yle.fi-etusivu

Sairaalavälineitä, seksisymboli ja islanninhevonen – näihin voi törmätä Ars Fennica -näyttelyssä

Suomen suurimman kuvataidepalkinnon, Ars Fennican ehdokkaiden näyttely avautuu Kiasmassa perjantaina. Kysyimme ehdokkailta, mitä heidän teoksensa kertovat.

Ars Fennica
Pekka ja Teija Isorättyän teos Nature morte.
Pekka ja Teija Isorättyä Nature morte -teoksensa taustalla.Juha Åman
Kammio, 2017 maalaus ja kaiverrus mäntyliimalevylle  yksityiskohta /detalj/detail
Camilla Vuorenmaa, Kammio, 2017, maalaus ja kaiverrus mäntyliimalevylle, yksityiskohtaKiasma

Camilla Vuorenmaa (s.1979):

Camilla Vuorenmaa tekee teoksensa mäntypuulevylle. Ars Fennica -näyttelyssä nähtävä teos Kammio on suuri installaatio, jossa on useita osia.

Kammio-teoksessa hain samanlaista tunnelmaa kuin egyptiläisessä hautakammiossa, jossa on seinämaalauksia ja tarinoita elämästä. Eri palaset kuvaavat myös kuoleman rajatilaa, jolloin ihminen näkee elämänsä välähdyksenomaisina hetkinä.

– Tässä yhdessä osasessa on lampaita. Kuvasin ne vieraillessani Jane Austenin kotimuseossa Hampshiressa Britanniassa. Hahmo taustalla liittyy henkilöpalvontaan, mikä usein välittyy kirjailijoiden kotimuseoissa. Kirjailijoiden kotimuseoissa on usein harras tunnelma samoin kuin hautakammioissa.

Lue myös: Mäntylevylle maalaava Camilla Vuorenmaa sai Suomen Taideakatemian palkinnon 2015

PERTTU SAKSA Ghost Valokuva, Diasec, tammikehykset 70x55cm, 1/3 (2017)
Perttu Saksa, Ghost, valokuvaKiasma

Perttu Saksa (s. 1977)

Valokuvaaja Perttu Saksa on kuvannut paljon eläimiä. Hän pohtii eläinten kautta myös ihmisyyttä. Saksan töissä on nähty myös teurastettuaj eläimiä.

Ghost on eläinmuotokuva, joka on tehty kaksoisvalotuksella. Siitä voi tulla kuva, että se esittäisi kuollutta hevosta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Hevonen on kuvattu Islannissa, missä se laiduntaa vapaana suuressa laumassa.

– Hevonen on minulle luontainen kohde, koska se edustaa ihmiselle ihan kaikkea: se on työhevonen, kilpaeläin, lemmikki ja ollut tosi kauan ihmisen rinnalla. Se on iso, mutta herkkä eläin.

Lue myös: Valokuvaaja Perttu Saksa: Teurastaminen on äärimmäisen visuaalista

PEKKA & TEIJA ISORÄTTYÄ Nature morte 2017 mekaaninen installaatio  mekanisk installation  yksityiskohta/detalj/detail
Pekka ja Teija Isorättyä, Nature Morte, 2017, yksityiskohta, kineettinen veistosinstallaatioJuha Åman

Pekka ja Teija Isorättyä (s. 1980)

Isorättyän taiteilijapariskunta tunnetaan roboteista. Heidän teoksissaan yhdistyvät teknologia ja taide.

– Tämä teos sai alkunsa, kun saimme lahjoituksena vanhoja sairaalavälineitä. Tässä on käytetty erilaisia pinsettejä, saksia, luusahoja, ruiskuja ja niin edelleen. Mietimme näiden esineiden arvolatausta ja se johdatti meidät Hugo Simbergin kuuluisan teoksen Kuoleman puutarha luo. Halusimme luoda samanlaista rajatilan tuntua.

