Koe uusi yle.fi

Viljapelloille iski pahin kato 30 vuoteen – "Ei tätä yksinkertaisesti jaksa"

On tiloja, joilla koko sato on saatu puitua. Sitten on tiloja, joilla koko sato jää puimatta.

maanviljely
Harri Väänänen.
Lapinlahtelainen Harri Väänänen keskittyi kasvinviljelyyn vuonna 2013. Sen jälkeen on tullut yksi hyvä vuosi, kaksi huonoa ja nyt todella huono.Toni Pitkänen / Yle

Viime aikoina maanviljelijä Harri Väänänen on herännyt joka aamu tunnin tai pari ennen kellonsoittoa. Hän on noussut ja tuijottanut pimeää ikkunaa siinä toivossa, että sieltä valkenisi riittävän kuiva päivä viljanpuintia varten.

Toiveet eivät ole toteutuneet. Sateet ovat jatkuneet nyt pitkään, että melkein 40 hehtaaria peltoa on jäämässä kokonaan puimatta. Se on paljon, kun peltoja ei ole viljelyssä kuin hiukan yli sadan hehtaarin edestä.

Ohrapelto.
Toni Pitkänen / Yle

Syksy on ollut vaikea erityisesti idässä ja pohjoisessa. Väänäsen ohrapellot ovat Pohjois-Savon Lapinlahdella, jossa syksyyn osui käytännössä vain yksi korkeapainejakso. Senkin pilasi hernerokkasumu.

– Tällaista syksyä ei minun viljelijäuran aikana ole ollut kertaakaan aiemmin, Väänänen vakuuttaa.

Yhtä huono vuosi oli 1987

Pohjois-Savon MTK:n toiminnanjohtaja Jari Kauhasen mukaan edellinen vastaava katovuosi nähtiin vuonna 1987. Silloin valtio riensi apuun tukemalla maatiloja yli 600 miljoonalla. Nyt sellaista kädenojennusta ei ole ainakaan luvattu.

Kauhasen mukaan maakunnan viljelijöiden tappiot saattavat nousta tältä syksyltä jopa yli 30 miljoonaan euroon. Siinä ovat mukana satomenetykset ja nousseet korjuukustannukset.

Tappiot myös jäävät maatilan maksettavaksi, sillä esimerkiksi satovahinkovakuutus ei vahinkoja korvaa (siirryt toiseen palveluun). Korvausta voi saada vaikkapa rankkasateen lakoonnuttamasta viljasta, mutta viikosta toiseen jatkuva märkyys jää viljelijän vahingoksi.

Kuluttaja ei välttämättä huomaa mitenkään

Ohraa.
Toni Pitkänen / Yle

Ruokakaupassa käyvälle kuluttajalle viljelijöiden vaikeudet eivät näy juuri mitenkään. Jos kato iskee seuraavanakin vuotena, joku voi huomata, että kotimaista ruisleipää ei ehkä ole tarjolla yhtä hyvin kuin ennen ja sen hinta voi olla noussut.

Viljelijällä seuraukset ovat toista luokkaa. Esimerkiksi Väänäselle puimatta jäävä vilja tarkoittaa käytännössä sitä, että palkka jää saamatta. Laskut maksetaan, mutta pankin kanssa on jälleen neuvoteltava lyhennyksistä.

Asiakkuusjohtaja Risto Savolainen Säästöpankki Optiasta kertoo tapauksesta, jossa pohjoissuomalaisella nautatilallisella jäi peltoon 100 hehtaaria 140 hehtaarin viljelyksistä. Muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin pyytää lykkäystä lainanmaksuun, että talvesta selvitään.

Hän ennakoi, että tämän syksyn vaikeudet tiloilla näkyvät pankissa enemmän vasta seuraavana vuotena.

Nurmisato on pelastanut monen syksyn

Satomenetykset vaihtelevat alueittain. Etelä- ja Länsi-Suomessa sato on kohtuullinen. Kaakossa menetetään 10–15 prosenttia sadosta, Itä-Suomessa 20–25 prosenttia. Tilakohtaiset erot ovat suuret: on tiloja, joilla on puitu kaikki ja tiloja, joilla ei ole saatu puitua vielä mitään. Ja jos viljaa on vielä puimatta, se myös jää puimatta monilla alueilla.

Ohrantähkä kämmenellä.
Toni Pitkänen / Yle

– Toiveet, mitä on elätelty, ovat huventuneet viime päivien sateisiin. Satomenetykset on vain hyväksyttävä, MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen sanoi Ylelle tiistaina.

Sateisuus ei ole ainoa satoa heikentävä tekijä. Kainuusta kerrotaan, että suurempi ongelma on ollut viileys: lämpösummaa ei ole kertynyt niin paljon kuin tavallisina kesinä. Pohjanmaalla puolestaan on ollut paikoin jopa kuivuutta.

MTK:n mukaan eniten ahdingossa ovat Väänäsen kaltaiset viljatilat sekä ne karjatilat, jotka ovat riippuvaisia oman tilan viljasta. Nurmitiloilla sato on ollut parempi ja se on pelastanut monen viljelijän syksyn.

