yle.fi-etusivu

SAK ja EK toivovat hallitukselta vauhtia EU-politiikkaan – "Ei välttämättä riitä, että peesataan Saksaa"

Suomen hallitukselta odotetaan tämän viikon lopulla alustavia linjauksia EU:n talous- ja rahaliitto EMU:sta. Ay-liike ja elinkeinoelämä kannustavat hallitusta entistä aktiivisempaan EU-politiikkaan.

Euroopan unioni
EK ja SAK logot.
Yle Uutisgrafiikka

Eurooppa on muutoksessa kun Ranskan ja Saksan vaalit ovat ohi ja uudistustahdin odotetaan jopa nopeutuvan.

Yksi syy tähän saattavat olla edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit kesän korvalla vuonna 2019, minkä jälkeen myös komissio vaihtuu.

Viime aikoina yleiseurooppalaisessa keskustelussa ovat vilahdelleet EU:n yhteinen valtiovarainministeri, yhteinen budjetti euromaille sekä euro käyttöön jokaisessa jäsenmaassa. Komission näkemys kuultiin puheenjohtaja Jean-Clauden Junckerin linjapuheessa syyskuun puolivälissä.

EU:n komissio aikoo kertoa joulukuussa budjetin yhteydessä linjauksista, miten Euroopan talous- ja rahaliittoa (EMU) uudistetaan. Asiasta kertoi Suomen-vierailullaan komission talous- ja raha-asioiden pääosaston varapääjohtaja Kerstin Jorna, joka osallistui isoon eri tahoja edustaneeseen keskusteluun EU:n tulevaisuudesta Helsingissä. Komission edustaja, varapääjohtaja Jorna halusi kuulla Suomessa eri tahojen näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta.

Kerstin Jorna.
Kerstin JornaSasha Silvala / Yle

Jorna kertoo, että joulukuussa on tulossa ehdotus yhteisestä valtiovarainministeristä, joka ohjaisi talous- ja rahaliiton toimintaa. Tarkoitus on myös siirtää nyt EU:n ulkopuolella oleva jäsenmaita rahoitusvaikeuksissa auttava Euroopan vakausmekanismi (EVM) osaksi EU:n budjettia. Nyt se on erillinen rahoituslaitos.

Komission edustaja perusteli Suomessa, miksi juuri nyt on otollinen aika uudistaa EU:ta.

– Nyt on tuulta purjeissa, kuten Juncker sanoi puheessaan. Työttömyysprosentti on alhaisin yhdeksään vuoteen, talous on elpymässä ja se kasvaa jokaisessa jäsenmaassa. Nyt on hyvä hetki tehdä yhteisestä talostamme kestävämpi.

Myös Britannian EU-ero pakottaa jäsenmaat pohtimaan, mihin suuntaan ne yhteisesti etenevät brexitin jälkeen.

Jorna mainitsi myös, että Suomella on tärkeä rooli tulevana puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla uudistusten viemisessä eteenpäin. Tehtävä on edessä eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalla hallituksella.

Pääminsteri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen odotetaan kertovan alustavasta perusnäkemyksestään talous- ja rahaliittoon loppuviikosta. Hallitus on muun muassa korostanut jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan ja painottanut sijoittajavastuun toteutumista pankkien kriiseissä.

Aktiivisuutta lisää

Elinkeinoelämä ja ay-liike odottavat nyt hallitukselta aiempaa aktiivisempaa otetta, kun muutosjuna todennäköisesti kiihdyttää tahtiaan.

Työntekijäkeskusjärjestö SAK:n mukaan kansalaiset Euroopassa ja Suomessa odottavat nyt muutosta talouspolitiikkaan ja hallituksen otteissa on ilmennyt tiettyä varovaisuutta. Ihmisten usko nykyisen tyyppiseen talouspolitiikkaan on ollut SAK:n mukaan koetuksella ja nyt ay-liike kaipaa lisää kierroksia hallitukselta.

– EU on jälleen kerran astumassa tiettyyn vaiheeseen, eurokriisi on takana ja aika paljon on odotuksia kansalaisilla myös, jotka EU:n pitäisi lunastaa. Sen takia tietysti myös Suomen hallituksen pitäisi olla aktiivisesti keskustelemassa siitä, minkälaista Eurooppaa unionina rakennetaan, sanoo puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Elorannan mukaan ytimiin päästään, kun Suomi on aktiivinen, eikä seuraa Saksaa.

– Ei välttämättä riitä, että peesataan sitä, mitä Saksa aikoo tehdä. Se ei poista kansallista keskustelun tarvetta. Euroalueen maana on parempi olla vaikuttamassa linjauksiin, kuin olla vastaanottamassa sitä, mitä muut ovat päättäneet, Eloranta muotoilee.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.Jarno Kuusinen / AOP

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK toivoo hallitukselta ripeämpiä otteita ja omia ideoita.

– Suomella on tietysti perinne, että ollaan ytimissä mukana muovailemassa niitä päätöksiä, joihin sitten otetaan kantaa, liittyivät ne sitten euron kehittämiseen tai yhteiseen puolustukseen. Näin uskotaan, mutta halutaan tietysti omalta osalta kirittää hallitusta siinä, että näissä kysymyksissä ollaan aktiivisia, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Taustalla on Häkämiehen mukaan se, että Ranska ja Saksa ovat todennäköisesti löytämässä toisensa EU:n kehittämisessä.

– Suomen pitää tulla mukaan kehitystyöhön voimakkaasti omilla ideoilla ja omilla ratkaisuehdotuksillaan, sellaiselle maalle on varmasti kysyntää.