– Teos on rakennettu siten, että katsoja pääsee tai joutuu kävelemään siihen sisään ja ottamaan jonkinlaisen roolin tässä kuoleman puutarhassa. Meillä on lainassa Ateneumista Simbergin alkuperäinen viivasyövytysversio vuodelta 1897 ja se on osa tätä meidän installaatiota.

Lue myös: New York, Venetsia ja Helsinki – Isorättyän taiteilijapariskunnalla on paljon reissupäiviä

Kari Vehosalo, nimetön (v. III), 2015 öljy kankaalle 145 x 435 cm, triptyykki
Kari Vehosalo, Baroque Of Violence, 2017, öljy kankaalle. Viivamaalaus viimeisen paneelin päällä Matti VainioErno Enkenberg

Kari Vehosalo (s. 1982)

Kari Vehosalo maalaa valokuvamaisen tarkasti ja niissä on usein hyytävä tunnelma.

– Vasemmalla puolella on kuvattuna amerikkalainen näyttelijä ja seksisymboli Jayne Mansfield ja oikeassa laidassa on hänen kuolonkolarinsa. Keskellä on ikään kuin synteesi Mansfieldin kohtalosta. Matti Vainion viivamaalaus täydentää oikeanpuoleista paneelia. Mansfieldin vartalo edustaa ylitsepursuavaa seksuaalista energiaa, jonka kääntöpuoli on aina tuho ja kuolema. Teoksessa pohditaan myös objektina olemista.

– Olen käyttänyt apuna dokumentaarisia valokuvia. Kaikille teoksilleni on ominaista se, että ne esittävät luonnollista, mutta ovat valheellisia.

MAIJA BLÅFIELDTuhoutumisesta ja säilyttämisestä On Destruction and Preservation2017, still-kuva elokuvaprojisoinnista
Maija Blåfield, Tuhoutumisesta ja säilyttämisestä, 2017, still-kuva elokuvaprojisoinnistaKiasma

Maija Blåfield (s. 1973)

Maija Blåfield on mediataiteilija, jonka teokset ovat kokeilevia elokuvia. Teokset ovat usein melko pitkiä.

Hänen elokuvansa trailerin voi katsoa tästä (siirryt toiseen palveluun).

Tuhoutumisesta ja säilyttämisestä on kuudesta tarinasta koostuva episodielokuva. Teoksella on kehärakenne, eikä sillä siten ole alkua ja loppua. Katsoja voi astua teokseen milloin tahansa.

– Teoksen eri tavoin dokumentaariset tarinat kertovat tuhoutumisesta ja säilyttämisestä.

– Yksi sijoittuu sateiselle taksimatkalle arktisille Huippuvuorille, jossa oli kuvauspäivänä parikymmentä astetta tavallista lämpimämpää. Kohtaus rakentuu turistiopastuksesta, josta on leikattu pois kaikki muu paitsi säätilaa ja turvallisuutta koskeva selostus.

Pekka ja Teija Isorättyä, Camilla Vuorenmaa, Perttu Saksa, Maija Blåfield ja Kari Vehosalo.
Pekka ja Teija Isorättyä, Camilla Vuorenmaa, Perttu Saksa, Maija Blåfield ja Kari Vehosalo.Petri Virtanen / Kansallisgalleria

Ars Fennica -näyttely avautuu Kiasmassa 13.10.

Lue myös: Ars Fennica -kuvataidepalkinnon ehdokkaat julki

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seuraa hetki hetkeltä

Presidentinvaalit

Sotaleikki aloitti Ylen vaalikeskustelun – presidenttiehdokkailta tivattiin toimintanohjeita

Presidentinvaalit

Puhuvatko presidenttiehdokkaat puppua Ylen Suuressa vaalikeskustelussa? Faktantarkistajat selvittävät

Teleoperaattorit

Yhdysvaltalainen viestintäkomitea äänesti: USA:ssa voidaan luopua vapaasta internetistä