yle.fi-etusivu

Mitä ihmettä? Sorakuoppa rauhoitettiin Hausjärvellä luonnonsuojelualueeksi

Vanhan sorakuopan luontoarvot Etelä-Hämeessä, Hausjärven Ryttylässä ovat niin suuret, että alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Avoimeksi kaivetulla alueella elää harvinaista paahdealueiden lajistoa, joka umpeenkasvun vuoksi on muualla hätää kärsimässä.

uhanalaiset lajit
Ryttylän sorakuoppaa
Jaakko Kullberg (edessä) ja Pertti Nupponen kokeilevat, miten männyntaimia saa käsivoimin pois. Ketosirkka-projektin Tero Malinen kerää männyntaimia kasaan. Paahdelajit vaativat avointa ympäristöä, jota männyt vielä laajalti varjostavat.Timo Leponiemi / Yle

Hausjärvi

Kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistava yhtiö Rudus lopetti maa-aineisten oton Hausjärven Ryttylässä vuonna 2003.

Soranoton jälkeen aluetta on maisemoitu muun muassa istuttamalla männyntaimia. Yhtiössä herättiin sorakuoppien merkitykseen viitisen vuotta sitten, kun biologit toivat esille avoimien soranottoalueiden arvot, kertoo Rudus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs.

Kakslammin luonnonsuojelualue on entinen soranottoalue
Kakslammin luonnonsuojelualue on entinen soranottoalue.Timo Leponiemi / Yle

– Me emme aiemmin oivaltaneet, miten arvokkaiden alueiden päällä täällä olemme. Saimme kuulla, että meillä on valtava määrä suuria avoimia alueita, jotka ovat muualla Suomessa loppumassa.

– Nykyään verkostossamme ainakin sata eri osa-alueiden asiantuntijaa. He opettavat, kuinka luonnon monimuotoisuutta pitää edistää missäkin paikassa. Luonnon monimuotoisuus onkin noussut kiviaines- ja rakennusalan yritysten asiaksi, Kivekäs kertoo.

Umpeenkasvu uhkaa paahdelajeja

Kaksi vuotta sitten kuuden suurimman kiviaines- ja rakennussekstorilla toimivan yrityksen toimitusjohtajat sitoutuivat edistämään luonnon monimuotoisuutta ja perustivat rakennusalan biodiversiteettityöryhmän. Lauri Kivekäs toimii ryhmän puheenjohtajana.

Lauri Kivekäs, Pertti Nupponen ja Raimo Laitajoki
Lauri Kivekäs, Pertti Nupponen ja Raimo Laitajoki tietävät soranottoalueelle perustetun Kakslammin luonnonsuojelualueen arvot niin luonnolle kuin ihmisillekin.Hannu Harhama / Yle

– Luonnon monimuotoisuuden katoamisen suurimpia syitä on avoimien alueiden umpeen kasvaminen. Meillä on tilaisuus pitää niitä avoimina ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta.

Kivekäs vakuuttaa, ettei luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ole yrityksille kohtuuton lisäkustannus.

– Kyllä se voidaan jokaisessa kiviainespisteessä toteuttaa.

Rudukselta luonnonsuojelusäätiölle eurolla

Suojelualueiden perustaminen ja niiden ylläpito ei kuitenkaan ole yritysten toimialaa, huomauttaa Kivekäs. Hausjärven Ryttylässä arvokkaan paahdealueen suojelusta vastaakin jatkossa Vuokon luonnonsuojelusäätiö.

Ryttylän sorakuoppaa
Soranottoalueen pohjalla on paljon avointa aluetta paahdelajeille.Timo Leponiemi / Yle

32 hehtaarin suuruinen entinen soranottoalue siirtyi Rudukselta säätiön omistukseen tänä kesänä nimellisestä yhden euron hinnasta.

Kivekäs toteaa, että rahaa alueesta olisi saanut enemmän, jos sen olisí myynyt jollekin muulle taholle. Nyt kuitenkin suojeluarvot painoivat enemmän. Vaakakupissa painoi myös se, että sorakuoppa-alueesta on tullut hausjärveläisten suosittu ulkoilualue.

Alue säilyy kaikkien käytössä

Ulkoilureittien lisäksi alueella on Ryttylän Kirin ylläpitämä Etelä-Suomen parhaimpiin lukeutuva 18-väyläinen frisbeegolf-rata ja 195-askelmaiset kuntoportaat. Ne myös pysyvät kaikkien käytössä, vaikka alue onkin luonnonsuojelualue.

