta käsitellessä kumi tarttuu sormiin, on renkaan parasta ennen päivä jo takanapäin.

Testikumia rääkätään pettämiseen saakka

Ernst Brustin asiakkaina ovat käytännössä kaikki pyöränosien valmistajat. Vuonna 1991 perustetulla testausfirmalla on oikeus jakaa tai evätä tuotehyväksyntöjä kuten vaikkapa retki- ja kaupunkipyörissä käytettävää DIN EN ISO 4210 –serfikaattia.

– Sisärenkaita laboratorion rullakokeissa testatessa käytämme aina samaa ulkorengasta. Pumppaamme maksimirengaspaineen, jonka rengasvalmistaja sallii. Teemme valmistajille kestotestejä kuormittamalla rengasta, ajamalla yli reunuskivien, jarruttamalla ja ajamalla eri tienpinnoilla. Lisäksi pumppaamme niihin korkean paineen ja mittaamme, missä paineessa rengas puhkeaa.

– Me taas testaamme renkaitamme aina 5 000 kilometriin saakka. Meillä ilmanpaineesta saa kadota yksi baari kuukaudessa. Sillä ei ole väliä, ajetaanko pyörällä vai ei, yksi baari saa karata, Schwalben Lambertz sanoo Ylelle.

Ylen haastattelusta Velotech.de:n Ernst Brust sai idean testata vastaisuudessa myös sisärenkaiden suolan kestokykyä, sillä sisäkumien talviominaisuuksia ei testaa tällä hetkellä kukaan. Brustin mukaan polku- ja sähköpolkupyöristä löytyy loputtomasti testattavaa. Vastikään yhtiö testasi soittokelloja.

Koska Suomessa moni ei aja pyörällään talvella, haluaa Brust antaa vinkin.

– Jos pyörällä ei ajeta vähään aikaan, niin käännä pyörä ympäri ja varastoi se renkaat ylöspäin.

Salainen synteettinen sekoitus

Laadukkaimmat sisäkumit on yleensä valmistettu synteettisestä butyylikumista. Butyyli on melko elastinen ja samaan aikaan se pitää ilmaa hyvin sisällään. Laadukkaan renkaasta tekevät kuitenkin vasta siihen sekoitetut lisäaineet.

– Valmistajat sekoittavat ja vaihtavat näitä lisäaineita jatkuvasti. Nykyiset sisärenkaat ovat huomattavasti kestävämpiä kuin vuosikymmen sitten. No, kolmen euron tarjousrenkaita en silti ostaisi, sanoo Velotech.de:n Brust.

Elastisuutta renkaalta tarvitaan, sillä saman sisärenkaan on toimittava monen erilevyisen rengaskoon kanssa. Tulevaisuudessa sisärengaskokoja saattaa olla jäljellä enää muutama, sillä sama rengas saadaan toimimaan myös eri tuumakokojen vanteille.

Butyylin lisäksi sisärenkaita valmistetaan myös vielä elastisemmasta lateksista. Lateksilla kumista saa lähes puhkeamattoman, mutta lateksi pitää huonosti ilmaa. Sen takia se ei sovellu päivittäiskäyttöön.

Hyvä sisärengas valmistetaan yleensä muotoon puristamalla. Venttiili kiinnitetään vulkanoimalla.

– Kun rengasta testataan kuormattuna 48 tuntia rullan päällä, niin siitä katoaa ensimmäisen 24 tunnin aikana jonkun verran ilmaa, mutta seuraavan vuorokauden aikana vielä enemmän. Emme ole pystyneet selvittämään, mistä se johtuu, Ernst Brust sanoo.

Schwalben tuotepäälliköllä on työhuoneessaan Saksassa useita sisärenkaita. Kysyimme vielä Marcus Lambertzilta, ovatko he onnistuneet koskaan tekemään testirenkaan, joka ei vuoda, puhkea tai molempia?

– Ymmärrätte varmaan, että en voi vastata tuohon kysymykseen, Lambertz nauraa.

Juttua varten on pyydetty tietoa myös Suomen viimeisen sisäkumivalmistajan, Suomen rengastehtaan toimitusjohtaja Arto Huhtiselta, Helkaman tuotekehitysinsinööri Marko Mehtoselta sekä Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin professori Jyrki Vuoriselta. Pyysimme haastattelua myös sveitsiläistestissä huonommin menestyneeltä rengasvalmistaja Continentalilta. Haastateltava luvattiin, mutta lopulta haastattelua ei Saksasta saatu.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Seksuaalinen häirintä

Anna Kontula A-studiossa: "On kansanedustajia, jotka tulevat niin metsästä, etteivät he ole huomanneet meidän elävän 2000-lukua”

Talvisää

Painava lumi painoi kuplahalleja kasaan pääkaupunkiseudulla – Päivystävä palomestari: "Mitään ei ollut tehtävissä enää"

Itävalta

Itävallan kaasuonnettomuus aiheutti rajun hinnannousun – Italiaan julistettu hätätila

Talvisää

Meteorologin varoitus: yö pakastaa vetiset tienpinnat etelässä – pohjoisessa piiskaavaa lumipyryä