Korkeasaaren leijonat evakkoon? – Eläintarhassa varaudutaan Kruunusiltojen rakentamiseen

Kruunusiltojen raitiovaunut voivat tuoda Korkeasaareen 100 000 uutta asiakasta vuosittain. Eläintarhan eläimet ovat suhteellisen tottuneita esimerkiksi Flow'n meteliin.

Korkeasaari
Leijonia Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä.
Työmaamelun on arveltu kantautuvan ainakin kissalaakson alkupäähän, jossa majaa pitää Korkeasaaren leijonalauma. Mårten Lampén / Yle

Vettä sataa lähes vaakasuoraan, mutta sää ei haittaa uljasta naarasleijonaa, joka poseeraa koko komeudessaan aitaukseen pystytetyllä puupölkyllä.

Parin vuoden päästä kävijät saattavat joutua pettymään, koska esimerkiksi juuri leijonat voidaan joutua siirtämään välillä sisätiloihin rakennusmelun takia. Korkeasaaren eläintarhassa varaudutaan muutoksiin Kruunusiltojen rakentamisen alkaessa.

Näillä näkymin rakentaminen alkaisi vuonna 2019.

– Olemme tehneet arvioita siitä, mihin eläimiin rakentaminen täällä vaikuttaa. Varaudumme siihen, että jossain vaiheessa rakentamista joitakin eläimiä joudutaan pitämään sisällä, jos meteli on kova, kertoo Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström.

Korkeasaaressa rakennustyömaa tulee sijaitsemaan Mustikkamaalta tulevan sillan kohdalla. Paikalle on tarkoitus rakentaa aukio, jossa sijaitsee raitiotiepysäkin lisäksi eläintarhan uusi vastaanottorakennus. Nykyisin sisäänkäynti on Mustikkamaan puolella.

Näkymä korkeasaaresta kohti merta ja helsingin keskustaa.
Kruunusiltojen ja pikaraitiotien on tarkoitus kulkea Korkeasaaresta Laajasaloon. Mårten Lampén / Yle

Maastosta hyötyä meluntorjunnassa

Ja onneksi Korkeasaari on – no, nimensä mukaisesti – korkea saari. Uusi vastaanotto on tarkoitus rakentaa mäkeen, joka on vastassa heti Mustikkamaan sillalta saavuttaessa. Mäestä on yllättäen hyötyä.

– Rakennusmelua ei pitäisi juuri kantautua tuonne mäen taakse. Mäellä on pöllöt, jotka on varauduttu siirtämään toisaalle. Lisäksi arvioimme parhaillaan, miten melu kantautuu kissalaakson alkupäähän ja partakorppikotkille.

Sanna Hellström
Sanna Hellström on tyytyväinen siihen, että Korkeasaaren saavutettavuus paranee Kruunusiltojen rakentamisen myötä. Mårten Lampén / Yle

Onni on myös se, että sillä puolella saarta, johon rakennetaan, ei ole paljon eläintiloja. Pahiten työmaan jalkoihin on jäämässä pikkuvuohet.

– Mutta niillä on jo toinen tila, jossa ne viettävät talvet, eli ne luultavasti siirretään, Hellström miettii.

Cityeläimet eivät melua hätkähdä

Päänvaivaa aiheuttaa myös Korkeasaaressa sijaitseva villieläinsairaala. Mietinnän alla on sairaalan toiminnan jatko ulkotiloissa.

– Joudumme nyt vielä arvioimaan villieläinsairaalan ulkotilojen käyttöä. Joudumme miettimään muunlaisia ratkaisuja, jos ulkona on liian meluisaa, Hellström toteaa.

Haastavan tilanteesta tekee se, että luonnonvaraiset eläimet eivät ole tottuneet kaupungin meluun toisin kuin eläintarhan vakituiset asukit.

– Meidän omat eläimet tavallaan elävät jo tässä kaupunkiympäristön vaikutuksessa. Ne ovat suhteellisen tottuneita esimerkiksi Flow-festivaaliin ja Kalasataman työmaalta kantautuviin ääniin, hän selittää.

Tiikeri Korkeasaaren eläintarhassa helsingissä.
Myös amurintiikerit asustavat Kissalaakson alkupäässä, mutta Hellströmin mukaan säästynevät meluhaitoilta.Mårten Lampén / Yle

Lisäksi sopivien tilojen löytymistä vaikeuttaa se, että villieläinsairaalan toiminnan tulee olla erillään eläintarhan toiminnasta.

– Sairaalan toiminnan täytyy tautisuojan takia pysyä erillään eläintarhasta. Emme ole vielä ratkaisseet tilakysymystä, mutta kyllä joku ratkaisu keksitään, Hellström vakuuttaa.

Jopa 100 000 asiakasta lisää vuodessa

Kruunusiltojen myötä avautuva raitiotieyhteys on tervetullut Korkeasaareen. Kruunusiltoja pitkin kulkevat raitiovaunut voisivat tuoda eläintarhaan vuosittain arviolta jopa 100 000 asiakasta lisää. Nykyinen kävijämäärä on puolen miljoonan luokkaa.

Varsinainen rakentamisvaiheen kuitenkin odotetaan vähentävän kävijämääriä.

– Rakentamisen on arvioitu kestävän vuoteen 2025, mutta meidän kannalta se pahin aika on sellainen puolitoista vuotta, eli työmaa ei häiritse koko ajan meidän toimintaamme, Hellström arvioi.

Tavoitteena on, että eläintarha on auki koko rakentamisen ajan.

Pöllö istuu pihlajan oksalla Korkeasaaressa.
Tulevan työmaan lähellä majailevat viirupöllöt on varauduttu siirtämään toisaalle. Mårten Lampén / Yle