Koe uusi yle.fi

Toimittajalta: Kuka haluaa pukeutua selluloosakarbamaattiin?

Muunto- ja kierrätyskuitujen nimet kuulostavat muovilta. Kuluttajan korvaa hivelisi paremmin ekocell kuin tencel.

muoti
Toimittaja Päivi Puukka
Antti Haanpää / Yle

Kehitysmaihin laivattavat vaatepaalit, jätevuoret, roskikset täyttävä pikamuoti. Tiedostavaa muodinkuluttajaa piinaavat monet omaatuntoa kalvavat kuvat. Kirpputorilla vastaan marssivat samat halpatuotteet, joita kaupassa kuukausi sitten tuli hypisteltyä. Nyt ne ovat jo siinä, muutamaa euroa halvemmalla.

Tärkeintä olisi tietysti miettiä: tarvitsenko minä tätä vaatetta? Ja miettiä sitä vielä toisenkin kerran. Ja kolmannen.

Toiseksi tärkeintä olisi saada tekstiilijäte kiertämään uudeksi kuiduksi. Materiaalitutkijat ovat työskennelleet ahkerasti asian kimpussa ja kehittäneet vaihtoehtoja tehotuotetulle puuvillalle ja öljypohjaisille tekokuiduille.

Mietin vain, haluanko minä, ympäristöstä huolehtiva muodin kuluttaja pukeutua ioncelliin, selluloosakarbamaattiin tai vaikka lyocelliin.

Nimet kuulostavat samalta kuin hikoiluttava polyester, sähköistävä nailon tai joustava elastaani.

Kestävän kehityksen muotia myyvän verkkokaupan toimitusjohtaja on huomannut, ettei lyocell herätä ostajien kiinnostusta. Luomupuuvilla, hamppu ja puhdas villa ovat kuluttajan mielestä kaikkein ekologisimmat vaihtoehdot. Biohajoavan muuntokuidun tai ympäristöä säästävän kierrätyskuidun tulisi liittyä nimellään niiden jatkeeksi, jotta kuluttajat tarttuisivat siihen.

Eu-hanke Trash 2 Cash on yhdeksän Euroopan maan yhteinen projekti, jota johtaa muotoilun tutkimuksen professori Aalto-yliopistosta. Mukana on muotoilijoiden lisäksi tutkijoita, kaupan ja teollisuuden edustajia sekä markkinointiin perhetyneitä. Ehkä porukkaan voisi myöhemmin lisätä vielä bränditutkijan, joka kehittelisi kuitujen nimiä edelleen. Ekocell, trashleeni tai treefibre? Pehmoilevat kansainväliset ekonimet odottavat ottajaansa.

Kohta selluloosakarbamaattiin on pakko pukeutua. Ennusteiden mukaan puuvillan tuotanto lähestulkoon lakkaa vesipulaan parissa vuosikymmenessä.

Lue myös:

Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

Puuvillaa pakkotyöllä

Metsästä saadaan vaatetta suomalaistekniikoilla – vanhat farkutkin kelpaavat kiertoon

Yksi kuva kertoo paljon: vaatekerääjät hukkuvat rikkinäisiin lumppuihin, koska ihmiset eivät tiedä, minne ne oikeasti kuuluvat

Tutkijan väite kierrätysmuovin vaaroista herätti kysymyksiä – tässä kolme vastausta