yle.fi-etusivu

Korpikoti oli Lapin ensimmäinen kylpylä ja luontaishoitola – Tulva tuhosi rakennuksen, tuli viimeisteli tuhon

Korpikoti hukkui Tornionjoen tulvaan 30 vuotta sitten Pellon Turtolassa. Kun puhutaan Korpikodista, puhutaan myös sen legendaarisesta johtajasta Rauha Hounista, luontaishoitojen uranuurtajasta Suomessa.

Pello
Hoitajat lepotauolla
Hoitajat lepotauolla. Sinikka Piispanen (oik) nauttii kesäpäivästä Korpikodin portailla työtoverin kanssa. Sinikka Piispasen arkisto

Tänä päivänä tuskin monikaan tietää, että Pellon Turtolassa on tehty ihmisten hyvinvoinnin historiaa. Siellä virkistäydyttiin kylpylässä jo paljon varhemmin kuin Lapissa ryhdyttiin virittelemään nykyistä kylpyläboomia. Tornionjoen törmällä vuonna 1951 perustettu Korpikoti oli suosittu hoitopaikka ja se veti asiakkaita kautta Suomen. Hoitotilauksia tuli enemmän kuin voitiin vastaanottaa.

Korpikoti on rakennuksen kutsumanimi. Toimintaa siellä pyöritti rouva Rauha Hounin perustama Napapiirin Luontaishoitola Oy.

Tornionjoki koitui kohtaloksi

Tornionjoen törmä tarjosi Korpikodille ylvään sijainnin, mutta joki koitui myös sen kohtaloksi: Vuonna 1984 rakennus tuhoutui Tornionjoen tulvassa niin pahoin, että se lopulta poltettiin palomiesten valvonnassa. Rampautunut ja purettavaksi määrätty rakennus kelpasi kuitenkin vielä uuden hyökkäävän sammutustaktiikan harjoittelukohteeksi.

Pellon palopäällikkö Kari Vikeväinen muistaa, että paikalla oli myös taktiikan kehittäjä paloinsinööri Christer Giselsson Ruotsista ja muita korkeita paloviranomaisia ja operatiivisia henkilöitä molemmista maista.

Kari Vikeväinen ja Sinikka Piispanen
Pellon palopäällikkö Kari Vikeväinen ja Sinikka Piispanen ovat istahtaneet tulistelupaikalle, Korpikodin entiselle pihamaalle. Kummallakin on hoitolaitoksesta omat muistonsa.Jorma Korhonen / Yle

Korpikodin poltto oli osa suurempaa harjoituskokonaisuutta, jossa operaattoreina olivat maiden sisäministeriöt sekä Tornion ja Luulajan palolaitokset.

Sammutusharjoitus onnistui hyvin, mutta lopulta talon annettiin palaa maan tasalle. Metsähallitus keräsi jäänteet. Korpikoti sijaitsi sen vuokramaalla.

Kari Vikeväinen näkee yhä silmissään, kuinka liekit syövät Korpikodin ja siirtävät sen muistoksi historian lehdille.

Parikymmentä potilashuonetta

Pellon Turtolasta oleva Sinikka Piispanen (o.s. Buska) muistaa Korpikodin mielenkiintoisena työpaikkana. Hän toimi siellä hoitajana 1950-luvulla. Oli yksi neljästä.

Sinikka kertoo, että Korpikodissa oli kymmenen potilashuonetta (nyk. asiakashuonetta), keittiö, ruokasali ja kellaritilat.

Kellarissa oli lämmityskattila, vesipumput ja savenkeittovälineet, padat ja muut.

Myöhemmin hoitolaitosta laajennettiin. Talon kattoa nostettiin niin paljon, että yläkertaan saatiin lisää kahdeksan potilashuonetta. Kylältä ja kauempaakin niihin saatiin lahjoituksina pöytäliinoja, mattoja, sängynpeitteitä, huonekalujakin ja muuta tavaraa. Rahaakin lahjoitettiin.

Sinikka Piispanen
Tällä paikalla se Korpikoti aikoinaan oli, esittelee Sinikka Piispanen. Hän toimi joitakin vuosia hoitajana Lapin ensimmäisessä kylpylässä ja luontaishoitolassa.Jorma Korhonen / Yle

Johtaja maistoi saven suullaan

Korpikoti oli tunnettu savihoidoistaan. Hoitosaven teko oli tarkkaa puuhaa. Sen piti olla lopulta kuin voita, jota levitettiin kääreisiin. Savi kaivettiin Mämmilästä.

