Koe uusi yle.fi

Analyysi: 9 päivää sairauslomaa ilman lääkärissä käyntiä – Kannattaako kuntien luottaa työntekijöidensä luterilaiseen työmoraaliin?

Pomon luvalla voi olla pois töistä yhä pidempiä aikoja. Pitkiä sairauspoissaoloja pidetään silti entistä vähemmän.

sairauspoissaolo
Nainen hengittää höyryä kattilasta.
Yleinen käytäntö Suomessa on, että töistä voi olla pois yhdestä kolmeen päivää ilman lääkärintodistusta. Käytössä on myös viiden, seitsemän tai jopa yhdeksän päivän mallia.Ismo Pekkarinen / Lehtikuva

On pimeää ja sade hakkaa ikkunoita vasten. Mieli on heti aamusta maassa. Ja tarkemmin ajateltuna, kurkkukin taitaa olla kipeä. Parempi jäädä kotiin.

Tällaista ei Suomessa oikeasti tapahdu, tai ainakin se on äärimmäisen harvinaista. Ylen kyselyssä tuhannesta ihmisestä kuusi prosenttia ilmoitti joskus valehdelleensa itselleen sairauslomaa. Vain prosentti sanoi ottaneensa omaa lomaa, muilla kotiin jäämisen syy oli väsymys tai huono työilmapiiri.

Suomalaisten työmoraali näyttää olevan korkealla, mutta työnantajan luottamus työntekijään on monessa työpaikassa kuitenkin vain kolmen päivän mittainen. Viimeistään sen jälkeen sairastamisesta vaaditaan mustaa valkoisella.

Miten sairauspoissaoloille kävisi, jos töistä voisi olla pois yleisesti käytetyn kolmen päivän sijaan jopa yhdeksän kalenteripäivää käymättä lääkärissä? Venyisikö moraali?

Hämeenlinnassa päätettiin kokeilla.

Lääkäri voi antaa “liikaa” sairauslomaa

Hämeenlinnan kaupungin työntekijät ovat voineet olla tänä vuonna enintään yhdeksän päivää töistä pois esimiehen luvalla. Nyt näyttää, että sairauspoissaolot laskevat selvästi viime vuoteen verrattuna.

Yhtenä selityksenä pidetään sitä, että työntekijä saa usein lääkäriltä automaattisesti kolmen tai jopa viiden päivän sairausloman ikään kuin varmuuden vuoksi. Kotona ollaan yleensä koko aika.

Omalla ilmoituksella sairastava voi palata töihin jo päivän tai parin päästä, jos vointi kohenee.

mies ja nainen keskustelevat
Hämeenlinnan kaupungilla palvelusihteerinä työskentelevän Irma Salmelan mielestä flunssan vuoksi ei kannata mennä työterveyteen, koska lääkäreiden kädet ovat muutenkin täynnä töitä. Myös talouspäällikkö Hannu Sointu pitää omailmoituskäytäntöä toimivana.Ville Välimäki / Yle

Omailmoituskäytäntö on terminä hieman harhaanjohtava, koska kyse ei usein ole ilmoitusluontoisesta asiasta, vaan sairauslomalle voi jäädä esimiehen luvalla.

Työkykyä arvioidaan pomon kanssa yleensä päivän, parin välein. Työntekijän luotetaan tietävän parhaiten itse, milloin töihin paluu on järkevää.

Pomolle vaikeampi puhua palturia kuin lääkärille

Esimiehen täytyy tuntea alaisensa, jotta käytäntö toimii. Siksi pienessä yksikössä voi olla helpompi käsitellä asioita kuin isossa firmassa.

Avoin keskustelu voi kasvattaa luottamusta ja kitkeä ongelmia työyhteisössä. Sairausloman taustalla voi olla esimerkiksi tulehtunut työilmapiiri

Esimiehen ja alaisen välinen luottamus on tärkeää. Pomon pitää kuunnella, ei kuulustella tai tehdä diagnooseja.

nainen tietokoneella
Hämeenlinnan kaupungin pääluottamusmiehen Anita Mäkelän mielestä työntekijän ei kannata paeta työpaikan ongelmia sairauslomalle, koska silloin mikään ei muutu.Ville Välimäki / Yle

Tästä voi syntyä hyvän kierre. Jos työntekijän rehellisyyteen luotetaan, tämä osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen.

Lintsarit joutuvat tässä mallissa ahtaammalle. Työntekijän taustat tuntevalle pomolle voi olla vaikeampaa puhua palturia kuin tuntemattomalle lääkärille.

Jos esimerkiksi työntekijän vapaatoive hylätään ja tämä ilmoittautuu kyseisenä päivänä sairaaksi, tilanne voi haiskahtaa.

