Rauhalliset päihtyneet pois päivystyksestä ja putkasta – jokaiseen maakuntaan tulossa selviämisasema?

Selviämisasemista on saatu hyviä kokemuksia, mutta niiden määrään kaivattaisiin lisäystä. Esimerkiksi kaikissa maakuntien keskuskaupungeissa ei ole asemaa.

Selviämisasema
Alkoholiriippuvuus.
Rauhallisesti käyttäytyvä päihtynyt henkilö voi halutessaan mennä selviämään selviämisasemalle.Wasim Khuzam / Yle

Suomen kansa kuluttaa tunnetusti alkoholia. Eikä ole harvinainen näky, että alkoholia juonut on joutunut siihen tilaan, jossa tavallinen kadunpätkä käy hyvin sängystä.

Usein poliisi käy hakemassa päihtyneen mukaansa kadulta, ja vie hänet joko putkaan tai päivystykseen. Tämä kuitenkin kuormittaa turhaan niin poliisia kuin päivystystä, sillä rauhallinen humalassa oleva henkilö tarvitsisi vain paikan, missä nukkua valvotuissa olosuhteissa.

Selviämisasemat ovat tällaisia paikkoja: kuka tahansa voi mennä sinne selviämään humalatilasta.

– Ainoat kriteerit ovat ne, ettei ihmisellä voi olla akuutin sairaanhoidon tarvetta eikä hän saa olla aggressiivinen, kertoo palveluesimies Petra Siutla-Luotonen A-klinikkasäätiön Salon vieroitushoitoyksiköstä ja selviämisasemalta.

Lähtökohtaisesti hyvä esitys

Suomessa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kuin arviolta 15 selviämisasemaa, joista kuudessa palveluntuottajana on A-klinikkasäätiö. Niitä ei ole edes kaikissa isoissa kaupungeissa, kuten vaikkapa Kuopiossa tai Kajaanissa.

– Niiden kattavuus on aivan liian pieni Suomessa. Meillä pitäisi olla paljon tiheämpi verkosto. Alkoholi ja muut päihteet ovat yhä enemmän sellaisia, jotka työllistävät, toteaa A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Asiaan on kaavailtu muutosta. Sisäministeriö esitti toukokuussa (siirryt toiseen palveluun), että selviämishoitopalveluiden järjestäminen varmistetaan osana sote- ja maakuntauudistusta. Tämä tarkoittaisi, että jokaiseen maakuntaan tulisi selviämisasema. Niin sanottuja rauhallisia päihtyneitä on karkeasti arvioiden kolmannes, eli noin 20 000 vuodessa kaikista päihdekiinniotoista.

Esityksen laatinut ministerityöryhmä perusteli kattavampaa selviämisasemaverkostoa muun muassa sillä, että niiden avulla päihdeongelmiin pystyttäisiin puuttumaan nykyistä aiemmin. Tämän kautta voitaisiin säästää päihdeongelmien yhteiskunnalle aiheuttamissa kustannuksissa.

Kajaaniin selviämisasema on tulossa uuteen keskussairaalaan (siirryt toiseen palveluun) (Kainua-allianssi), päivystyksen yhteyteen.

Turun selviämisasema on avattu A-klinikan katkaisuhoitoaseman yhteyteen Vähäheikkiläntielle
Selviämisasemia on Suomessa arviolta 15.Olga Pihlman/ Yle

Simojoki pitää sisäministeriön esitystä lähtökohtaisesti hyvänä, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen.

– Riittääkö yksi ja mihin se yksi sijoitetaan? Käykö niin, että se on vain keskuskaupungin etuoikeus, jolloin pienempiin kuntiin tulee välimatkaa? Pitäisikö asiaa tarkastella sitä kautta, että huomioon otettaisiin väestön päihdeongelmallisuus kun mietitään aseman määriä ja sijoittumisia? Esimerkiksi idässä päihteiden kanssa on enemmän ongelmia kuin lännessä ja ruotsinkielisellä alueella.

Simojoki myös muistuttaa, että päihdepuolelle tulisi saada saumaton hoitoketju. Jatko selviämisasemalta muihin päihdepalveluihin pitää olla järjestetty hyvin ja varmasti, viiveitä ei voi tulla.

– Ei voi mennä niin, että "kiva, oot nyt asemalla, mut kolmen päivän päästä pääset jonnekin". Sen pitää tapahtua heti, mielellään vaikka sen yön aikana.

Sisäministeriön esitys ei ole ensimmäinen kerta, kun Suomeen on esitetty kattavampaa selviämisasemaverkostoa. Vuonna 2014 ministeriryhmä linjasi, että poliisin osuutta tulee vähentää ja sosiaali- ja terveydenhuollon roolia vahvistaa selviämisasemapalveluiden kehittämisessä.

