Vakoojaksi kutsumista, pidätyksiä ja "maalitusta" – toimittajan työ on riskialtista Turkissa

Turkkilaisten toimittajien tilanne on kaikkein hankalin, mutta myös ulkomaisten toimittajien työ on vaikeutunut, kirjoittaa Ylen Turkin-avustaja Sanna Raita-aho.

sananvapaus
Toimittaja Deniz Yücelin vapauttamista vaativa juliste Gaggenaussa Saksassa.
Toimittaja Deniz Yücelin vapauttamista vaativa juliste Gaggenaussa Saksassa. Ronald Wittek / EPA

IstanbulPidätykset, taistelu itsesensuurin kanssa, terrorismin tukijaksi kutsuminen. Näitä asioita joutuu moni Turkissa työskentelevä toimittaja nykyisin pelkäämään.

Pelot kävivät toteen jälleen kerran tiistaina, kun Suomen ja Turkin kaksoiskansalainen Ayla Albayrak sai yli kahden vuoden vankilatuomion työskentelystään yhdysvaltalaiselle Wall Street Journal -sanomalehdelle. Lehden mukaan syytteet ovat täysin perättömiä.

Lehdistönvapaus ei Turkissa ole koskaan ollut täydellistä, mutta moni kuvaa viimeistä kulunutta vuotta yhdeksi maan vaikeimmista ajanjaksoista.

Vallankaappausyrityksen jälkeen julistetun poikkeustilan nojalla maassa on pidätetty useita toimittajia syytettynä terrorismin tai vallankaappausyrityksen tukemisesta.

Turkki kokee olevansa vihollisten ympäröimä, ja kritiikki hallituksen toimia kohtaan koetaan usein tueksi näille vihollisille. Turkin hallinnon mukaan kukaan toimittajista ei ole vankilassa journalismin vaan "terrorismin tukemisen" takia.

Jos hallitus “maalittaa” jonkun toimittajan kohteekseen, hän voi joutua rankan hyökkäyksen kohteeksi sosiaalisessa mediassa.

Vaikein tilanne on turkkilaisilla toimittajilla. Tiedot pidätettyjen määrästä vaihtelevat, mutta ne ovat joka tapauksessa korkeat. Turkin puhdistuksia seuraavan Turkeypurge.com -sivuston (siirryt toiseen palveluun)mukaan maassa on pidätetty yli 300 toimittajaa. Heistä arviolta 170 on yhä vankilassa, moni taas odottaa tuomiotaan vapaalla. Saman sivuston mukaan yli 180 mediaa on myös suljettu.

Tunnetuimpia tapauksia Turkin ulkopuolella lienee merkittävimmän oppositiolehden Cumhuriyetin toimittajien oikeudenkäynti. Osa toimittajista on päästetty vapaaksi, mutta osa istuu yhä vankilassa.

Lehden päätoimittaja ja ehkä maan kuuluisin toimittaja Can Dündar elää maanpaossa. Maassa on myös lukuisia muita toimittajia, jotka ovat joutuneet hankaluuksiin työnsä takia.

Erityisen riskin aiheuttaa kurdiaiheista raportointi, kuten Albayrakin tapaus osoittaa. Turkki käy sotaa kurdien sissijärjestö PKK:ta vastaan maan itäosassa ja tilanteesta raportointi johtaa hyvin herkästi syytteisiin terrorismin tukemisesta.

Ulkomaiset toimittajat myös vaikeuksissa

Aiempina vuosina Turkki miellettiin ulkomaisille toimittajille turvalliseksi ja hyväksi maaksi seurata läheisten Lähi-idän maiden kuohuntaa.

Tilanne muuttui ensin vuoden 2013 Gezi-puiston protestien jälkeen, sitten paheni entisestään heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Myös ulkomaiset toimittajat ovat joutuneet painostuksen kohteeksi.

– Alussa ajattelin, että vaikein kohtaamani haaste Turkissa olisi se, että selviäisin kaiken sen ruoan syömisestä, jota vieraanvaraiset turkkilaiset minulle tarjosivat. Vuosien 2012–2013 tilanne alkoi kuitenkin radikaalisti muuttua, tiivisti vuosia Turkissa työskennellyt nimetön ulkomaankirjeenvaihtaja Al-Monitor lehdelle. (siirryt toiseen palveluun)

Ulkomaisten toimittajien suurin vaara on joutua karkotetuksi maasta. Osalle karkotus voi tosin olla suuri tragedia, sillä moni toimittaja ei tee vain työtään Turkissa, vaan on esimerkiksi aloittanut perheen tai parisuhteen turkkilaisen kanssa.

Ulkomaiset hallitukset joutuvat ottamaan tulevaisuudessa yhä enemmän kantaa Turkin lehdistönvapausasioihin.

Karkotettujen toimittajien joukossa on lukuisia suurten medioiden toimittajia, jotka ovat raportoineet Turkista jo vuosia.