Yrityksissä poissaoloja syynätään tarkemmin

Hämeenlinnan lisäksi ainakin Joensuun kaupungin ja Lempäälän kunnan työntekijät voivat olla enintään yhdeksän päivää pois töistä käymättä lääkärissä.

Kunnallinen virka- ja työehtosopimus ei määritä tarkasti sitä, kuinka pitkiä aikoja esimiehen luvalla voi sairastaa kotona.

Työnantaja voi saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sen jälkeen, kun työntekijä on ollut pois töistä omavastuuajan eli sairastumispäivää seuraavat yhdeksän arkipäivää.

Lähes kaikissa julkisen sektorin työpaikoissa oli jo pari vuotta sitten voimassa käytäntö, jossa omalla ilmoituksella voi olla pois töistä tietyn ajan. Vajaalla kolmasosalla yksityisen sektorin työntekijöistä ei tätä mahdollisuutta ollut. Käytäntö on silti yleistynyt yrityksissä 2000-luvulla.

nainen niistää
Ville Välimäki / Yle

Kunta-alan sairauspoissaolot ovat tyypillisesti olleet muita toimialoja korkeammat.

Varsinkin pienissä yrityksissä työntekijän poissaolo voi vaikuttaa enemmän muiden työmäärään kuin julkisella puolella, minkä vuoksi poissaoloja on haluttu pitää tarkemmin syynissä.

Julkisella puolella on ollut yksityistä helpompaa siirtyä omailmoitukseen, koska virastoja rahoitetaan verorahoilla eikä tulosvastuu ole niin suuri.

Yrityksissä sairastelut ovat suoraan pois omistajan kukkarosta, minkä vuoksi sairauspoissaolojen yleistymistä on pelätty enemmän. Monissa työpaikoissa uskotaan edelleen, että lääkärintodistuksen vaatiminen heti minimoi turhat poissaolot.

Käsitys perustuu siihen, että lääkäriin meneminen on vaivalloista ja että lääkäreillä on ylivertainen ymmärrys työntekijän työkyvystä. Tosiasiassa lääkärin arvio perustuu usein vain potilaan ilmoitukseen.

Suomalaiset ovat keskivertoja sairastelijoita

Suomessa sairauspoissaolot alkoivat vähentyä julkisella ja yksityisellä puolella vuonna 2008, samoihin aikoihin kun Suomi vajosi taantumaan globaalin finanssikriisin laineiden alla.

Talouden laskusuhdanteessa työpaikat voivat olla kiven alla. Kun omasta työpaikasta halutaan pitää kiinni kynsin ja hampain, kynnys jäädä kotiin sairaana kasvaa.

Vastaavasti taloudellisesti hyvinä aikoina sairauspoissaolot usein lisääntyvät. Kun Suomen talous on osoittanut parina viime vuonna piristymisen merkkejä, julkisen puolen sairauspoissaolojen lasku on pysähtynyt.

On vaikeaa sanoa, “saikuttavatko” suomalaiset erityisen vähän muihin kansallisuuksiin verrattuna.

Jos katsotaan puhtaasti sairauspoissaoloja, emme erotu ääripäissä. Eurofoundin selvityksen mukaan suomalaiset ovat keskivertoja sairastelijoita. Työntekijöiden rehellisyydestä tilasto ei kerro.

Pitkien sairauspoissaolojen määrä on laskenut Suomessa lähes tauotta jo vuosikymmenen ajan. Viime vuonna tuli kaikkien aikojen ennätys

Enemmän lyhyitä “saikkuja”, vähemmän pitkiä

Omailmoituksen vaikutuksia sairauspoissaoloihin on tutkittu vähän, vaikka mallia on käytetty Suomessa jo 1980-luvulla.

Työterveyslaitoksen taannoisessa tutkimuksessa omailmoituksen käyttäminen ei vaikuttanut merkittävästi työterveyden kustannuksiin tai sairauspoissaolojen määrään.

Lyhyitä, etenkin yhden päivän “saikkuja” kertyi aiempaa enemmän, mutta toisaalta poissaolojen keskimääräinen kesto väheni.

Suomalainen työntekijä näyttäisi olevan luottamuksen arvoinen. Luterilainen työmoraali kestää, vaikka kotiin voisi jäädä pitkäksikin ajaksi ilman lääkärintodistusta.

Juttuun on haastateltu Työterveyslaitoksen erikoistutkijaa Jaana Halosta, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäriä Jan Schugkia, Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö- ja hallintojohtajaa Anne Iijalaista ja pääluottamusmiestä Anita Mäkelää sekä Lempäälän kunnan henkilöstöjohtajaa Auli Nevantietä. Lähteinä on käytetty myös työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometria sekä Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimusta ja tutkimusta sairauspoissaolojen omailmoituksesta.