yle.fi-etusivu

Nyt sataa ja tulvii, mutta tulevaisuuden Suomea uhkaa suuri meritulva joka kolmas vuosi – Riski voi nostaa kotivakuutuksen hintaa

Tulevaisuudessa meritulvien riski yleistyy selvästi ilmastonmuutoksen vuoksi. Vakuutukset eivät korvaa kaikkia tulvia.

tulvat
Kirkkojärven koulun viereinen leikkipuisto jäi veden alle Espoossa keskiviikkona 11. lokakuuta
Kirkkojärven koulun viereinen leikkipuisto jäi veden alle Espoossa keskiviikkona 11. lokakuuta. Tulevaisuudessa on ilmastonmuutoksen vuoksi odotettavissa myös entistä tiheämmin esiintyviä vesistö- ja meritulvia.Jaana Vaahtio / Lehtikuva

Lokakuun rankkasateita on ihmetelty eri puolilla maata. Monin paikoin maatilallisten sato on jäänyt odotettua heikommaksi. Etelässä on jännitetty, täytyykö moottoritie sulkea tulvavesien vyöryessä asfaltille.

Näiden rankkasadetulvien lisäksi tulevaisuudessa on ilmastonmuutoksen vuoksi odotettavissa myös entistä tiheämmin esiintyviä vesistö- ja meritulvia.

Kaikilla näillä tulvatyypeillä on vaikutusta myös vakuutusyhtiöiden ja vakuutuksenottajien toimintaan.

Valtio ei ole enää vuodesta 2014 korvannut tulvista aiheutuneita vahinkoja, vaan ne ovat siirtyneet vakuutusyhtiöiden koti- ja kiinteistövakuutusten korvausten piiriin. Vakuutusyhtiöt pyrkivät ensisijaisesti ennaltaehkäisemään vahinkojen syntymistä esimerkiksi tekstiviestipalvelulla.

– Me näemme entistä tärkeämpänä, että osaamme varoittaa asiakkaitamme ennakkoon tulvista ja muista luonnonilmiöistä. Ja antaa neuvoja siitä, miten vahinkoja voidaan välttää tai ainakin lieventää, sanoo vakuutusyhtiö Ifin osastonjohtaja Tommi Palmu.

Tulvariski myös nostaa hitusen esimerkiksi kotivakuutuksen hintoja.

Omaisuusvakuutukset-osaston johtaja Tommi Palmu, vakuutusyhtiö If
Vakuutusyhtiöt eivät erottele eri asuinalueita tai kaupunginosia hinnoitellessaan vakuutusten tulvariskiä, kertoo johtaja Tommi Palmu vakuutusyhtiö Ifistä.Kari Ahotupa / Yle

– Alueet, joilla on korkeampi tulvariski kuin muualla, ovat meillä tiedossa Ifissä. Sillä on pieni vaikutus hintoihin. Kaupunkien sisällä emme erittele näitä alueita. Emme tee hinnoittelussa eroa kaupunginosien välillä.

Tommi Palmu kertoo, että tulvavahingot korvataan Luonnonilmiöturvasta, josta korvataan myös myrskytuulien ja rakeiden aiheuttamat vahingot. Luonnonilmiöturvan osuus esimerkiksi omakotitalon laajan turvan vakuutuksen maksusta on 9–11 prosentin tasoa. Myrskytuhojen osuus, kuten esimerkiksi rakennusten päälle kaatuneet puut, on korvausmenoltaan kuitenkin merkittävämpi kuin tulvavahingot.

Kaikkia tulvavahinkoja ei kuitenkaan korvata. Kehityspäällikkö Timo Ekholm vakuutusyhtiö LähiTapiolasta kertoo, että korvausten piiriin kuuluvat "poikkeukselliset tulvat". Merivesitulvien osalta sellaisiksi lasketaan tulvat, joiden esiintymisen todennäköisyys on kerran 50 vuodessa. Rankkasadetulvan kriteerit täyttyvät, kun sademäärä on vähintään 30 millimetriä tunnissa tai vähintään 75 millimetriä vuorokaudessa.

