yle.fi-etusivu

Kukaan ei valvo, kuka kokeen oikeasti tekee – ammattikorkeakoulujen esivalintakokeessa on vilppimahdollisuus

Ruuhkaisilla aloilla on vuoden ajan ollut käytössä kotona tehtävä esivalintakoe. Kokeen voi periaatteessa suorittaa kuka tahansa.

pääsykokeet
tietokoneen näppäimistö ja näyttö
Suuri osa hakijoista karsiutuu kotona tehdyn kokeen perusteella. Pieni osa pääsee jatkamaan varsinaiseen valvottuun pääsykokeeseen. Miki Wallenius / Yle

Ammattikorkeakoulujen liikunta- ja kauneusalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla on ollut vuoden ajan käytössä esivalintakoe. Koe tehdään kotona omalla tietokoneella tai missä kukin sen haluaa tehdä. Tässä piilee huijauksen mahdollisuus:

Kukaan ei valvo, kuka kokeen oikeasti tekee.

Ongelma ei ole opiskelijat, vaan järjestelmä.

koulutuspoliittinen asiantuntija Anniina Sippola

Esivalintakoe on laaja ja siinä on useita aihealueita. Opiskelijapiireissä liikkuvien puheiden mukaan on mahdollista, että kaveriporukassa valitaan, kuka perehtyy mihinkin aihealueeseen ja koe tehdään yhdessä.

Suomen opiskelijakuntien liitossa SAMOKissa ollaan tietoisia esivalintakokeen porsaanreiästä.

– Ongelma ei ole opiskelijat, vaan järjestelmä, toteaa SAMOKin koulutuspoliittinen asiantuntija Anniina Sippola.

Apulaisoikeusasiamies tarkasteli koetta keväällä

Hakijamäärät ovat suuria sosiaali- ja terveysalalla sekä liikunta- ja kauneusalalla. Tämä on yksi peruste esivalintakokeen käytölle. Suuri osa hakijoista karsiutuu kotona tehdyn kokeen perusteella. Pieni osa pääsee jatkamaan varsinaiseen valvottuun pääsykokeeseen.

Kokeen sanotaan myös asettavan hakijat samalle viivalle, aiemmasta opiskelumenestyksestä huolimatta.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja tarkasteli kanteluiden perusteella esivalintakoekäytäntöä viime keväänä. Pajuoja piti tilannetta sikäli ongelmallisena, että vilppiä käyttäen hakijalla olisi ollut mahdollista edetä esivalinnasta varsinaiseen valintakokeeseen.

Yksittäisiä vilppitapauksia ei selvityksissä ilmennyt.

Huolen kokeen luotettavuudesta on esittänyt myös muun muassa Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. (siirryt toiseen palveluun)

Opiskelija vakuuttaa tekevänsä kokeen yksin

Syksyn esivalintakoepäivä oli torstai 12.10. Kokeen neljä eri osiota olivat ennakkomateriaaliin pohjautuva osio, suomen ja englannin kielen osiot sekä matematiikan osio.

Metropolia ammattikorkeakoulun esivalintakoeohjeessa kerrotaan kokeen suorittamisesta. Ohjeessa ei kielletä ryhmätyöskentelyä, onko se siis sallittua?

– Ei ole. Kokeen alkaessa hakija laittaa rastin ruutuun ja vakuuttaa tekevänsä kokeen yksin, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulusta johtava opinto-ohjaaja Maiju Ketko.

Taidealoilla on pitkään tehty ennakkotehtäviä, eikä kukaan voi varmistua niiden tekijästä.

rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola

Vilpin mahdollisuus puhutti hakijoita vuonna 2016 huomattavasti enemmän mitä nyt. Tampereen ammattikorkeakoulusta kerrotaan, että tänä syksynä yksikään hakija ei ole kysynyt asiasta.

– Esivalintakoe otettiin käyttöön keväällä 2016, silloin tuli kysymyksiä liittyen siihen, että kaverit tekevät kokeen yhdessä, sanoo Ketko.

Esivalintakoe mittaa opiskeluvalmiuksia

Soittokierroksen perusteella ammattikorkeakouluissa ei pidetä esivalintakokeen vilppimahdollisuutta suurena huolen aiheena. Rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola toteaa, ettei vilppitapauksia ole tullut esiin. Hän luottaa keväällä tehtyyn apulaisoikeusasiamiehen selvitykseen.

Varmola nostaa esiin saman seikan, mitä moni muukin tällaisen esivalintakokeen puolustaja:

– Esimerkiksi taidealoilla on pitkään tehty ennakkotehtäviä, eikä kukaan voi varmistua niiden tekijästä.

Mahdollisen vilpin vaikutuksia pidetään ammattikorkeakouluissa pienenä sillä perusteella, ettei esivalintakoe vielä ratkaise lopullista opiskelupaikkaa. Tosin se voi evätä sen.

– Esivalintakoe mittaa hakijan motivaatiota ja opiskeluvalmiuksia, siitä pääsee aika helposti läpi. Varsinaisessa valintakokeessa arvioidaan saman tyyppisiä asioita, kuvailee Tampereelta Maiju Ketko.

Kärsijöinä yksittäiset hakijat

Suomen opiskelijakuntien liitossa uskotaan, että vilpistä kärsivät juuri ne yksittäiset nuoret, jotka eivät pääse näyttämään taitojaan valintakokeeseen.

– En usko, että ongelma on niin laaja, että se vaikuttaisi opiskelijapooliin, sanoo SAMOKin koulutuspoliittinen asiantunjia Anniina Sippola.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat vuoteen 2020 mennessä. Tarkoituksen on käyttää tulevaisuudessa enemmän digitaalisia ratkaisuja.