Parhaimmillaan suoraan katkaisuun

Selviämisasemista on saatu A-klinikalla ja A-klinikkasäätiöllä hyviä kokemuksia. A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki kuitenkin muistuttaa, että asemien toimivuuteen vaikuttavat sekä yhteistyö että päihdepalvelukokonaisuus.

– Jos se on toimivassa yhteydessä poliisin ja päivystyksen kanssa, se vapauttaa päivystyksen resursseja ja poliisin tarvetta ottaa humalaisia ihmisiä huostaan. Jos asema on osa laajempaa päihdepalvelukokonaisuutta, siinä voidaan samalla aloittaa motivointi ja ohjaus muihin palveluihin.

Parhaimmillaan siis selviämisasemalle tullut henkilö pääsee halutessaan suoraan katkaisuhoitoon ja sitä kautta avohoitoon tai laitoskuntoutukseen.

– Valitettavasti on vielä aika paljon sitä, että asema pidetään erillään muista palveluista eikä oikein hahmoteta sitä hyötyä mikä voisi tulla siitä, että motivoinnin ja päihdealan ammattilaiset pääsisivät tekemään interventioita päihtyneille ihmisille, kun alkavat tokkurasta selviämään, Simojoki toteaa.

Noin puolet selviämisaseman asiakkaista jatkaa katkaisuhoidon puolelle, aika usein sen tarve on olemassa kun päätyy selviämisasemalle.

Petra Siutla-Luotonen

Salossa tilanne on se, että yksi ovi erottaa nelipaikkaisen selviämisaseman ja katkaisuhoidon tilat.

– Aivan loistava ratkaisu hoitoon hakeutumisen kannalta: katkaisuhoito on yhden oven takana, samassa rakennuksessa, samalla henkilökunnalla. Noin puolet selviämisaseman asiakkaista jatkaa katkaisuhoidon puolelle, aika usein sen tarve on olemassa kun päätyy selviämisasemalle. Mikäli vain on tilaa, voidaan siirtää suoraan katkaisuhoidon puolelle uloskirjaamatta, Petra Siutla-Luotonen kertoo.

Salossa selviämisasemalla on käynyt 143 asiakasta tammi–elokuun välisenä aikana. Käyntikertoja on 358 kappaletta, eli sama asiakas on voinut käydä useamman kerran. Vuonna 2011 perustetulla asemalla on keskimäärin 1–3 asiakasta per vuorokausi, yleensä aikaa vietetään asemalla noin 10 tuntia, eli sen ajan mitä humalatilan haihtumiseen kuluu.

Kiitollisuutta ja tyytyväisyyttä

Salosta ja sen lähikunnista asiakkaita keräävä asema on alueella tarpeellinen.

– Aina tämä on turvallisempi paikka kuin ojanpenkka tai katu. Meillä on yleensä aina lähihoitaja ja sairaanhoitaja työvuorossa, joten saamme mukaan hoidollisen näkökulman ja poliisin resursseja vapautuu. Tämä on pitkässä juoksussa kestävämpi ratkaisu, Petra Siutla-Luotonen sanoo.

Selviämisaseman asiakkailta saatu palaute kertoo myös aseman merkityksestä. Lähinnä asiakkaat ovat kiitollisia ja tyytyväisiä siitä, että on paikka minne mennä.

– Ja siitä, että täällä on ihmisiä, jotka auttavat ja kuuntelevat. Täällä saa asiallista kohtelua, jota päihtyneet eivät ihan joka paikassa saa.

Aina tämä on turvallisempi paikka kuin ojanpenkka tai katu.

Petra Siutla-Luotonen

Useimmiten Salon selviämisasemalla on rauhallista, osittain varmasti siitä syystä että asiakkailla on tieto, että siellä olo on vapaaehtoista. Kun poistumiseen on mahdollisuus, ei paikka tunnu ahdistavalta, ja tämä pitää päihtyneet levollisina.

– Toki meidän pitää aina arvioida se, että onko ihminen kykenevä huolehtimaan itsestään. Jos päihtymys on niin kova, ettei esimerkiksi pysty huolehtimaan itsestään eikä suostu jäämään, sitten paikka on poliisin putka tai tarvittaessa terveyskeskuksen päivystys, Siutla-Luotonen huomauttaa.

Lue lisää:

Ensiapu täyttyy viikonloppuisin humalaisista, ja se tulee meille kaikille kalliiksi: "Joutuu tasapainottelemaan, ketä pitää hengissä"