Timo Ekholm huomauttaa, että poikkeuksellisten tulvien turvan hinta on pieni osa vakuutuksen kokonaishinnasta, muutamia euroja.

Kerrostaloja Helsingin Merihaan rannassa
Hakaniemen Merihaka on nykytiedon mukaan rakennettu yli metrin liian matalalle tulvariskin näkökulmasta.Kai Jaskari / Yle

Taloyhtiöiden laajoista kiinteistövakuutuksista voi myös saada korvauksia poikkeuksellisen tulvan sattuessa kohdalle. Finanssikonserni OP:n liiketoiminta-aluejohtaja Antti Huhtala kertoo, että jokakeväiset, käytännössä säännöllisten vesistötulvien aiheuttamat vahingot eivät kuulu vakuutuksien korvauspiiriin.

OP ei erityisesti huomioi tulvariskialueita hinnoittelussaan. Antti Huhtala lisää kuitenkin, että jos poikkeuksellisista tulvista aiheutuneet korvausmenot kasvaisivat merkittävästi, sillä voisi olla vaikutusta myös hinnoitteluun.

Nappaskengät saattavat kastua linnan juhliin mennessä

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto Tulvakeskus ylläpitää tulvakarttaa (siirryt toiseen palveluun), josta näkee missä tulva-alueet Suomessa sijaitsevat.

Tulvakartalla esimerkiksi Suomen koko etelärannikko Kemiönsaarelta aina Kotkaan saakka kuuluu tulvariskialueeseen. Myös monet jokivarret, kuten vaikkapa Tornionjokilaakso, kuuluvat tulvariskialueeseen. Samoin tulvariskialueiksi lasketaan monet järvialueet kuten Tampereen itäpuolinen Roineen–Vesijärven–Längelmäveden alue.

Kun seulaa vielä tiukennetaan, saadaan karsittua Suomen kaikkein merkittävimmät tulvariskialueet. Ne on merkitty oheiselle kartalle.

Kartta tulvariskialueista Suomessa.
Suomen merkittävimmät tulvariskialueet löytyvät luonnollisesti rannikkoseuduilta, mutta myös jokien tulvavesialueilta ja joidenkin järvialueiden rannoilta.

– Kun mennään vuoteen 2100, niin on ehkä viisasta varautua siihen, että kun tullaan nappaskengissä presidentinlinnaan juhliin, niin voi olla syytä varautua käyttämään muuta kuin tuota pääovea. Siellä voi olla vähän kosteaa, vitsailee Helsingin kaupungin maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho.

Todennäköisyys, että tuollainen tulva sattuisi juuri itsenäisyyspäivän juhlien aikaan, on toki häviävän pieni (siirryt toiseen palveluun).

Ilmastonmuutos nostaa merenpintaa ja aiheuttaa tulvia

Tulevaisuuden tulvien korkeutta ja yleisyyttä voidaan kuitenkin Ilmatieteen laitoksen merentutkijan Ulpu Leijalan mukaan kuvailla tällä tavalla: tulva, jonka sattumisen todennäköisyys tällä hetkellä on kerran sadassa vuodessa, tapahtuisi vuonna 2050 jo tuplasti todennäköisemmin, ja vuonna 2100 vastaavia tulvia esiintyisi jo joka kolmas vuosi.

Tällaisen tulvan korkeus olisi 185 senttimetriä nykyisin käytetyn mittausjärjestelmän eli niin sanotun N2000-järjestelmän nollatason yläpuolella. Vertailun vuoksi voidaan sanoa, että vuonna 2005 Kauppatorin peittänyt tulva ylsi 170 senttimetriä tämän nollatason yläpuolelle. Eli vielä tällaisillakaan tulvilla presidentinlinna ei olisi uhattuna.

Presidentinlinna syyskuussa 2017
Presidentinlinnan seutu on yksi tulvien kannalta haavoittuvimpia alueita. Tulevaisuuden suurtulva voisi yltää linnan ala-aulaan.Kai Jaskari / Yle

Ulpu Leijala kuvailee, miten meritulvariskien kasvu kiihtyy vuosisadan loppua kohden.

