Synnyttäjät eivät tiedä tarpeeksi rentoutumisen tärkeydestä – auttaa hallitsemaan kipua ja synnytyksen kulkua

Rentoutunut keho toimii synnytyksessä paremmin kuin jännittynyt.

synnytys
Jenni Kesti ja Tuisku Koski tekevät rentoutusharjoitusta
Rentoutuminen synnytyksessä on yksi kivunlievityksen keino. Marko Siekkinen / Yle

OuluOululainen Jenni Kesti sai ensimmäisen lapsensa neljä kuukautta sitten. Synnytys oli rankka ja pitkä, peräti yli 20 tuntia. Kesti synnytti ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Rentoutuminen oli hänelle jaksamiskeino.

– Rentoutuminen oli tärkeää, jotta kehoni sai happea. En vienyt kroppaani ihan lukkoon.

Syntyvän vauvan hyvinvointi oli luonnollisesti myös vaakakupissa.

– Kätilöiden mukaan oli todella tärkeää, että vauva sai happea siinä vaiheessa, kun se jumiutui hieman synnytyksen loppuvaiheessa. Jos voimani olisivat loppuneet, se olisi voinut olla melko dramaattistakin.

Tuisku Koski ja Jenni Kesti tekevät hengitysharjoitusta
Tuisku Koskelan (vas.) Sylinhyvä yritys tarjoaa muun muassa synnytysvalmennusta. Jenni Kesti (oik.) koki rentoutumisen olevan synnytyksessä suuri apu. Marko Siekkinen / Yle

Rentoutumisen tärkeydestä synnytyksessä ei Kestin mukaan juurikaan puhuttu esimerkiksi neuvolan järjestämässä synnytysvalmennuksessa. Eniten tietoa sai lääkkeellisen kivunlievityksen keinoista.

– Oikeastaan sivulauseessa mainittiin, että tokihan on aina tärkeää rentoutua ja muun muassa tällaisia tekniikoita on olemassa.

Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin kun äiti on rentoutunut.

Tuisku Koskela

Tietoa rentoutumisesta löytyi kuitenkin kirjoista, netistä sekä yksityisiltä synnytysvalmentajilta.

– Olen myös harrastanut ja opettanut Tai Chitä, joten kropan ja mielen rentoutumiskeinot ovat aina kiinnostaneet minua.

Kuka tahansa voi oppia rentoutumaan

Oululaisen synnytysvalmentajayrittäjä Tuisku Koskelan mukaan rentoutumisen opettelu on hyödyllistä jokaiselle odottavalle äidille pelkästään jo synnytyksen normaalin kulun kannalta.

– Synnytys on hormonien säätelemää ja ohjaamaa toimintaa kehossa. Synnytyshormonit toimivat parhaalla tavalla silloin, kun äiti on rentoutunut.

Jenni Kesti ja Tuisku Koski tekevät rentoutusharjoitusta
Hierominen on yksi keino, jolla synnyttäjän puoliso tai tukihenkilö voi auttaa äitiä rentoutumaan.Marko Siekkinen / Yle

Kuka tahansa voi Koskelan mukaan oppia rentoutumaan. Keinoja on monia.

– Pelkästään hengityksen kautta pystyy tekemään tosi paljon. Fyysisiä rentoutuskeinoja ovat esimerkiksi oman kehon jännitystilojen tunnistaminen ja niiden vapauttaminen vaikka hieronnan avulla.

Naistenklinikan kätilö Johanna Honkasen mukaan tehokkaita tapoja ovat muun muassa leuan rentouttaminen ja matalien vokaalien harjoittaminen niin, että ääni resonoi alas lantioon.

– Leuka on rentona ja matalaa ääntä pitämällä, koko alapää rentoutuu.

Synnytykseen valmistautuminen tärkeää

Miten helppoa rentoutuminen voi sitten olla, jos kivut ovat kovat ja tilanne on muutenkin jännittävä? Honkanen ajattelee, että mitä paremmin synnyttäjä on valmistautunut, sitä helpompaa myös rentoutuminen on.

– Toki sekin vaikuttaa, ettei ympärillä ole meteliä eikä kukaan ryntäile sisään. Tuttuja asioita, esimerkiksi musiikkia kannattaa ottaa sairaalaan mukaan. Lisäksi on tärkeää saada tukea puolisolta tai tukihenkilöltä ja kätilöltä.