Ryttlän frisbeegolf-rata
Soraonottoalueelle on rakennettu Suomen parhaisiin lukeutuva 18-väyläinen frisbeegolf-rata.Timo Leponiemi / Yle

Vuokon luonnonsuojelusäätiö ja Hausjärven kunta ovat tehneet pitkäaikaisen vuokrasopimuksen alueella olevien ulkoilureittien käytöstä. Ryttylän Kirin puheenjohtaja Raimo Laitajoki iloitsee ratkaisusta, joka säilyttää alueen ja pitää sen kaikkien käytössä.

– Liikunnallisessa mielessä tämä on hyvin tärkeä alue ja kovassa käytössä. Sekin on mahtavaa, että täällä on kaikenlaista ötökkää ja kasvillisuutta.

"Ei mikään neitseellinen harju"

Vuokon luonnonsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Nupponen myöntää, että entisen sorakuopan muodostaminen luonnonsuojelualueeksi vaati hieman kypsyttelyä.

– Kieltämättä asiaa tuli aluksi mietittyä siitäkin näkökulmasta, että tämähän on entinen soranottoalue, eikä mikään neitseellinen harju.

Harjumetsätyyppiset paahdeympäristöt ovat Suomessa todella harvassa

Pertti Nupponen

Ruduksen tekemät hoitotoimet ja alueelta tehdyt hyönteiskartoitukset saivat kuitenkin Nupposen katsomaan asiaa toisin silmin. Alueelta on löydetty erittäin uhanalaiset maitekiiltokääriäinen, keltasiimakiertomehiläinen ja isotoukohärkä sekä vaarantuneet mansikkavarsikoi, maitepunatäplä ja sysimaamehiläinen.

– Uhanalaiset ja vaarantuneet perhos-, mehiläis- ja kovakuoriaislajit indikoivat selvästi, että tämä alue itsessään on uhanalainen, toteaa Nupponen.

– Harjumetsätyyppiset paahdeympäristöt ovat Suomessa todella harvassa nykyään niin kuin paahdeympäristöt yleensäkin. Näitä ilman muuta kannattaa suojella, että tämäntyyppisille lajeille säilyy turvapaikka myös jatkossa.

Lupiineille ja männikölle kyytiä

Soranottoalueen säilyminen arvokkaana luontokohteena vaatii kuitenkin runsaasti työtä. Alueella kasvat männyt varjostavat paahdealueita ja lupiinit ovat vallanneet isoja alueita, tietää Nupponen.

Lupiineja
Lupiini on vallannut laajoja alueita soranottoalueelle. Hoitotoimiin kuuluu lupiinin leviämisen estäminen ja määrän vähentäminen.Timo Leponiemi / Yle

– Lupiinien leviäminen pitää saada estettyä ja hiljalleen vähentymään. Meidän pitää myös karsia männikköä pois, että paikat pysyvät avoimina. Lisäksi tarkoituksena on lisätä lahopuuta, että tänne tulisi erilaisia lajeja.

– Kaiken kaikkiaan meidän tarkoitus on, että näillä toimenpiteillä nykyinen harvinainen lajisto saadaan pidettyä ja entisestään rikastumaan.

Kokemuksista hyötyä muuallakin

Nupponen toivoo, että Ryttylän hoitokokemuksia voidaan hyödyntää myös muualla.

– Me toivomme saavamme myös muualta hyviä vihjeitä siitä, jos joku on keksinyt oikeat keinot hävittää lupiineja. Mutta kyllä joudumme myös tässä itse sitä harjoittelemaan ja testaamaan. Yleinen mielipide on, että lupiinia vastaan taistelu on pitkäjänteinen ja vaikea homma. Kun sitä tarpeeksi kauan tekee, kyllä siitä voitto tulee.

Ruduksen hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs on kiinnostunut Ryttylässä saatavista kokemuksista. Vastaavanlaisia entisiä soranottoalueita on Suomessa satoja.

Osa Suomi 100 -ohjelman yhdessä tekemistä

Vuokon luonnonsuojelusäätiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Nupponen pitää tärkeänä sitä, että Kakslammin luonnonsuojelualueen nimellä kulkeva alue edistää niin luonnon kuin ihmistenkin hyvinvointia.

– Tässä on win-win –tilanne. Luonto hyötyy siitä, että täällä on erittäin paljon ulkoilua. Ulkoilu kuluttaa maaperää ja pitää sen avoimena niin, että harjukasvit pärjäävät täällä ja sitä kautta myös hyönteiset. Ja toisinpäin.

– Kun tämä alue on rauhoitettu, eikä aluetta käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen, kuten rakentamiseen, tämä tulee säilymään ulkoilualueena jatkossakin. Ja ihminenhän voi parhaiten luonnossa. Tässä pidetään huolta niin ötököistä kuin ihmisistä.