Sinikka muistaa, että johtajatar suullaan maistoi saven kelpoisuuden. Hän varmisti ettei siinnä ollut minkäänlaista rouhetta tai pikkukiveä. Sen piti olla siloisen sileää.

– Talonmieshän sen siellä kellarissa valmisti aina tarpeen mukaan.

Savi on ärtsy hoitoaine

Sinikka Piispanen tähdentää, että savihoidossa piti olla varovainen.

– Se on voimakas aine ja saattaa väärin ja liiallisesti käytettynä olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Me hoitajat tiesimme määrän ja kohtuuden.

Hän sanoo, että savikääre rauhoittaa ja antaa hyvän olon, parantaa tulehdukset ja muut kolotukset. Siitä voi nauttia viileänä tai lämpimänä, tarpeen mukaan.

Ja tietysti kylpylässä lilluttiin myös vedessä. Yhdessä huoneessa oli useita istuma-ammeita. Aluksi vesi kannettiin joesta, kun ei ollut pumppuja.

Korpikoti
Korpikoti, kylpylä ja luontaishoitola, seisoi korkealla Tornionjoen törmällä Pellon Turtolassa. Törmä ei kuitenkaan ollut riittävän korkea. Vuoden 1984 tulva tuhosi rakennuksen käyttökelvottomaksi.Sinikka Piispasen arkisto

Öljyhoito antoi kyytiä sappikiville

Korpikodista haettiin apua monenlaisiin vaivoihin ja kolotuksiin.

– Kyllä sinne joskus tuotiin huonokuntoisiakin ihmisiä. Paarilla kannettiin. Mutta aikansa talossa oltuaan ja hoitoja saatuaan lähtivät parempina pois. Hierojat olivat niin suosittuja, että potilaat ihan kilpailivat heidän käsittelystään.

Sinikka puhuu myös öljyhoidosta. Sillä häädettiin sappikivet pois haittaamasta.

– Kyllä se vain tehosi, Sinikka sanoo ja tukeutuu omiin kokemuksiinsa. Oli öljyhoidossa itsekin.

– Ensi kehoa pehmitettiin savihoidolla ja sitten hörpättiin lasillinen ruokaöljyä ja sappikivet saivat kyytiä, kun vatsa huuhdeltiin.

Hoitoja annettiin lääkärin valvonnassa. Sinikka puhuu tohtori Korvasta.

Johtajatar rukoili ja teki työtä

Korpikodin historiassa vilisee paljon nimiä, mutta yksi ylitse muiden on hoitolaitoksen perustaja ja pitkäaikainen johtajatar Rauha Houni, joka tuli etelästä Pelloon. Hänen myötään Korpikodin henki oli hyvin kristillinen. Sanotaan, että ilman kristillisyyttään rouva ei olisi jaksanut niin monesti taloudellisesti epätoivoisessa työssä. Rauha Hounin mottona oli: "Rukoile ja tee työtä"

Lämmityspuiden tekoa Korpikodissa
Korpikodissa ei työtä vieroksuttu. Luontaishoitolassa hoitaja saattoi joutua lämmityspuidenkin tekoon.Sinikka Piispasen arkisto

.

Muotokuvalle oli käydä köpelösti

Tornionjoen tulviessa ja Korpikotia kastellessa oli köpelösti käydä myös Rauha Hounista maalautetulle muotokuvalle. Veden huuhtoessa jo talon käytäviä, taulu muistui jonkun mieleen - ja ei muuta kuin kahlaamaan sisälle ja sitä sieltä noutamaan. Arvokas taideteos kellui vedessä, kun pelastava käsi siihen tarttui.

Taulu oli ystävien lahja 70-vuotiaalle Rauha Hounille. Sen maalaisi tunnettu taidemaalari, professori Aale Hakava.

Korpikodin perustaja Rauha Houni kuoli 89-vuotiaana Iltalan vanhainkodissa Helsingissä keväällä 1979.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Analyysi: Vastaehdokkaat haastoivat Niinistöä Ylen tentissä – samalla he pelasivat kärkiehdokkaan pussiin

NHL

Filppula jälleen vireessä, nosti kiekon hienosti yläkulmaan

Brexit

Theresa Mayn brexit-puheet saivat EU-johtajilta aplodit

Alkoholilainsäädäntö

Tuleeko nelosolut ruokakauppoihin? Eduskunnassa luvassa jännitysnäytelmä, kun edustajat äänestävät alkoholin prosenttirajasta