Hallituksen laiska EU-politiikka yhdistää työmarkkinajärjestöt

Hallituksen pitäisi tuoda selkeämmin esille Suomen tavoitteet EU:n suhteen, sanovat sekä työntekijä- että työnantajaliitot.

Aamu-tv
Janica Ylikarjula ja Aleksi Kuusisto
Janica Ylikarjula ja Aleksi KuusistoYle

Suomalaiset työntekijäliitot ja työantajajärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen hallituksen pitäisi ottaa aktiivisempi rooli EU:ssa. Ylen aamu-tv:ssä vierailleet EK:n johtava EU-poltiikan asiantuntija Janica Ylikarjula ja FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto painottavat, että hallituksen nykyinen linja ei johda Suomen kannalta parhaisiin lopputuloksiin.

– Suomen hyvä menestyminen – puhutaan sitten kansalaisista tai yrityksistä – on tiiviisti linkittynyt siihen, mikä EU:n tulevaisuus on ja meillä pitäisi olla selkeä näkemys, mihin suuntaa me EU:ta halutaan viedä, Ylikarjula sanoo.

Tällä hetkellä aktiivisen osallistumisen sijaan hallituksen suhtautuminen EU:hun on ollut reaktiivista. FinUnionsin Kuusisto ihmetteleekin, mitkä ovat hallituksen tavoitteet ja suuri linja EU-asioissa.

– Meillä on tulossa puheenjohtajuuskausi kahden vuoden päästä ja meillä ei ole edes aloitettu keskustelua siitä, mitä Suomi haluaa EU:lta. Tässä olisi tuhannen taalan paikka tehdä EU:sta entistä enemmän meidän näköinen, Kuusisto huomauttaa.

Kuusisto katsoo, että suuret jäsenmaat ovat ottaneet linjan, jossa EU:ta kehitetään pienemmissä ryhmissä. Näihin ryhmiin pääsevät maat, jotka ovat valmiita kehittämään eurooppalaista yhteistyötä. Muille maille jää tarjottujen ratkaisujen kritisoiminen.

Kategorista vastustamista pää pensaassa

Yksi asia Suomen EU-linjasta on tullut selväksi. Se on se, että kun asioihin otetaan kantaa, kanta on kielteinen. Ainoastaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö saa kannatusta Suomen hallitukselta.

Kategorinen vastustaminen on johtanut siihen, että Suomi jää ulkopuolelle keskusteluista, joissa tulevaisuuden suuntia hahmotellaan.

– Hankalista asioista ei haluta keskustella ja niihin ei oteta kantaa, vaikka tiedetään, että esimerkiksi talous- ja rahaliiton kehittämisessä on monia Suomelle hyviä asioita, mutta myös sellaisia, jotka välttämättä eivät ole kauhean houkuttelevia, EK:n Ylikarjula toteaa.

Ylikarjula muistuttaa hallitusta, että EU-politiikassa on kyse kompromisseista. Esimerkiksi ajatus EU:n finanssiministeristä ei ole Suomen hallituksen mieleen, mutta sen ei pitäisi estää Suomea keskustelemasta asiasta.

– Kyse ei ole vain riskien minimoimisesta vaan mahdollisuuksien hyväksikäyttämisestä, Kuusisto painottaa.