– Meidän alueella yksi vasta aloittanut isäntä kommentoi, että jos hänen aikanaan täytyy yksi tämmöinen vuosi olla, niin tulkoon tähän alkuun, kyllä hän sen kestää, kertoo toiminnanjohtaja Tuula Dahlman MTK-Kaakkois-Suomesta.

"Laskut ovat aivan hirveät"

Tulonmenetykset ja kulut kertyvät monesta pienestä purosta. Viljatilalla tulot pienenevät, kun viljaa jää kokonaan puimatta tai se joudutaan puimaan huonolaatuisena.

Kulut kasvavat, kun märän viljan korjaamiseen ja kuivattamiseen menee polttoainetta. Kuluja tulee, jos peltoon jäänyt vilja joudutaan murskaamaan. Väänänen laskee, että hänen tilallaan puhutaan 10 000 euron lisästä polttoaine- ja sähkökuluissa.

– Laskut ovat aivan hirveät.

Kuluja tulee hänen tapauksessaan myös karjatilalle, joka on ruokkinut eläimensä Väänäsen myymällä rehulla. Se joutuu ostamaan rehunsa kauempaa ja se maksaa.

– Ja jos viljaa joudutaan tuomaan ulkomailta, puhutaan "Itämeri-lisästä" eli noin 40 eurosta tonnilta, selventää MTK:n Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.

Aina olen ajatellut, että tästä selviää. Kunhan tulee se parempi vuosi.

Harri Väänänen

Ja kun puinnit viipyvät, myös kylvöt viipyvät. Se vaikuttaa siihen, että esimerkiksi rukiin kylvöala jää pieneksi. Se taasen näkyy syksyn 2018 ruissadossa.

– Yksi tilallinen Liperistä kertoi, että tänä syksynä katkesi 36 vuoden putki. Ensimmäistä kertaa ei ollut mahdollista tehdä ruismaata, toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK-Pohjois-Karjalasta sanoo.

Pidemmällä aikavälillä heikko sato voi näkyä kuluttajalle siinäkin, että kotimaisesta alkuperästä kertova joutsenmerkki katoaa pakkausten kyljistä.

"Sitä miettii, että miksi tätä tekee"

Yksi katovuosi ei kaada tiloja, mutta monella maatalousyrittäjällä taloudellinen taakka on kasautunut vuosien ajan. Lapinlahtelainen Harri Väänänen on tästä valitettavan hyvä esimerkki.

Viljelijä tarkastaa ohrapeltoa.
Toni Pitkänen / Yle

Hän luopui sikatilasta vuonna 2013 ja keskittyi kasvinviljelyyn. Tappiolliselta sikatilalta jäivät 300 000 euron velat, joita mies ei ole juuri pystynyt lyhentämään, koska tuon vuoden jälkeen on saatu vain yksi hyvä ja kolme huonoa satoa. Siksi tämän syksyn vaikeudet tuntuvat isommalta taakalta kuin tavallinen ruokakaupan asiakas osaa ehkä kuvitella.

– Jos tämmöiset vuodet jatkuu, kädet on nostettava pystyyn. Ei tätä jaksa yksinkertaisesti. Välillä on vaikka minkälaista ajatusta. Sitä miettii, että miksi tätä tekee, Väänänen vuodattaa.

MTK:n ajamiin valtion tai EU:n lisätukiin Väänänen ei jaksa uskoa. Hän pitää tilansa taloutta pystyssä hakkauttamalla metsiä. Kollegat ovat luopuneet vuokrapelloista tai vähentäneet karjaa. Ne ovat kaikki lyhytnäköisiä ratkaisuja, koska ne syövät myös tuloja. Sen vuoksi Väänänen käy talvisin myös palkkatyössä Tahkon laskettelukeskuksessa.

Väänänen kertoo pitävänsä kollegoiden kanssa "hengenparannusiltoja", joissa vaihdetaan kuulumisia ja piristetään kavereita. Ne auttavat, vaikka tänä syksynä hengessä onkin ollut tavallista enemmän parannettavaa.

– Aina olen ajatellut, että tästä selviää. Kunhan tulee se parempi vuosi, hän päättää.

Korjaus 13.10 klo 8.14: Kaakkois-Suomen alueen arvio satovahingoista on 10–15 prosenttia, ei 10–25 prosenttia kuten jutussa alun perin luki.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Yhdysvaltain terveydenhuoltouudistus

Työnantajien on edelleen tarjottava ilmainen ehkäisy työntekijöilleen

Trumpin yritys tuhota Obamacaren vaatimus torpattiin oikeudessa

Paul Manafort

Manafort pääsi kotiarestistaan valvottuun vapauteen

Itävalta

Itävallassa äärioikeisto nousee hallitukseen

Facebook

Facebook puolustautuu sosiaalisen median kritiikkiä vastaan: "Aktiivinen somen käyttö parantaa ihmisten hyvinvointia"