yle.fi-etusivu

Suomen puistokuningas rakentaa sataman kokoisesta savimaasta vihreän paratiisin – aikaa kaksi vuotta: "Tämä on pientä"

Naapurikaupungin puistoista vaikuttunut Hamina pestasi Kotkan kaupunginpuutarhurin palvelukseensa.

puistot
Heikki Laaksonen
Heikki Laaksonen aikoo muokata Haminan Tervasaaren savimaasta puistoparatiisin.Olli Törönen / Yle

Sade hakkaa maata Haminan Tervasaaressa. Suuri, savinen maa-alue on kauttaaltaan täynnä vesilätäköitä. Paikka näyttää unohdetulta.

Kahden vuoden kuluttua kaiken pitäisi olla toisin. Alueelle on suunnitteilla valtava keskuspuisto, jonka rakennustyöt on juuri aloitettu.

Puiston suunnitelmat ovat Kotkan palkitun kaupunginpuutarhurin, puutarhaneuvos Heikki Laaksosen käsialaa. Tuuli tuivertaa Laaksosen tukkaa tämän katsellessa ympärilleen maakasojen keskellä.

– Paikka näyttää karulta, mutta tästä se lähtee liikkeelle. Tämä on pientä siihen verrattuna, miltä Kotkan Katariinan meripuisto näytti rakennusvaiheessa, Laaksonen toteaa.

Haminan Tervasaari
Tervasaaren rakennustyöt ovat vielä lähtökuopissaan.Olli Törönen / Yle

Laaksonen on palkittu työstään useaan otteeseen. Puistokaupunkina tunnetun Kotkan maine on kaupungin puutarhasuunnittelua vuosikymmeniä luotsanneen miehen ansiota. Laaksosen työtä arvostetaan.

Aina näin ei ole ollut. Laaksonen oli aikoinaan kotikaupunkinsa vihatuin mies.

Nuoruudessaan Laaksonen vietti aikaa valtameren takana. Hän opiskeli maisema-arkkitehtuuria ja suunnitteli pihoja rikkaille kartanonomistajille Pohjois-Amerikassa.

Vuonna 1983 Laaksonen palasi Suomeen ja ryhtyi Kotkan kaupunginpuutarhuriksi. Teollisuuskaupungin ulkomuoto oli synkkä. Laaksonen näki Kotkan luonnossa ja merellisessä sijainnissa potentiaalia ja otti tehtäväkseen puistokulttuurin luomisen.

Laaksonen ryhtyi uudistamaan ulkoalueita rankalla kädellä. Kaupunkilaiset kauhistelivat keskeneräisen työn jälkeä ja olivat vihaisia kaupungin varojen käyttämisestä puistoihin.

Nykyään Laaksosen suunnittelemista puistoista on tullut merikaupungin asukkaiden yhteinen ylpeydenaihe.

Apua naapurista

Laaksosen maine tunnetaan myös Haminassa. Kaupunki halusi Tervasaaren vetonaulaksi vehreän puistoalueen ja päätti tarjota suunnittelijan kynää Laaksoselle. Puistoguru suostui empimättä.

– Tämä on aluepoliittinen asia. Oolanninpuisto tukee seudun puistotarjontaa ja matkailua.

Karhulan jokipuiston sydän on lummelampi.
Heikki Laaksosen suunnittelema Jokipuisto Kotkan Karhulassa.Miina Sillanpää / Yle

Puistoa varten on varattu lähes viisi hehtaaria. Laaksosen ajatuksena oli tuoda alueelle jotain jokaiselle.

– Puistoon tulee oleskelu- ja kuntoilualueita, uimaranta ja seitsemänkymmentä metriä pitkä Oolanninlampi. Puisto tulee olemaan pitkälti avointa tilaa ja nurmipintaa, sillä taustalle on suunniteltu asuinrakennuksia, eikä kukaan varmasti halua metsää eteen. Alueelle tulee kuitenkin sen verran suojaa, että tietää olevansa puistossa.

Puutarhamestari uskoo valmiin puiston houkuttelevan kävijöitä kauempaakin.

– Jos Haminan ykköspuisto on jossakin, niin se tulee varmasti olemaan tässä tulevaisuudessa.

Oolanninpuiston ainutlaatuisuudeksi Laaksonen nimeää kaksi lähistöllä siintävää saarta.

– Ne ovat yhdistettävissä puistoon. Saariin on suunnitteilla esimerkiksi piknikpaikka, leikkivälineitä ja laituri, jotta sinne voidaan tehdä melontaretkiä.

havainnekuva tervasaaresta
Havainnekuva Tervasaaren suunnitelmista.Arkkitehtitoimisto Hovi & Nikki

Tervasaaren historiaan kuuluu aikoinaan paikalla seissyt redutti eli puolustuslinnake. Haminan kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola ehdotti, että puistoon luotaisiin linnaketta muistuttava elementti. Myös sahateollisuudella on vahva menneisyys alueella.

– Suunnitelmissa on tehdä infotauluja, jotka kertovat saaren historiasta. Se tuo puistoon kerroksellisuutta.

Veden voima

1990-luvun taitteessa Laaksonen työskenteli Sapokan vesipuiston kimpussa. Laaksonen oli onnistunut puhumaan puistosuunnittelulle moninkertaisesti lisää rahaa, mutta laman tultua kukkaronnyörit kiristyivät. Puiston tunnuksenomainen vesiputous uhkasi varojen puuttuessa jäädä toteutumatta.

