Brittiprofessori rauhoittelee – robotit eivät tuhoa työtä

Roboteilla on pr-ongelma. Niihin liitetään lähes yksinomaan ikäviä tulevaisuudenkuvia.

robotit
Alan Manning
Yle

Oxfordin yliopiston tutkijat Carl Frey ja Michael A. Osborne väittivät taannoin, että Yhdysvalloissa korvataan parissa vuosikymmenessä lähes puolet työpaikoista roboteilla ja keinoälyllä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti tilanteen Suomessa – täällä automaatiovaarassa on noin joka kolmas työpaikka.

Syyskuussa konsulttiyhtiö Ernst & Young kertoi (siirryt toiseen palveluun), että yli viidesosa Suomen työstä tullaan automatisoimaan viidessä vuodessa.

Roboteilla on pr-ongelma. Niihin liitetään lähes yksinomaan ikäviä tulevaisuudenkuvia. Kaikkein synkimpien visioiden mukaan ihmiskunnalla on edessään tulevaisuus kokonaan ilman työtä. Israelilainen historioitsija ja hittikirjailija Yuval Noah Harari puhuu ”hyödyttömien luokasta”, jolla ei ole paikkaa tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Onko tämä se tulevaisuus joka meitä odottaa?

– En usko, vastaa London School of Economicsin professori Alan Manning.

– Tutkimukset keskittyvät yleensä alueisiin, joilla robotiikka ja keinoäly korvaavat ihmistyötä, mutta jättävät täydellisesti huomiotta muut työt, joita lähes varmasti syntyy.

Manning selventää esimerkillä:

  1. Kuvitellaan tehdas, jossa ihmistyö korvataan roboteilla, koska ne laskevat tuotannon kuluja.
  2. Kun kulut laskevat, pian laskevat myös tuotteiden hinnat.
  3. Kuluttajalle jää halvempien hintojen vuoksi rahaa muihin tuotteisiin ja palveluihin.
  4. Juuri näille muille alueille syntyy uusia työpaikkoja.

– Jotkut työt vähenevät ja toiset lisääntyvät. Näin on aina tapahtunut, eikä ole syytä olettaa että tälläkään kertaa kokonaisvaikutus olisi se, että meillä olisi vähemmän työpaikkoja.

Historia opettaa

Työtä ja tietokoneistumista tutkinut Manning ei niele väitteitä ”hyödyttömän luokan” syntymisestä. Hänen mukaansa ihmisten kyky oppia uutta aliarvioidaan lähes aina.

– 1800-luvulla sanottiin, että tulevaisuuden työt edellyttivät luku- ja kirjoitustaitoa. Ja he olivat siinä aivan oikeassa, Manning sanoo.

– Toisaalla monen oli mahdotonta kuvitella, että työtä tekevät luokat oppisivat lukemaan ja kirjoittamaan, ja siinä he olivat täysin väärässä. Lähes jokaiselle voidaan antaa koulutus ja taidot, jotka soveltuvat työmarkkinoille.

Syyskuussa Manning julkaisi yhdessä Francesco Casellin kanssa tutkimuspaperin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan robotit eivät tuhoa työtä – eivätkä edes palkkatasoamme. Tämä tuntuu erikoiselta, uskoohan Manning itsekin, että uudet työpaikat syntyvät pitkälti palveluammatteihin ja esimerkiksi hoivatyöhön. Noissa ammatteissa palkkataso ei ole koskaan ollut järin korkea.

Miten työntekijät voisivat kokonaisuutena hyötyä automaatiosta?

– Lopulta kaikki arvonlisä, jonka yhteiskunta tuottaa, hakeutuu alueelle, jolla on rajattu saatavuus. Se tarkoittaa käytännössä ihmisiä – koneita ja laitteita voidaan aina tehdä lisää, Manning sanoo.

Manningin mukaan ei ole syytä olettaa, että robottien valmistaminen tai omistaminen olisi pitkällä tähtäimellä sen varmempi tie rikastumiseen kuin esimerkiksi autojen valmistaminen tai omistaminen. Jos ne tuottavat hyvin, niitä valmistetaan lisää ja hinnat laskevat. Ihminen sen sijaan on rajallinen resurssi.

Robotisaation ongelmat

Alan Manning myöntää, että kehityksessä on myös häviäjiä. Varsinkin vanhempien työntekijöiden on usein vaikeaa kouluttautua uusiin tehtäviin.

– Siksi yhteiskuntana meidän tulee kantaa huolta, että teknologian hyödyt jakautuvat laajasti talouteen. Siinä ei voi luottaa vain markkinoihin. Monissa maissa tarvitaan entistä progressivisempaa verotusta.

Suomessa kokeillaan perustuloa, mutta Alan Manning ei siitä innostu.

- Moni pitää perustulomallista, koska he luulevat, että tulevaisuudessa vain harvalle on töitä. Mutta kuten sanottua, en usko, että niin tulee tapahtumaan.