Suomen ja Turkin kaksoiskansalaisen Ayla Albayrakin lisäksi Wall Street Journalista ongelmiin on joutunut Turkissa työskennellyt Dion Nissenbaum. Hän joutui viime vuoden lopussa vangituksi 2,5 päivän ajaksi ja lähti tämän jälkeen Turkista. (siirryt toiseen palveluun)

Syynä pidätykseen oli Nissenbaumin tviitti, jossa hän uudelleentviittasi äärijärjestö Isisin videon. Turkki oli kieltänyt videon näyttämisen ja tästä tiedon saatuaan Nissenbaum poisti tviitin. Hän joutui kuitenkin kiinniotetuksi tästä huolimatta.

New York Timesin kuuluisalta toimittajalta Rod Nordlandilta evättiin pääsy Turkkiin viime vuonna. Saksalainen Der Spiegelin toimittaja Hasnain Kazim joutui taas poistumaan maasta viime vuonna, koska hänen lehdistökorttiaan ei enää uusittu. Turkin mukaan vaatimuksia lehdistökorttiin on kiristetty nimenomaan turvallisuustilanteen takia.

Pahimmillaan ulkomaiset toimittajat voivat myös joutua pidätetyksi. Pidätetyksi on joutunut erityisesti turkkilaistaustaisia toimittajia, jotka ovat kuitenkin myös EU-kansalaisia.

Tunnetuin tapaus lienee saksalainen toimittaja Deniz Yücel, joka on istunut jo yli 200 päivää vankilassa Turkissa. Pidätys on kiristänyt Saksan ja Turkin välejä. Turkki syyttää häntä terrorismin tukemisesta, Saksan mukaan pidätys on aiheeton ja loukkaus sananvapautta kohtaan. Yücelin reportaasi koski Turkin energiaministerin hakkeroituja sähköposteja, jotka olivat jo saatavilla WikiLeaksin kautta.

Pidätettyjen joukossa tänä vuonna ovat olleet myös ranskalaistoimittajat Loup Bureau ja Mathias Depardon. Molemmat pidätettiin, koska he tekivät töitä ilman lehdistökorttia Turkissa. Molemmat istuivat noin kuukauden vankilassa ennen karkotusta.

Toimittajia syytetään agenteiksi

Toimittajia on myös leimattu vakoojiksi ja terrorismin tukijoiksi, jopa Turkin hallinnon suulla. Turkin ulkoministeri on jopa väittänyt, että tiedustelupalvelut käyttäisivät ulkomaisia toimittajia vakoojina Turkissa.

Jos hallitus “maalittaa” jonkun toimittajan kohteekseen, hän voi joutua rankan hyökkäyksen kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Toimittajaa saatetaan nimitellä ja kutsua terrorismin tukijaksi.

Myös osa hallitukselle myönteisistä sanomalehdistä on lähtenyt mukaan tähän nimittelyyn. Esimerkiksi saksalaistoimittaja Frank Nordhausen joutui aggressiivisen hyökkäyksen kohteeksi joissakin hallituksen lehdissä sen jälkeen, kun hän oli julkaissut Turkin oppositiopuolueen johtajan haastatteluun.

– Ulkomaiset hallitukset joutuvat ottamaan tulevaisuudessa yhä enemmän kantaa Turkin lehdistönvapausasioihin, kun myös niiden omat kansalaiset joutuvat pidätetyksi Turkissa, sanoi erään turkkilaisen lehdistövapautta ajavan järjestön työntekijä muutama viikko sitten minulle.

Hän näyttää olevan oikeassa.

Tilanne ei ole vaikuttanut vaan Turkin sisäisiin asioihin, vaan myös Turkin suhteisiin ulkovaltojen kanssa.

Esimerkiksi saksalaisten toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien pidätykset ovat kiristäneet Turkin ja Saksan välejä entisestään. Saksan kansalaisten pidätysten vuoksi Saksa on varoittanut matkustamisesta Turkkiin.

Turkki taas kehotti Saksassa asuvia turkkilaisia äänestämään vaaleissa maan hallintoa, muun muassa liittokansleri Angela Merkeliä vastaan. Saksa on uhkaillut jopa rajoittaa kaupankäyntiä Turkin kanssa pidätysten takia.

Samankaltaiset jännitteet ovat taustalla myös tämän viikon Turkin ja Yhdysvaltojen välisessä kriisissä. Kriisi sai alkunsa, kun Yhdysvallat ilmoitti jäädyttäneensä viisumikäsittelyn.

Päätös tehtiin, koska Turkki pidätti Yhdysvaltain Istanbulin-konsulaatissa työskennelleen turkkilaisen työntekijän. Vastavetona myös Turkki jäädytti yhdysvaltalaisten viisumien käsittelyn.

Nyt maat ovat keskellä yhtä pahinta diplomaattista kriisiään moniin vuosiin.

Lue lisää:

Suomalainen huipputoimittaja sai Turkissa tuomion ”terrorismipropagandan levittämisestä” – Journalistien tilanne vaikeutuu entisestään maassa

UM Turkissa tuomion saaneen suomalaistoimittajan tapauksesta: Ankaran suurlähetystö on yhteydessä paikallisiin viranomaisiin ja tuomittuun