Nainen makaa synnytyssängyssä, kone piirtää paperille vauvan sydänkäyrää.
Rentoutuminen synnytyksessä parantaa äidin ja vauvan turvallisuutta.Heikki Haapalainen / Yle

Synnytyslääkäri Tytti Raudaskosken mukaan rentoutuminen auttaa naista hallitsemaan kipua ja sen avulla hän pystyy vaikuttamaan synnytyksen edistymiseen.

– Jos äiti on kireänä kuin viulunkieli, niin se muun muassa hidastaa avautumisvaihetta.

Liika jännittäminen voi Raudaskosken mukaan myös johtaa äidin hyperventiloimiseen, joka saattaa vaikuttaa kielteisesti sikiön hapettumiseen. Sikiön heikko happeutuminen puolestaan heijastuu sikiön sydänäänikäyrään.

Raudaskoski haluaa korostaa, että rentoutuminen on keino, jolla äiti voi itse auttaa itseään synnytystilanteessa.

– Se tuo hallinnan tunnetta. Tällöin äiti ei ole vain objekti, jolle tapahtuu asioita, vaan hän myötävaikuttaa synnytyksen edistymiseen.

Uudelleensynnyttäjätkin kaipaavat synnytysvalmennusta     

Synnytystä ei voi Honkasen mukaan etukäteen suunnitella, mutta siihen voi valmistautua.

– Synnytys on maraton, sitä voi verrata 75 kilometrin juoksuun. Siihen urheilusuoritukseen tulisi valmistautua venyttelemällä ja tankkaamalla nesteitä.

Synnytykseen valmistautumiseen ei Honkasen mukaan saa välttämättä tarpeeksi hyvin tukea kunnalliselta puolelta säästötoimenpiteiden vuoksi. Aikaisemmin odottaville äideille järjestettiin esimerkiksi sairaalaan tutustumisia, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla ne ovat Honkasen mukaan loppuneet.

Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä.

Tuisku Koskela

Myös Tuisku Koskela on sitä mieltä, että kunnallinen synnytysvalmennus on melko suppea ja sitä tarjotaan vain ensisynnyttäjille, vaikka tarvetta olisi myös uudelleensynnyttäjille.

– Minun asiakkaistani ainakin puolet ovat uudelleensynnyttäjiä. Heilläkin on paljon tarvetta saada tietoa ja konkreettisia valmiuksia synnytykseen.

Synnytyspelot kannattaa käsitellä

Synnytysvalmennus on Koskelan mielestä niin kuin synnyttäjän työkalupakki. Sieltä valitaan keinot, jotka itselle parhaiten sopii synnytyksen avuksi.

Raskaana oleva nainen.
Valmistautuminen jollain tapaa synnytykseen tuo äidille varmuutta. Henrietta Hassinen / Yle

Tärkeintä Koskelan mielestä synnytykseen valmistautumisen lisäksi on, ettei yritä sulkea tulevaa synnytystä pois mielestään.

– Synnytyspelko ei häviä sillä, että se työnnetään pois mielestä. Vaan se on sen merkki, että nyt olisi aika käsitellä sitä.

Pahimmassa tapauksessa pelkojen käsittelemättä jättäminen voi Koskelan mukaan haitata kiintymyssuhteen syntymistä kohdussa kasvavaan vauvaan, kun ei pysty suuntaamaan ajatuksia vanhemmuuteen ja vauvan syntymän jälkeiseen aikaan. Myös Tytti Raudaskoski on samaa mieltä.

Ihmiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä.

Johanna Honkanen

Etukäteen esimerkiksi synnytykseen liittyvistä kivuista huolehtivat saattavatkin olla Honkasen mukaan niitä, jotka kestävät kipuja paremmin.

– Naiset löytävät kummallisia voimavaroja synnytyksessä. Kaikki kulminoituu rentoutumiseen. Kun äiti on rento, hormonitoiminta vahvistuu ja synnytys kulkee paremmin. Tällöin synnytyskokemus on hyvä ja äiti saa positiivisen kokemuksen. Sitä kautta äitiyskin vahvistuu.