Villasaksirapu on neuvokas salamatkustaja – vieraslajihavainnosta on aina syytä tehdä ilmoitus

Vaasan edustalla kalaverkkoon takertunut outo otus tunnistettiin villasaksiravuksi. Tämän vieraslajin levinneisyyttä seurataan Suomessa erityisesti sen takia, että se saattaa levittää rapuruttoa.

vieraslajit
Ella ja Veijo Kanninen ovat kalastaneet verkoilla yli 50 vuotta, mutta tälläistä saalista ei ole ennen kohdalle osunut
Elma ja Veijo Kanninen ovat kalastaneet verkoilla lähes 60 vuotta, mutta tällaista saalista ei ole ennen kohdalle osunut.Antti Haavisto / Yle

Kun kalastaa verkoilla lähes 60 vuotta samoilla paikoilla, voisi kuvitella, ettei mikään saalis hätkäytä. Vaasalaisen eläkeläispariskunnan Elma ja Veijo Kannisen saama saalis yllätti silti molemmat.

Verkoista löytyi yhden kuhan ja kolmen ahvenen lisäksi alapaulaan takertunut kookas, tumma ja vilkkaasti liikehtivä rapu. Siitä alkoi otuksen alkuperän selvittäminen.

– Koskaan emme olleet tällaista nähneet ja se näytti jopa vähän pelottavalta. Sen verran saimme erään tutun kautta neuvoa, että ymmärsimme laittaa sen pakkaseen, Elma Kanninen kertoo.

Otus tunnistetaan villasaksiravuksi

Nopea soittokierros paikallisen Ely-keskuksen asiantuntijoille ja vielä yhdelle Luonnonvarakeskuksen tutkijalle tuottaa vesiperän. Kukaan ei uskalla lausua otuksesta mitään, "koska se ei ole kala".

Apu löytyy onneksi Mustasaaren Björköbyn kylästä. Siellä asuu eläkkeellä oleva luontopedagogi ja maailmanperintöopas Vesa Heinonen. Hän arvelee jo puhelimessa pelkän kuvailun perusteella kyseessä olevan villasaksiravun.

Päätämme kuitenkin varmistaa asian ja niinpä Kannisten kotona pakastimessa olevan ravun matka jatkuu vielä Heinosen luokse tunnistamista varten. Ennakkoarvaus osui oikeaan.

Kannisten verkkoon tarttunut villasaksirapu on kokonaisläpimitaltaan raajoineen noin 20 senttinen. Isoimmat vastaavat voivat kasvaa yli 30 senttisiksi
Kannisten verkkoon tarttunut villasaksirapu on kokonaisläpimitaltaan raajoineen noin 20 senttinen. Isoimmat vastaavat voivat kasvaa yli 30 senttisiksiAntti Haavisto/Yle

– Näitä löytyy aina silloin tällöin täältä Vaasankin seudulta ja ihmiset sitten ihmettelevät, että mikä tämä on. Muutama raaja siltä on näköjään verkoissa pyristellessä katkennutkin, huomaa Heinonen rapua tutkiessaan.

Heinonen arvioi Kannisten verkkoon jääneen yksilön muutaman vuoden ikäiseksi.

– Nämä tulevat tänne laivojen painolastivesien mukana ja kun laivat sitten puhaltavat vetensä sataman liepeillä mereen, saattaa näihin sitten täälläkin törmätä.

Kiinassa yleinen laji

Villasaksirapu on vieraslaji, joka on alkujaan kotoisin Itä-Aasiasta. Sitä voi löytää laajoilta alueilta Vladivostokista aina Etelä-Kiinaan saakka. Varsinkin Kiinassa sitä on myös viljelty ja syöty ahkerasti.

– Pelkästään Kiinassa sitä kasvatetaan ja syödään jopa miljoona tonnia vuodessa. Sattumalta pääsin maistamaan sitä itsekin ollessani Shanghaissa työmatkalla. Paikalliset isännät halusivat tietysti tarjoilla paikallisia herkkuja, Vesa Heinonen muistelee.

Suurina määrinä esiintyessään varsinkin Keski-Euroopassa villasaksirapu on melkoinen kalarosvo sekä verkoissa että kalankasvattomoilla. Lisäksi vielä suuremmat rapumäärät aiheuttavat myös penkereiden ja patovallien sortumisia, kun villasaksiravut kaivautuvat niihin.

Selvin tuntomerkki koon ohella ovat yleensä jalkojen karvatupsut, joista laji onkin saanut nimensä. Nuorilta yksilöiltä karvatupsut puuttuvat, jolloin tunnistus vaatii tarkempaa selkäkilven ja raajojen yksityiskohtien tutkimista. Sen selkäpanssariosa voi kasvaa yli kymmensenttiseksi, jolloin otukselle tulee pitkine raajoineen mittaa melkoisesti.

Luontopedagogi Vesa Heinonen ja Elma Kanninen tutkimassa Kannisten saalista
Luontopedagogi Vesa Heinonen ja Elma Kanninen tutkimassa Kannisten saalistaAntti Haavisto/Yle

Havainnot vieraslajeista tärkeätä ilmoittaa

Kanniset päätyivät tekemään havainnostaan ilmoituksen ja lähettämään myös kuvan villasaksiravusta netistä löytyvälle vieraslajisivutolle (siirryt toiseen palveluun). Sivustolle tulevat havainnot käsittelee Suomen Ympäristökeskus. Kuva on tärkeä siksi, että portaaliin tulee ilmoituksia myös toisesta melko yleisestä taskurapulajista, liejutaskuravusta, joka tosin on huomattavasti villasaksirapua pienempi.

– Villasaksirapu aiheuttaa haittaa lähinnä eteläisellä Itämerellä ja Pohjanmeren puolella, jossa määrät ovat paljon meitä suurempia, kertoo erikoistutkija Lauri Urho Luonnonvarakeskus Lukesta.

Suomessa havainnot ovat vähäisiä ja täällä suurin haitta liittyy rapuruton mahdollisuuteen.

– Villasaksirapua on tavattu myös Vuoksen sisävesistöstä, ja kun tiedetään, että se voi kuljettaa mukanaan rapuruttoa, on sen tarttuminen meidän jokirapuihimmekin mahdollista, toteaa Urho.

Villasaksiravun levinneisyyttä on kartoitettu reipas vuosi sitten voimaan tulleen haitallisten lajien listauksen vuoksi. Levinneisyyskartoitusta on tehty osana Luonnonvarakeskuksen, Suomen Ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksen yhteishanketta nimeltä ”EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet".

Myös Vieraslajiportaaliin tulleita havaintoja käytetään hyväksi tässä raportoinnissa. Itämereen on viime vuosina saapunut useita uusia, sen ekosysteemille vieraita eliölajeja ja siksi kaikki yksittäisetkin havainnot ovat tarpeellisia.