EMU:n tiivistämisestä ja syventämisestä Häkämies sanoo, että jotain todennäköisesti tapahtuu. Suomen kannalta tärkeätä on riskien vähentäminen, ennen kuin yhteisvastuun suuntaan mennään enemmän, Häkämies arvioi.

– Meidän pankkimme ovat hyvässä kunnossa.

EK:n toimitusjohtaja pitää mahdollisena, että jonkinlainen suhdannetasausrahasto liikahtaa eteenpäin. Häkämiehen mukaan siinäkin Suomen pitää olla tarkkana ja lisää, että kunnossa oleva talous- ja työllisyyspolitiikka turvaa parhaiten EU:n kyvyn vastata talouden shokkeihin.

Yksi vaihtoehto voisi olla EVM:n käyttäminen. Toisena vaihtoehtona Häkämies mainitsee EU:n budjetin uudistamisen, jos sieltä löytyy instrumentti vastaamaan nopeisiin tilanteisiin, kunhan siitä ei tule tulonsiirron pysyvää mekanismia.

Jyri Häkämies
EK:n toimitusjohtaja Jyri HäkämiesPetteri Paalasmaa / AOP

"Pelkkä rahapolitiikka ei kriiseissä pure"

EMU:a on SAK:nkin mukaan tarpeen tiivistää, sillä viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet SAK:n puheenjohtajan mukaan vaikeita yhteisvaluutalle. Talous- ja rahaliiton vakauden kannalta hän pitää hyvänä pankkiunionia, yhteistä valvontaa ja talletussuojaa.

Talletusuojaan EU ehdotti tänään keskiviikkona kompromissia vastauksena pohjoisten maiden huoliin pankkien kunnosta.

Elorannnan mukaan ihmisten arjen huomioiminen ei voi jatkossa tapahtua talouskuria lisäämällä tai työntekijöiden suojaa heikentämällä. Pelkästään kansallisin toimin kasvun tukeminen matalasuhdanteessa ei ole toiminut. SAK kaipaa yhteiseurooppalaista finanssipolitiikkaa lamassa ja taantumassa, koska pelkkä rahapolitiikka ei kriiseissä pure, kuten Euroopan keskuspankin kohdalla on nähty.

– SAK on esittänyt tällaista varastoa pahan päivän varalle, joka on samantyyppinen mitä IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) on esittänyt.

Eloranta on samoilla linjoilla kuin Häkämies, että Euroopan vakausmekanismi voisi olla yksi tapa kehittää eurooppalaista vakausrahastoa. Hän mainitsee myös komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen johtaman investointirahaston, mutta pitää sitä vielä kovin pienenä tyydyttämään Euroopan investointitarvetta.

Euroopan pahimpana ongelmana Eloranta pitää pitkään jatkunutta heikkoa talouskasvua, mikä johti työttömyyden kasvuun ja siitä seuranneeseen näköalattomuuteen.

Varovainen kyllä yhteiselle valtiovarainministerille

Yhteiselle valtiovarainministerille SAK liputtaa varovaisesti, mutta Eloranta ei vielä halua arvioida, mistä varat vakausrahastoon.

Eloranta ei ole huolissaan, että isot maat vievät ja muut joutuvat seuraamaan perässä, jos ja kun EMU:a syvennetään.

– Isot jäsenmaat ovat oppineet läksynsä brexitin ja erilaisten populististen liikkeiden nousun myötä, eivätkä voi viedä eteenpäin pelkästään omia etujaan. Euroopan pitää olla jäsenvaltioiden ja kaikkien kansalaisten Eurooppa, sanoo Eloranta.

Elinkeinoelämän keskusliitto pitää myös yhteistä valtiovarainministeriä mahdollisena, mutta yhteiseen budjettiin EK suhtautuu varauksellisesti, sillä se tulisi nykyisen budjetin päälle.

Ranskan ja Saksan mahdollisesta johtoroolista talous- ja rahaliiton kehittämisessä EK ei vaikuta olevan kovin huolissaan, sillä Suomella on monessa asiassa samansuuntaisia näkemyksiä Saksan kanssa. Kuten esimerkiksi, että niin jäsenmaiden kuin pankkienkin pitää hoitaa asiat kuntoon, ennen kuin yhteisiä välineitä kehitetään eteenpäin, Häkämies sanoo.

Vapaakauppasopimuksiin tulossa muutoksia

Hän korostaa vapaakauppaneuvottelujen merkitystä EU:ssa, sillä se neuvottelee vapaakauppasopimukset Suomenkin puolesta. Parhaillaan on meneillään vapaakauppasopimusten jakaminen kahteen osaan. EK:n mukaan investointien osuus irrotettaisiin kansallisten parlamenttien hyväksyttäväksi, kun taas tavaroiden liikkuminen olisi EU:n toimivallassa.

– Tämä kehittää EU:sta entistä vahvemman toimijan kauppapolitiikan alalla, mikä sataa suoraan Suomen viennin ja työllisyyden laariin, sanoo Häkämies.

EU:lla on kansainvälisiä kauppasopimuksia 81 valtion kanssa ja suorat investoinnit unioniin ylittävät Kiinaan tai Yhdysvaltoihin tehtävät investoinnit.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Seksuaalinen häirintä

Anna Kontula A-studiossa: "On kansanedustajia, jotka tulevat niin metsästä, etteivät he ole huomanneet meidän elävän 2000-lukua”

Talvisää

Painava lumi painoi kuplahalleja kasaan pääkaupunkiseudulla – Päivystävä palomestari: "Mitään ei ollut tehtävissä enää"

Itävalta

Itävallan kaasuonnettomuus aiheutti rajun hinnannousun – Italiaan julistettu hätätila

Talvisää

Meteorologin varoitus: yö pakastaa vetiset tienpinnat etelässä – pohjoisessa piiskaavaa lumipyryä