– Jos tarkastellaan seuraavia kymmentä vuotta eteenpäin, niin ei ole odotettavissa mitään suuria muutoksia. Mutta kun mennään vuosisadan loppua kohti, meritulvariskit ovat selkeästi suurempia kuin nyt.

Tulvariskien kasvu johtuu ennen kaikkea merenpinnan noususta Suomenlahdella.

– Tämän hetken arvioiden mukaan nousua tulee keskimäärin olemaan noin 30 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä ja korkeimpien arvioiden mukaan noin 90 senttimetriä.

Merentutkija Ulpu Leijala, Ilmatieteen laitos
Ilmatieteen laitoksen merentutkija Ulpu Leijala sanoo, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia on vaikea ennakoida, mutta joka tapauksessa tulvariski kasvaa tulevaisuudessa.Kari Ahotupa / Yle

– On hyvä muistaa, että tulvatilanne on monen tekijän yhteisvaikutuksen tulos. Mutta nimenomaan ilmastonmuutoksen kautta merenpinnan korkeuteen vaikuttavat merten lämpölaajeneminen ja jäätiköiden sulaminen, Ulpu Leijala sanoo.

Merten lämpölaajenemisella tarkoitetaan sitä, että kun lämpötilat kohoavat maapallolla, niin merivesi lämpölaajenee ja sen tilavuus kasvaa, minkä seurauksena merenpinta nousee. Mannerjäätiköiden, kuten Länsi-Antarktiksen ja Grönlannin, käyttäytyminen puolestaan aiheuttaa epävarmuutta ennusteisiin.

Helsingissä on tunnistettu 15 erityistä tulvariskialuetta ja Espoossa kahdeksan. Helsingin kaupungin maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho vakuuttaa kuitenkin, että kaupunki ja pelastustoimi ovat hyvässä valmiudessa myös tulevaisuuden rankempien tulvien varalta.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho
Helsingin kaupungin maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho vakuuttaa, että kaupunki ja pelastustoimi ovat hyvin varustautuneita tulevaisuuden tulvien varalta. Vuoden 2005 tulva opetti paljon.Kai Jaskari / Yle

– Tässä on paljon aikaa, tässä ehtii paljon tapahtua. En näe mitään syytä huoleen. Niissä kohteissa, jotka ovat varsinaisia tulvariskialueita, on valmiussuunnitelmat olemassa eli tiedetään, miten toimitaan.

Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskeille on laadittu oma hallintasuunnitelma (siirryt toiseen palveluun), josta käy muun muassa ilmi, miten pitkälle kunkin alueen tulvantorjunta on edennyt. Tärkein keino tulevaisuuden tulvien ehkäisemiseen on kuitenkin se, että uudet alueet rakennetaan suojaan tulvilta (siirryt toiseen palveluun).

– Se on se kaikkein helpoin ratkaisu. Toki on kaikenlaisia tulvavalleja. Esimerkiksi Laajasalossa on rakennettu tällaisia ratkaisuja, koska vaikkapa Sarvastonkaari on tulvavaara-aluetta. Mutta se ei ole todellista vaara-aluetta, koska siellä on jo se pato olemassa.

Arabianrannan taloja Helsingissä
Helsingin Arabianrannan pohjoisosassa kerrostalot on rakennettu korotetulle alustalle, jolle suurtenkaan tulvien ei pitäisi yltää.Kai Jaskari / Yle

Vuoden 2005 tulva Kauppatorilla toimi jonkinlaisena herättäjänä kaupungin päättäjille ja kaupunkiympäristön kanssa työskenteleville.

– Ei tällaista siihen asti otettu vakavasti. Silloinkin puhuttiin ilmastonmuutoksesta, mutta ei ollenkaan siihen sävyyn kuin tänä päivänä. Eli tässä mielessä se oli ihan tervetullutta.

Lue myös

Sade-ennätyksiä hätyytellään: Työmaat viivästyvät, tiet heikentyvät ja juurestilat ovat ongelmissa

Matalapaineet piiskaavat sateita Suomeen jatkuvalla syötöllä – pari poutapäivää luvassa