Sapokan vesipuisto Kotkassa vesiputouksineen.
Heikki Laaksonen joutui käyttämään kekseliäisyyttä saadakseen rahoituksen Sapokan vesipuistossa ryöppyävälle vesiputoukselle.Miina Sillanpää / Yle

Laaksonen pyysi palokunnan kalustoineen paikalle laskemaan vettä vesiputouksen paikalta, jotta oikea vesimäärä saataisiin mitoitettua. Kutsu tilaisuuteen lähti myös median edustajille. Seuraavan päivän lehdessä oli upea kuva vesiputouksesta. Kaupunki palautti puistosuunnittelun määrärahat.

Vesi yhdistää Laaksosen suunnittelemia puistoja. Osa puistoista on meren välittömässä läheisyydessä, osassa on erilaisia vesielementtejä. Vedellä on tärkeä rooli myös Oolanninpuistossa. Seitsemänkymmentä metriä pitkä Oolanninlampi tulee olemaan lähes puolet isompi kuin Kotkan Jokipuiston neljäkymmentämetrinen lampi. Laaksonen on suunnitellut alueelle omaperäisen vesijärjestelmän.

Kotkan Sibeliuspuisto.
Kotkan Sibeliuspuisto on Heikki Laaksosen kädenjälkeä.Miina Sillanpää / Yle

– Tarkoituksena on kierrättää vettä merestä lampeen siten, että se purkautuu takaisin mereen hiekkarannan kautta. Voisin kuvitella, että kauniina kesäpäivänä rannalla on aika mahtava hiekkaleikkipaikka. Kosteasta hiekasta voi tehdä puroja ja patoja. Sellaiset leikkivälineet, joissa saa toteuttaa itseään, ovat parhaita.

Laaksonen jos joku on itseään toteuttanut. Puutarhaneuvos ei kuitenkaan miellä luomuksiaan koskaan valmiiksi. Uusia visioita riittää.

Kauneutta kaikkialle

Suomen luonnon ja perinnemaisemien umpeenkasvaminen kiristää Laaksosen hermoja. Hän muuttaisi pusikoituvat pellot auringonkukkaniityiksi. Kaatuneet ladot hän siivoaisi pois ja raivaisi korkeat heinikot tieltä, jos niiden takana on tarjolla kaunis järvimaisema.

Puutarhaneuvos soisi kauneuden leviävän viheralueilta myös katukuvaan.

– Suuntana pitäisi mielestäni olla se, ettei ainoastaan puistoista rakennettaisi viimeisteltyjä. Saman pitäisi koskea kaikkea infraa ja sekä yksityisiä että yritysten pihoja. Esimerkiksi Kotkan Juha Vainion kadusta on tulossa aikamoinen taidepaketti.

Koristeellinen kaarisilta ja teollisuuden savupiippu rinnakkain Kotkan Sapokan vesipuistossa.
Sapokan vesipuisto.Miina Sillanpää / Yle

Oolanninpuiston kustannukset ovat arviolta noin miljoona euroa. Puiston on tarkoitus valmistua vuonna 2019.

– Puiston rakennus on meidän mittakaavassamme iso projekti. Suuri osa rakennustöistä tehdään luultavasti ensi vuonna, Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoo.

Puiston rakennustyöt aloitettiin maaperän puhdistuksella jo ennen suunnitelmien hyväksyntää.

– Lisäksi olemme jo istuttaneet puiston pohjoisosaan Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi sata puuta, Filppu kertoo.

Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu ja Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen.
Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu ja Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen uskovat Tervasaaren vetovoimaan.Olli Törönen / Yle

Tervasaaren kokonaisuudistuksen rakennusurakoitsijoita ei ole vielä valittu. Filppu uskoo sopivien toimijoiden löytymiseen.

– Puisto on ylivoimaisesti keskeisin Tervasaaren yleisistä alueista. Kotkan Katariinan alueella pistettiin puistot kuntoon ja rakennusinto alkoi nousemaan. Uskon, että täällä tapahtuu samalla tavalla. Valmiimpi alue houkuttelee rakentajia.

Vetovoimaa pyritään lisäämään myös vanhojen satamalaitureiden kunnostamisella. Projektin kustannusarvio on yli viisi miljoonaa euroa. Laitureiden kunnostustyöt aloitetaan ensi vuonna.

Sata puuta Tervasaaressa
Oolanninpuiston ensimmäinen elementti on jo paikallaan. Puistoon istutetut sata puuta juhlistavat Suomen juhlavuotta.Olli Törönen / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Seksuaalinen häirintä

Anna Kontula A-studiossa: "On kansanedustajia, jotka tulevat niin metsästä, etteivät he ole huomanneet meidän elävän 2000-lukua”

Talvisää

Painava lumi painoi kuplahalleja kasaan pääkaupunkiseudulla – Päivystävä palomestari: "Mitään ei ollut tehtävissä enää"

Itävalta

Itävallan kaasuonnettomuus aiheutti rajun hinnannousun – Italiaan julistettu hätätila

Talvisää

Meteorologin varoitus: yö pakastaa vetiset tienpinnat etelässä – pohjoisessa piiskaavaa lumipyryä